En ole tuolla uralla käynyt, mutta Pokka on niin lähellä, että tietäisivät kenties kunnon Tieva-baarissa. Soitto sinne?
En ole tuolla uralla käynyt, mutta Pokka on niin lähellä, että tietäisivät kenties kunnon Tieva-baarissa. Soitto sinne?
Kolarin Sieppijärveltä Lappeaan eli Laestadius-polku tuli polkaistua eilen. Lisätietoa ja kartta tuolla: http://www.yllas.fi/sites/default/fi...tta_080711.jpg.
Olin viime viikolla ajelemassa Pöyriksen ympäri ja tuokin piti tsekata. Helteessä kuitenkin laiskotti... käännyttiin Maaterlompolon suuntaan.
Ihan selkeä ura tuosta lähtee pohjoiseen ja onhan maastoliikennelupakarttaankin ura itse asiassa piirretty aina Máderoaiville asti(!).
Vastaan itse itselleni.
Ensiksikin Kutturan kylään pääsee nykyään Ivalojoen yli siltaa pitkin. On varmaan päässyt jo pitkään, mutta omassa kartassani siltaa ei vielä ole. Kyselemälleni mönkijäuralle pääsee jatkamalla asvalttitien päästä parkkipaikalta eteenpäin pientä hiekkatietä. Se kaartuu hetikohta vasemmalle kohti joen rantaa ja 200-300 metrin päässä olevasta risteyksestä pitää kääntyä oikealle. Siitä vajaan kilsan päässä mäen alla on toinen risteys, josta edelleen oikealle. Mönkkärisillasta Taimenjoen yli, prutakon poikki ja kivikkoista mäkeä ylös. Mäen päällä on vielä yksi haarautuma, josta taas oikealle.
Loppumatka mönkijäurasta meneekin sähkölinjan alustaa Litmuorvaaran tielle asti (noin 15 km Kutturasta). Matkalla on 3-4 lyhyttä märempää paikkaa, joista pari menee ajamalla. Uran länsipää on kivikkoisempaa kuin itäpää, mutta vallan ajettavaa kuitenkin. Litmuorvaara on reilut 200 metriä Kutturan kylää korkeammalla, joten takaisin tullessa suuri osa matkasta on loivaa alamäkeä. Jos jatkaisi Litmuorvaaran tietä (leveä ja hyväkuntoinen) länteen, päätyisi noin 10 kilometrin ajon jälkeen Inari-Pokka-Kittilä-tielle.
Kuvittelin etukäteen, että Litmuorvaaran laelta on hienot näkymät. Varmaan onkin, mutta vaaralla on armeijan tutka-asema, joka on tietysti aidattu. Aidan vierestäkin näkee toki pitkälle.
DNA:n liittymä ei toiminut koko matkalla. Kutturassa on kuulemma oma masto, mutta kenttää ei ainakaan ajeluni aikana ollut. Litmuorvaarassa kenttää löytyi hyvin, mutta se ei ollut DNA-yhteensopivaa, puhelut eivät siis onnistuneet. Liekö ollut jotain huippusalaista army-kenttää...
Hieno päiväreissu! Vastaantulijoista ei ole riesaa ja onhan tuossa sähkölinjasta ja valmiista urasta huolimatta tiettyä erämaahenkeäkin.
Mitä Saariselän ympäristöön muuten tulee, majoittuminen on ainakin halpaa kesäaikaan. 25 e/yö -tyyppisiä tarjouksia näkyi runsaasti. Itse tosin asuin ammattiliiton täysin varustellulla majalla vielä halvemmalla. Saariselkä City tietysti on mitä on, mutta aika äkkiä keskustasta pääsee pois.
Reittivinkkejä:
Kulmakuru 4-tien länsipuolella. Dominickin vanha reitti menee Tolosjoen yli kahlaamalla ja toinen kahluu on luvassa kurun jälkeen rinteen alla. Helpommalla ja kuivin jaloin pääsee, kun ajaa Kutturan tietä 4-5 km ja kääntyy pikkutietä pohjoiseen. Autolla-aokelpoinen tie menee ensin hiekkakuopan poikki ja jatkuu koko ajan kivikkoisemmaksi muuttuen noin 7 km päähän Harriojan taukotuvalle. Sieltä on loivasti nousevaa polkua pitkin 5 km Kulmakurulle. Takaisin tietysti hyvä alamäki.
Saariselältä Kiilopäälle voi ajaa joko Laanilan kautta tylsähköä latupohjaa tai paremmassa vaihtoehdossa kääntyä latupohjalta Pieranvaaran länsipuolella merkatulle polulle ja ajaa Ahopään yli. Mäki Ahopään yli on kohtuupitkä ja tiukka, mutta aivan ajettava. Kiilopään puoli on iisimpää ja pohjaltaan tasaisempaa.
Tulevaisuuden vinkkejä, jos luoja tms. suo:
Jos UKK-puiston puolella saisi ajaa pyörällä, esimerkiksi vanhan Ruijanpolun osuus Kiilopään tieltä noin 15 km päähän Kaptukaislammille olisi hieno pätkä. Kopsusjärven tielle asti olisi luvassa kivaa polkua ja tieltä Kaptukaislammille mönkijäuraa. Kaptukaisojan notkossa on Sompio-seuran kota ja vähän epäsiisti nuotiopaikka sekä huussi. Yritin joutessani etsiä kodan avainta kaikista fiksuista piilopaikoista, mutta en löytänyt.
Edelleen jos kansallispuistossa saisi ajaa, reitti Saariselkä City - Luttojoen varsi - Vellinsärpimä - Taajoslaavu - Rumakuru - Laanila - City olisi vallan mainio kumpaankin suuntaan ajettuna. Etenkin Vellinsärpimän ja Taajoslaavun väli olisi makea: puoliväliin loivaa ylämäkeä ja sitten harjanteelta kilometrikaupalla laskettelua. Taajoslaavulta Luulammille poroaidan/puron vierustaa ei kannattaisi muuten yrittää pyörällä: pitkät pätkät ajokelvotonta kivikkoa.
Myös Kiilopään hotelliraflan tuntumasta kaakkoon lähtevä mönkijäura olisi hyvä ja helppo pyöräiltävä. Siellä ei varsinkaan maaston kulumista tarvitsisi pelätä, koska baana on ensimmäiset 5 km suoranaista autotietä. Siitä kun vielä jatkaisi reilun kilometrin ylämäkeen harjanteelle, pyöräilijäkin näkisi Nattastunturit kaikessa komeudessaan. Takaisin tullessa voisi kääntyä Niilanpään poroerotuspaikalta mäkeä alas länteen ja luvassa olisi 5 km maanmainiota alamäkivoittoista uraa aina Muotkan majalle puiston ulkopuolelle asti.
Itse asiassa luin Saariselän Sanomista, että UKK-puiston järjestyssääntö uusitaan vuonna 2014. Lehden mukaan on mahdollista, että pyöräilyrajoituksia lievennetään. Toivottavasti alueen elinkeinoelämä katsoo, että pyöräilyn rajoittaminen on haitaksi bisnekselle. Näin paikallinen hyvävelikerho saattaisi saadakin maastopyöräkiellon kumotuksi. Antaas katsoa, ei kiellolle ainakaan mitään järkiperusteita ole.
Joku oli käynyt tavan maastopyörällä Muotkalla, jossain noilla main näkyi renkaanjälki mudassa eilen. En välttämättä itse lähtisi fillarilla, kinttupolkuja ja mönkkäriuria voi ajella etelässäkin.![]()
--
Olimme pienellä porukalla pitkän viikonlopun Utsjoella thm:n reittiselostusten innoittamana. Reissu oli erittäin onnistunut, kun säätkin suosivat. Parina päivänä heitimme lenkkejä Ailegaksen ja Skalluvaaran välillä, missä hienoa erittäin ajettavaa polkua riittää. Yhtenä päivänä tulimme Mieraslompolosta Skalluvaaraan, mikä on myös jäykkäperäiselläkin pyörällä hyvin ajokelpoinen reitti. Vetsijoen ylitykset olivat ainakin nyt helppoja vesien ollessa alhaalla. Vain viimeinen kilometri ennen Skalluvaaraa vaati enemmän taluttelua. Erittäin hieno pätkä oli Njallavaarasta Pulmankiin. Koko 55 km täysin ajettavaa avotunturia. Todella hieno reitti, jota voi lämpomästi suositella (nyt en osaa päättää kumpi on hienompi pätkä, tämä Njallavaara-Pulmanki vai Enontekiössä Suonttajärvi-Leppäjärvi-Kultima). Avotunturireissulla kannattaa ottaa tuuli huomioon. Avotunturissa tuuli voi kovastikin hankaloittaa polkemista (meillä oli pääosin sivumyötäinen, mutta pari sivutuuli/vastatuuli pätkää olivat kovin työläitä, kun oli reipas tuuli). Ainoa virhearviointi oli Kuoppilasjärven retkeilureitti. Siitä on pitkät pätkät ainakin meidän taitoisillemme polkijoille ajokelvotonta. Luontotuvalta Johtalanvaaralle asti homma oli melkein pelkkää tunkkaamista ja kun palasimme takaisin Mantojärven kautta niin Papin jängän tulipaikasta alkaen meni taas tunkkaamiseksi. Kun seudulta löytyy paljon parempaakin ja ajettavaa polkua, niin tuonne Kuoppilasjärvelle on aika turha lähteä tarpomaan. Taisimme jo saada tilaisuuden Utsjoen raitilla kiittää thm:ä reiteistä, mutta tässä vielä isot kiitokset hienojen reittien saattamisesta "yleiseen käyttöön".
^Mukava kuulla, että loppureissukin sujui hienosti! Njallavaarasta Pulmankijärvelle on yksi henk.koht. lempparireiteistä - hyvää polkua ja kunnolla erämaan tuntua. Itsekin kävin kaupanpihalla jutustelun jälkeisenä päivänä Mieraslompolosta Guorboaivilla (ja siitä vähän eteenkin päin) edestakaisin lenkin. Oli kyllä kova tuuli sinä päivänä, mutta "onneksi" puhalsi sivusta, niin ei haitannut niin paljoa kuin vastatuuli tekisi.
Se retkeilyreitti ei tosiaan ole helpointa pyöräiltävää maastoa, mitä tuolta löytyy, mutta tämän teknisen osuuden jälkeen on mukavaa polkua avotunturissa. Itsellä tapana nousta tunturiin ko. reitille Gálgojoen kohdalta. Nousu on jyrkempi, mutta lyhentää teknistä osuutta reitillä. Ne nelikirjaimisen nimen omaavat täpärit hankintaan seuraavaa reissua varten![]()
utsjoenmtbreitit.weebly.com
Tuli käytyä Utsjoella ja videoin Mieraslompolo-Pulmankijärvi välin. Youtube-kanavalta löytyy myös pitkä versio videosta ja sivuilla blogissa muutamia kuvia ruskaretkeltä.
thm muokkasi tätä : 27.09.2013 at 12.10
utsjoenmtbreitit.weebly.com
Hienoa settia, ja informatiivista reittikuvausta!
Hieno filmi mieraslompolosta pulmankijärvelle.
Kovin on reitti muuttunut tieksi kun vertaa vuosientakaisiin D.Arduinin reissuihin polut oli silloin kapeammat mutta puksajärven mökit entisellään.
Jos joskus taas polulla.
ehkä ajoin,ehkä en....
Pahat sedät 50/60
Samaa minäkin katsoin, silloin muinoin oli Buksajärveltä Sokeripalalle single träkkiä, nyt näytti paikoin olevan tripla träkkiä.
Kiva video joka tapausessa! Minä olen joskus kehunut tuota reittiä Lapin parhaaksi. Ja sitä se saattaa ollakin, ainkin yksi niistä parhaimmista. Eikä niitä oikeasti tarvii mitenkään arvojärjestykseen laittaakaan.
Ei muuta kuin AJAMAAN!
Jo vain oli hyvä video thm:llä. Nautittava tunnelma ja kerrankin musiikki toimi kuvan tukena.
Tapion ja Ellmerin tarinoiden innoittamana minäkin tuon Mieraksen reitin ajoin, jäi mieleen vahvana kokemuksena noviisille. Yksinäisyys ja tunturin avarat maisemat tekivät lähtemättömän vaikutuksen ja kaipuun takaisin noihin maisemiin. Kiitos thm:lle videosta.
-Usot sie jot myö uitiin?
Kiitoksia videon kommenteista! Nykyään Mieraslompolo Pulmankijärvi ura näkyy melko hyvin koko matkalla, vaikka vähän sitä uraa Buksajärveltä pohjoiseen maastoajoneuvoilla käytetäänkin. Nihkávaddan pohjoispuolella olevilla kummuilla on vielä pätkä singleträkkiä ja Duottar-Gálddojärven seudulla reittiä ei juurikaan näy. Gálddoainurkille on oikeastaan viime (2012) kesän/syksyn aikana on muodostunut selvästi näkyvä ura, mutta se liikenne tulee Pulmankijärven suunnilta. Njuohgarggun ja Kaldoaivin väliseltä pätkältä löytyy vielä singleträkkiä, kuten myös Njuohgarggusta pohjoiseen Geinnodatoaivvitin kautta menevältä uralta. Kaldoaivin urilla tuntee olevansa erämaassa ja sitä fiilistä ainakin itse haen ko. reiteiltä.
utsjoenmtbreitit.weebly.com
Saako tuntureilla ajaa?Joskus olisi kiva päästä pohjoiseen ajamaan ylös-alas. Entäs suositut tunturit kuten Saana? Niiltä luulisi jotain polkuakin löytyvän ettei missään rockgardenissa koko ajan pidä ajaa?
Lue tämä ketju ja palaa sitten asiaan.
Lyhyesti: Kansallispuistoissa ei, muualla kyllä, polkua (eli mönkijäuraa) on paljon ja se on hyvää, mutta Käsivarren huipulle on turha mennä.
Korson Kaiku / Hi5bikes.fi
http://vapaaratas.blogspot.fi
"Cyclocrossin eräs etu on ettei se kestä kauan." - Eugène Christophe.
Saana on kyllä sen verran jyrkkä tunturi, että ei siellä voi ajaa eikä oikein muillakaan Käsivarren suurtununtureilla, sitä paremmin muualla kuten Kare jo sanoi. Helpointa on aloittaa Hetan ympäristästä. Tässä topikissa on sieltäkin paljon kertomuksia ja vinkkejä. Tämä topikki on aarre niille, jotka aikovat Lapin erämaissa pyöräillä. Lisäksi nettissä on monia blogeja tai kotisivuja, joissa on kuvauksia Lapin pyöräilyreissuista. Terveisiä muuten täältä Pyhältä jossa olen parisen viikkoa hiidellyt. Hyvät kelit on.
Jos et aja et voi ottaa!
Kuten jo sanottiin Pöyrisjärvi (Hetta) on huippupaikka, vaikkei ehkä voi puhua varsinaista tuntureista. Toinen paikka johon pääsee helposti julkisella liikenteellä Suomessa on Pältsa-alue, Kilpikseltä etelään. Siellä on jo kunnon tunturit. Minulla on sieltä jopa retkiraportti.
www.yetirides.com
www.instagram.com/yetinylund
Millä kartoilla Pöyrisjärven ympäristössä pärjää? Riittääkö metsäkartta 15-16?
^mun mielestä ei ihan riitä, turhan krouvi mittakaava. Parempi olisi uudempi (2010) painos "Enontekiön opas- ja virkistyskartasta", mutta sekin on vaan 1:100 000.
Itsellä ollut mukana 1:50 000 topokartat.
Kiitos infosta, mistä noita topokarttoja voi hankkia? Karttapaikasta saisi tietysti tilattua haluamansa lehdet mutta taitaa tulla hintaa melkoisesti?
Onhan noi kartat arvokkaita toki. Ja aika monelle karttalehdelle nuo Pöyriksen "perusreitit" jakautuu. Vähintäänkin 5 karttalehteä ja se tekee jo vajaan satkun. Toki jos on intoa askarrella niin tulostaa kartat vaikkapa Karttapaikalta.
Mutta kartat kestääkin "ikuisesti" kun ottaa mukaansa kopiot tarvittavista osista karttoja. Jos on selkeät suunnitelmat niin saa rajattua mukana pidettävän paperimäärän aika pieneksi.
Karttakeskuksen verkkokaupasta mää olen noita hankkinut, joskus hakenut ihan maanmittaustoimistostakin. Saman 17,9€ tjsp. ne maksaa kipaleelta.
Jos onpi oma printteri niin tuolta: http://pikakartta.fi/
Aivan mainio käyttöliittymä MML:n kartta-aineiston printtaukseen. Lapin etäisyyksiä varten kannattaa tehdä pdf:t 1:25000 mittakaavassa ja pienentää pykälä printterin päässä, luettavuus säilyy vielä riittävän hyvänä. Elikkäs A2->A3 == 1:50000 kartta. Kivaa ja helppoa.
--
^Onpa mainio linkki. Kiitos tuosta. Kivaa ja helppoa tosiaan. Ja laadukasta!
Kirjanmerkit