Ei sukkahousuläpsystä hermostuminen sovi ämerikan autolla ajavaan stereotypiaan. Epäilen pikemminkin perinteistä "Buahhahhaa! Homo!" tyyppistä punaniskakohtausta.
Palstajyrä
Ei sukkahousuläpsystä hermostuminen sovi ämerikan autolla ajavaan stereotypiaan. Epäilen pikemminkin perinteistä "Buahhahhaa! Homo!" tyyppistä punaniskakohtausta.
Aktiivijäsen
Tuo on ihan mahdollista kuten sekin, että kuski kirjoitti tekstiviestiä tai teki jotain muuta järkevää ja auto alkoi ajautua keskelle, jolloin kaveri huomasi tilanteen ja korjasi ajolinjaansa.
Yöhöpisijä
Veikkaisin puhelimen räpläystä tai lattialle pudonneiden tupakoiden kaivelua.
Yöhöpisijä
Tuon sijoittaminen risteykseen osoittaa selkeästi ylivoimaista päättelykykä - mitä olisikaan tapahtunut suoralla tai mutkassa hakkaamisen jälkeen seuraavaksi huomatulle pyöräilijälle?Alkujaan tämän lähetti IncBuff
Toisaalta jos asialla olisi ollut mikkihiiri-tyyppinen pyöräilijä, jonka pikkujalka oli pilkahtanut ja kireät trikoot paljativat jotain traumatisoivaa, niin reaktio olisi voinut olla tahaton suojautuminen näkymältä.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Aktiivijäsen
^Tästä ei liene pelkoa. Nää mikkihiiret nimenomaan ei käytä succiksia, sen estää heiveröiset jalat ja vielä heiveröisempi identiteetti.
Yöhöpisijä
Juuri siksi jenkkiauton kuski purki mikin aiheuttamia traumojaan succismieheen.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Aktiivijäsen
Ach so, siinä touhussa onkin parempi olla jenkkiauto, iso sellainen.
Case closed!
kelvit ei ole pupuille turvallisia!
Kääk! Apua! meinasi tulla kaamea onnettomuus kelvillä tänään viiden jälkeen - ja jos näin olisi käynyt niin en olisi ikinä antanu itelleni anteeksi, syystäkin.
Ajelin pyörätietä Peltolammilla ( kiersin pitemmän kautta ) ja yllättäen vastaan tuli - PUPU! no minähän siinä heti tapani mukaan huutelin jotta "pupu! hyvä pupu!" ja pupu-parka peljästyi ja kääntyi suoraan eteeni. Vanha cyclo ei pysähdy ihan seinään, mutta onneksi pupulla on nopeemmat jalat, ja ehti väistää alta.
Vain sännätäkseen yli autotien, jolloin huomasin ihan vaistomaisesti huutavani pupulle " hei, älä nyt sinne mene!!" ONNEKSI pupu pääsi turvallisesti tien yli. Voi että, tulipa tilanne!
Että pyöräteille nyt uutta liikennemerkkiä: pupunkuvallinen laatta ja punainen raksi päälle, alle selvennys: EI PUPUILLE
Puput pysykää metsissä älkääkä tunkeko pyöräteille ainakaan iltaneljän-kuuden aikaan - ei ole turvallista!
Vakiovieras
Metsäjänis veti kelvillä karkuun jokunen ilta sitten.. sellanen 25km/h oli jussin vauhti ennen kuin älysi hypätä vasemmalle mehtään... Pari viikkoa sitten näin niin kurjassa kunnossa olleen ketun, että ihan sääliksi kävi. Häntä oli pelkkä piiska minkä päässä pieni tupsu. Ei lähtenyt karkuun vaan muutaman sekunnin toljotimme toisiamme kunnes kettu jäi katselemaan kahjon pyöreärengasjalkaisen ihmisen loittonevaa selkää.... Kelvillä tänään pieni ylläri, kun mies käänsi lastenvaunut aivan poikittain vasempaan (rouvan seisoessa hänestä oikealla) katsomatta onko muuta liikennettä. Onneksi etäisyys oli about 10m niin kerkes tehdä väistöliikkeen; sohjossa ei tehdä mitään äkkiliikkeitä ilman tutustumista lähemmin sen koostumukseen.
Vakiovieras
Täällä Hervannassa juoksee välillä oravia varsin holtittomasti niin kevyenliikenteenväylällä kuin ajoradallakin. Pari kertaa olen muistaakseni meinannu ajaa päälle (pyörällä) ja vissiin ainaki kerran autolla. Oravien väistämiseen esimerkiksi autolla liikuttaessa voisin kertoa muutaman sanan tarinan, mutta en katso sitä nyt tarpeelliseksi, vaan avaudun vaikeasta elämästä kevyenliikenteenväylällä seuraavaksi.
Tänään oli nimittäin läheltä piti -tilanne kun auto kääntyi pihaan yhdistetyn pyörätie ja jalkakäytävän yli. Ajoin alamäkeen kärry perässä kun olin hakemassa poikia varhaiskasvatuslaitoksesta. Nopeus oli mulla onneksi pieni, mutta jouduin jarruttamaan mikä kertoo selvästi siitä, että tilanteessa oli vaaratilannepotentiaalia. Autoilija pysäköi autonsa ruutuunsa, ajoin itse perässä muutaman kymmenen metriä ja päätin hieman kommentoida asiaa. Henkilö kertoi nähneensä minut (hyvä juttu), totesi etten jäänyt edes alle (totta, mutta asenne oli vähä sanoisko huono). Muistutin tietty "pari kertaa" tällaisen tilanteen toimintatavasta ja toivonkin hänen nyt muistavan. Kaikki suoltamani teksti oli ihan painokelpoista ja lasten korviin sopivaa
liikennevalistusta
^ monasti olen tehnyt saman, käynyt valistamassa. Paljon paremmin toimii juuri asiallinen "opastava" tyyli, koska silloin vastapuolta ehkä nolottaa. Usein naispuolinen kuski toteaa "en nähnyt", ja miespuoliset alkaa sättiä.
Yöhöpisijä
Näinpä ja onneksi Hummeleita - Kalifornian suosituin homoauto - ei enää tehdä.
- EI, se ei ole optinen harha - se näyttää siltä
- EI, se ei ole epäselvästi sanottu - se kuullostaa sitä
- Tunne Todellisuus - Kosketa Maailmakaikkeutta
Aktiivijäsen
Hieman offtopik mutta oravahan on siitä arvaamaton elukka, että se saattaa äkkiarvaamatta kääntyä ja juosta tien yli takaisin sinne, mistä lähti vaikka olisikin jo melkein tien ylittänyt. Sen takia niitä kannattaa vähän varoa, sillä vaikkei se nyt iso otus olekaan niin ei sellaisenkaan päälle viitsisi turhanpäiten ajaa. Offtopik out.
valoa nopeempia
Minulle puput ja oravat on "sydämen asia", ja varmana väistän ja jarrutan jos vaan pystyn.
Mutta tulee ne joskus vaan niin äkkiä jostain metiköstä tai ojasta ettei usein kuski ( auto/pyörä tvast) vaan pysty tekeen mitään.
Jäsen
Itse ajan myös tasan sitä kelvin kohtaa joka on puhtain kaikesta töhkästä. Tietty kun joku tulee vastaan, siirryn oikeaan reunaan väistämään.Tämä on kyllä huvittava ilmiö. Eikä edes näytä hävettävän siinä kun pysähdytään nokat vastakkai ihmettelemään tilannetta. Onneksi näin on käynyt vain muutaman kerran.
Vakiovieras
Juuri näin. Muu liikenne luonnollisesti ja luontevasti huomioon ottaen.
Aktiivijäsen
Tänä aamuna kun olin hämärän hyssykässä polkemassa töihin lehahti aivan eturenkaani vierestä pikkulintu lentoon. Säikähdin totaalisesti. Oli todennäköisesti keräämässä kupukiviä kelvillä. Oudon lähelle vain pääsin. Ehkä linnut on vielä aamuhämärissä hieman tokkurassa.
Palstajyrä
Tämä on kyllä huvittava ilmiö. Eikä edes näytä hävettävän siinä kun pysähdytään nokat vastakkai ihmettelemään tilannetta. Onneksi näin on käynyt vain muutaman kerran.Ihan kiva että saadaan keskustelua vanhasta viestistä ja asiasta josta ollaan samaa mieltä...
Vakiovieras
No joo, varmasti ymmärrät, että ihmiset viettävät täällä foorumilla toiset enemmän/useammin, toiset vähemmän/harvemmin aikaa. Omasta puolestani olen hyvin pahoillani, jos olen loukannut Oikeaa Keskustelurytmiä.Ihan kiva että saadaan keskustelua vanhasta viestistä ja asiasta josta ollaan samaa mieltä...
Mielestäni latuman kuitenkin ihan aiheellisesti täsmensi sinun ja IncBuffin kommentteja, ettei aina ole tarvetta ajaa sitä oikeaa reunaa, jos muu liikenne ei siihen pakota. Ajatustenlukemiseenkaan harva meistä kykenee.
väistäkää!!!
Tänään ( niin, myös...) olin pirun pahalla päällä ja ajelin taas pitemmän kaavan kautta kotia.
Nyt on se soittokello, jota olen myös käyttänyt! ja haa! - edessä koko kelvin leveydeltä kaksi kävelijää joten eikun hyvissä ajoin kelloa rimputtamaan....
Mietin sitten että mitähän hyötyä tästäkin oli? kelvin vasemmalla puolella kävellyt väisti oikealle, ja päinvastoin - jotta jouduin joka tapauksessa sitten huutamaan kun nainen väisti sinne puolelle jota ajoin että " EI SINNE PUOLELLE!!! ", ja jarruttamaan.
Totesin ohi ajaessani, että mitään hyötyä tästä kellosta sitten ollut...
Vastaan tuli myös koirankusettajia, ja pimeässä tunnelissa koirankusettajia. Itse tulin lamppuineni alamäkeä ja hyvin on toimintu se ettei vaan katso sinnepäinkään, niin kyllä ne väistää. Kun on pahalla päällä, niin menee paljon reippaammin vielä että "täältä tullaan väistäkääpiruvie"
Paitsi jos tulee vastaan orava, kissa, pupu - silloin mä olen se joka ehdottomasti väistää ja pysähtyy ja vaikka tarvittaessa maastoutuu. Tärkeysjärjestys se olla pitää.
Vakiovieras
Tuttu ilmiö, ja ihan koomista katsottavaa (siis silloin kun ei ole kovin pahalla päällä), kun kävelijät väistäessään törmäävät toisiinsa
Mutta oikeesti, mikähän mahtaa olla syynä siihen, että useinkin kävelijä (mieluummin kuin vilkaisee taakseen, että kummalta puolelta se pyöräilijä on tulossa) jää soittokellon kuullessaan siihen keskelle tietä arpomaan ja palloilemaan sen näköisenä, että minä hetkenä hyvänsä saattaa lähteä valonnopeudella mihin suuntaan tahansa? Itse en oikein tajua homman pointtia.
Miss Vitus
Aktiivijäsen
Voisikohan se olla jonkinsortin shokkitila, eivät kohtaa niin paljon pyöräilijöitä, etenkään kelloa soittavia, että menevät shokkiin eivätkä kykene toimimaan? Kuulostaa kyllä aika kaukaa haetulta, mutta kun aikoinaan erinäisiä tuhansia oppilaita opetin tietokoneen käytön saloihin, niin siinä huomasi, että ihan fiksut ja hyvilläkin hoksottimilla varustetut ihmiset saattoivat yllättävän / poikkeavan tilanteen edessä lamautua täysin ja unohtaa kaikki aivan perusjututkin. Niin kauan meni hyvin kun ei tullut sitä uutta juttua siis.Tuttu ilmiö, ja ihan koomista katsottavaa (siis silloin kun ei ole kovin pahalla päällä), kun kävelijät väistäessään törmäävät toisiinsa
Mutta oikeesti, mikähän mahtaa olla syynä siihen, että useinkin kävelijä (mieluummin kuin vilkaisee taakseen, että kummalta puolelta se pyöräilijä on tulossa) jää soittokellon kuullessaan siihen keskelle tietä arpomaan ja palloilemaan sen näköisenä, että minä hetkenä hyvänsä saattaa lähteä valonnopeudella mihin suuntaan tahansa? Itse en oikein tajua homman pointtia.
Ehkä osalla ihmisistä sitten tuollainen shokki tai ylläri lamauttaa toiminnan vaan helpommin?
Mulle moinen on kyllä täysin käsittämätöntä, mutta en minä oikein muutakaan selitystä ole löytänyt tuollaiselle toiminnalle.
No sitä varovaisempi sitä pitää vaan olla tuolla liikenteessä, siellä on varmasti sellaisia jollaisia ei uskokkaan olevan.
Metsäkanalintuja mun pitää varoa, ne on niin pöljiä etteivät lähde lentoon kuin ihan likeltä, eikä niitä välttämättä näe kuin vasta sitten kun lähtevät lentoon, ovat niin hiekkatien värisiä. Liian monta pupua jäi aikoinaan auton alle, pyörällä ovat pysyneet toistaiseksi piilossa, mutta siellä tempokisun kulmilla taitaa olla noita citypupuja?
Trek 3700 Disc 2014 SLX osilla
Renault Eclaireur hybridi 2005
Jupiter mummis 80-luku
Champion mummis 50-luku ja 60-luku
Joku pappis 50-luku
Yöhöpisijä
Pakua pitkittäin ja poikittain http://metro.fi/paakaupunkiseutu/pus...viesti/141604/
Vakiovieras
Mitä kävelijän pitäisi tehdä kuullessaan soittokellon äänen? Joskus ehdotin jollakin keskustelupalstalla, että paras vaihtoehto on se, että kävelijä ei tee mitään muuta kuin jatkaa matkaansa suoraan eteenpäin. Tämä vaihtoehto ei käynyt päinsä jollekin. Tämä onkin suuri ongelma eli ei taida olla olemassa mitään yhteneväistä käytäntöä näihin tilanteisiin, joissa pyöräilijä kilauttaa soittokelloa. Erilaisia mahdollisia toimintatapoja on useita ja mitä enemmän kävelijöitä on samassa paikassa, niin vaihtoehtojen määrä nousee aika suureksi.
Itse kävelin viime vuonna noin 1000 kilometriä ja ainoa kerta, kun pyöräilijä kilautti kelloa oli sellainen, jossa pyöräilijä ajoi jalkakäytävällä... Kävelen yksin ja väylän reunassa. Katson myös taakseni, kun liikun väylällä sivusuunnassa. Näin pitäisi kaikkien kävelijöiden tehdä mutta todellisuudessa taidan olla hyvin harvinainen yksilö kävelijöiden joukossa. Johtunee siitä, että aiemmin olen pyöräillyt runsaasti ja kokemusta on siis runsaasti sekä pyöräilystä että kävelystä.
Pyöräillessä kilautan aika usein soittokelloa ja aika harvoin "onnistuneesti" eli kävelijä/kävelijät tekevät usein juuri päinvastoin kuin olin ajatellut...
Jäsen
Parasta mitä kävelijä minun mielestäni voi kilautuksen/varoitushuudon (ei ole kelloa) kuultuaan tehdä
- mennä selkeästi siihen laitaan, jota lähinnä on kulkenutkin ja jatkaa matkaa
- katsoa taakseen ja mennä jompaankumpaan (mieluiten oikeaan) laitaan jatkamaan matkaa, mikäli on kulkenut keskellä
Pahinta on niille sijoilleen jäätyminen tai paikoillaan paniikissa pyöriminen, koska silloin taakse on melkein pakko pysähtyä odottamaan, että se jalkaaja tajuaa valita paikkansa tai osoittaa selkeästi seuraavan liikkeensä. Paikoilleen jäätyneistäkin on ehtinyt syntymään ikäviä mielikuvia, kun ne sitten kohdalla loikkaakin suoraan eteen.
Vakiovieras
Ei taida jäädä paljon pelivaraa sille jalankulkijalle, vallankin jos tiukua kilautetaan ihan persuuksen takana? Tuskin tavallisella jalankulkijalla on alitajuntaan tallennettuna mitään nanosekunnissa toteutettavia väistämismalleja joita sitten käytetään tapauskohtaisesti kellon kilahduksen kuullessaan? Puhutaan mitä puhutaan, niin kyllähän se kellon kilahdus takana aina on jalankulkijalle jokin yllätys, joka tyypistä riippuen aiheuttaa erilaisen reaktion. Toisille hillitymmän toisille paniikkisellaisen. Luulisin että onnistuneet takaa tulevat ohitukset perustuvat suurelta osin hyvään säkään?
Yöhöpisijä
Ainut tilanne missä tulee äänneltyä on kun väylä on tukossa .. silloin kolmasosassa tapauksia ei tapahdu mitään, kolmasosassa tulee kulkuaukko ja kolmassosassa aiheuttaa päätöntä singahtelua ympäriinsä. Joskus vaan ei jaksa huudella ja vetää penkan kautta varsinkin maasturilla.
Paras toiminta olis tietty vilkaisu taakse ja reunaan meno.
Jäsen
Onhan se niinkin, että kun pirikellon kuulee niin kävelijä ei tiedä mitään mikä sieltä tulee. Oletusarvoisesti mennään luolamiesmoodiin, jolloin ei halua jäädä tuleen makaamaan. TEE JOTAIN, IHAN MITÄ VAAN. Sieltä tulee nyt joku kovaa, sen jarrut ei toimi ja se TAPPAA on pahin skenaario. Nyt on hätä, joten toimi!
Uskon että kun pirikelloihin tottuu kunnolla, ymmärtää pysyä siinä reunassa missä on ollutkin, ja jatkaa kuin ei mitään. Jos menee kahden tai useamman porukassa, niin kohtelias vilkaisu olan yli minuutin välein ei olis huono ja muutenkin pitää olla se strategia pyörien varalta jo ennakkoon tiedossa; kuka menee mihinkin ja mitenkä.
Palstajyrä
Sopisiko tämä tänne? Matti Kivelän esitys kuntien ilmastokampanjan tapaamisessa pari päivää sitten. Tuosta näkee aika hyvin, mitä Helsingissä on lähivuosina suunnitteilla pyöräilyn saralla.
http://www.kunnat.net/fi/tietopankit...ela_110214.pdf
Jäsen
Soittokellon käyttö nilkoille tultaessa on minusta pyöräilijän puolelta silkkaa v*ttuilua... Itse pyrin huutelemaan varoitukset sen verran kauempaa, että toiselle osapuolelle jää järkevästi aikaa reagoida lähestyvään pyörään. Ja kaikkia ei tarvitse varoittaa, vain niitä eteen haahuilijoita.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit