Pyöräilijöiden tervehtiminen

[rosa]

Mua on moikattu kolmesti tämän kesän aikana. Jokaisesta tervehdyksestä jäi niin hyvä mieli, että innoissani aloin moikkaileen kaikkia vastaantulijoita. Jostain syystä vastausprosentti oli aika pieni...

Ainiin, tämä ei ole varsinainen tervehtiminen, mutta kuitenkin. Ensimmäinen kosketukseni maantiefillariin tapahtui Röylässä liian isolla pyörällä, lukkopolkimilla, mutta lenkkareissa, löysissä shortseissa ja topissa, takki perässä liehuen. Vastaantuleva succis hymyili erittäin leveästi, kun puuskutin ylämäessä vastaan. Suurkitos hälle, hymyllään sinetöi oman pyörän hankinnan. Ja hymyhän ei johunut tyylistäni...

[mehta]

Mukavasti huomasi, että kun siirtyi hybridistä maantievehkeeseen niin moikkailuja tulee ihan eri tahtiin (lue 0 -> ~50). Eipä takaa ohikaan tullut pahemmin tuntunut pahottavan mieltään kun alottelija peesasi takana muutaman kilometrin, lopulta oli tosin pakko luovuttaa ja huikata kiitokset perään. Näin siis pk-seudulla.

[sanaksenaho]

ostakaa läski pyörä ni ei tarvi huolehtia terveehdyksistä kun kävelijätki morottelee
tänään 3x tervehditty 1,5h aikana

[devon]

Tänään ensimmäisen kerran moikkaili minuakin vastaantulevat harrastajat, hymyilytti Yleensä maastossa tuijotetaan tiukasti miestäni ja morotellaan sille, tänään katsoivat suoraan minuakin ja molemmille tuli tasapuoliset morottelut.

[pätkä]

Aina heilautan kättä maantielenkillä harrastajan näköiselle pyöräilijälle, olkoon sitten maantiepyörällä lenkillä tai maastopyörällä siirtymää ajamassa. Lähes aina on myös vastattu tervehdykseen. Joskus tulee morjestettua myös auton katolla kulkeville fillareille, jotenkinhan maantielenkillä on saatava aika kulumaaan. Pyöriä sitten oltava katolla kuitenkin vähintään 2 kpl, mielellään kolme.

[Smo]

Kaikki moikkaa täällä mökillä .. kuormureista raktoreista succistelijoihin .. jotka moikkaa jos ite aloittaa .. maastossa sit jaetaan reittitietoa tääällä tai tuolla isolla kirkolla.

[VeeVee]

Tai sijainnista.

Jos ei-harrastajan-näköinen pyöräilee vastaan "keskellä ei mitään", niin silloin on hyvä syy olettaa, että siinä ajetaan vääristä vaatteista ja romupyörästä huolimatta pidempää lenkkiä. Oma havaintoni on, että nämä tapaukset myös yleensä vastaavat tervehdykseen.

Totta. Elämäni ekan kerran mua tervehdittiin joitakin vuosia sitten kun olin hybridillä reilun satasen lenkillä menossa jossain Klaukkalan ja Nurmijärven välissä. En tajunnut tervehtiä takasin kun yllätyin enkä heti tajunnut, että kyseessä oli tervehdys. Sillon ajoin vielä ilman kypärää ja sandaalit jalassa. Nykyään on kypärä päässä.

[Sauli Lumikko]

ostakaa läski pyörä ni ei tarvi huolehtia terveehdyksistä kun kävelijätki morottelee
tänään 3x tervehditty 1,5h aikana

Tämä on kyllä taivahan tosi. Ja on myös iloisia ja reippaita tervehdyksiä, ei mitään sormella vilkuttelua tai kankeaa nyökkäystä.

Ei menny rahat hukkaan.

[Jukkis]

Niitähän alkaa tulla vastaan jo syrjäkylilläkin. En osta, tulossa jo selkeesti tavispyöräksi

[Jaoler]

Harrastan ekaa kesää fillarointia kunnolla. Konkari valisti heti, että kypäräpäisiä maantiekiitäjiä tervehditään kun vastaan tulee. Kuulosti hienolta tavalta, ajattelin että tää on sitä yhteisöllisyyttä.

Noh, totuus on kyllä ihan toinen. Äsken esim vedin 50km lenkin, vastaan tuli varmaan kuus fillaristia. Kaikille nostin lapasta, YKSI tervehti takaisin. Näin on käynyt monta kertaa. Ilmeisesti asusteeni ja pyöräni eivät vastaa standardeja. Taidan nostaa ens kerralla keskisormen, niin saan vähän eloa vastapuoleen.

[lezend]

Harrastan myös ensimmäistä vuotta maastopyöräilyä. Olen tätä aihetta joskus miettinyt, mutta sen verran vähän on lenkkejä vasta takana, että harrastajan näköistä maastokuskia ei ole pahemmin tullut vastaan missään. Eipä tosin ole minulle päinkään moikkailtu. Maantiekuskeille morjestamista pitää kokeilla ja pitää lukua vastauksista!

[ToniJ]

Ite huomannu sellasen että kun ite on amatööri niin muut amatöörit tervehtii kanssa. Sitten on nämä "prot" jotka kääntää pään pois kun kun hiki päässä kinttuava alottelija tulee vastaan. varsinki ku ajaa ilman lukkopolkimia

[ppikkupe]

Höh... Meillä kyllä moikkaa maantiellä järjestään kaikki lajiharrastajat. Joskus jopa muutkin. Kannattaa vaan nostaa sitä räpylää rohkeasti ylös - ei siitä kukaan ala selän takana naureskelemaan.

[Jani73]

Noh, totuus on kyllä ihan toinen. Äsken esim vedin 50km lenkin, vastaan tuli varmaan kuus fillaristia. Kaikille nostin lapasta, YKSI tervehti takaisin. Näin on käynyt monta kertaa. Ilmeisesti asusteeni ja pyöräni eivät vastaa standardeja. Taidan nostaa ens kerralla keskisormen, niin saan vähän eloa vastapuoleen.

Kuinka tarkkaan katsoit? Jotkut morjestaa vain oikaisemalla sormia tangosta, sellainen saattaa hyvinkin jäädä huomaamatta.

[lezend]

Wohoo, eilisellä lenkillä sain useammankin morjestuksen takaisin päin Raision ohikulkutiellä! Kyllä tuli hyvä mieli Ja nämä vastaantulijat olivat nimenomaan maantiekiitäjiä!

[Aakoo]

Espoo-Kirkkonummi -akselilla fillaroidessa lapa nousee yllättävän hyvin, käytännössä kaikki moikkaa. Eilenkin kun kävin Porkkalassa niin jokainen vastaantulija morjensti. Tähän on kyllä yksi valitettava poikkeus: naispuoliset pyöräilijät ei kyllä tervehdi koskaan vaikka niille kuinka heiluttelis (kättä siis...), oon varmaan niin urpon/pervon näköinen etteivät viitsi. Tosin eipä niitä kovin usein vastaan tulekaan.

[Hääppönen]

Wohoo, eilisellä lenkillä sain useammankin morjestuksen takaisin päin Raision ohikulkutiellä! Kyllä tuli hyvä mieli Ja nämä vastaantulijat olivat nimenomaan maantiekiitäjiä!

Tänään samalla osuudella tuli seitsemän VOMP:ää vastaan. Vain naiskuski joko ei moikannut tai oli niin pieni liike etten ehtinyt noteeraamaan. Hyvä kulttuuri vallitsee! Ps. Yksi bonusmoikkaaja oli vanhempi mieshenkilö ilmeisesti sunnuntaiajelulla perus napavaihteisella filolla.

[Vorkki]

Saa suoratankoistenkin kuskit moikata takaisin maantiefillaristia Itse kun moikkaan lenkillä jokaista harrastajan näköistä tuli vastaan minkälaisella pyörällä tahansa. Ohitustilanteessa on tapanani huutaa "MOI". Pk-seudun työmatkaliikenteessä sitten onkin jokaisen moikkaaminen mahdoton tehtävä.

[Justiina]

yksi valitettava poikkeus: naispuoliset pyöräilijät ei kyllä tervehdi koskaan vaikka niille kuinka heiluttelis (kättä siis...),

En tiedä muista naisista, mutta minulle moikkaillaan äärimmäisen harvoin, joten en enää oma-aloitteisesti tervehdi ketään. Paljon tapahtuu jopa sellaista, että kun fillaroimme miehen kanssa, niin miestä moikataan mutta minua ei. Niinpä se satunnainen tervehdys tulee sitten niin yllättäen ettei enää ehdi reagoida kun moikkaaja onkin jo pyyhältänyt ohi.

[Jake_Kona]

Virkistää kummasti mieltä kun tervehditään. Tänään 2 naista kannusti kuntoajoissa. Itse olin väsymyksestä vakavalla naamalla, mutta kiitos

[Mikael partti]

joo olin espaniassa tänä kesänä ja siellä kyllä tervehditää aina. Minä ainakin yritän moikkaa kaikkia oli sitte kyse kenestä tahansa. mutta suomessa asia on valitettavasti erilailla.

[*J*]

Itse tällä haavaa Itävallassa ja tervehdyksiä tulee.. ja aina pysähtyessä juttuseuraakin. Pari päivää sitten kaveri ihmetteli "pro" -pyörää ja sitten kertoilikin omista Brasilian pyörämatkoistaan, toissapäivänä sateessa ajaessa Lünerseelle mäkeä ylös saavutin toisen maastopyörällä hinkkaavan "hullun" ja hollantilainen tyyppihä se oli. Yhdessä sitten jutskaten se viiminen 400m vertikaalinen nousu. Tänään kaveri ajoi Silvrettan nousua käsillään.. jalat rikki niin pyöritti kampia käsin. Saksalaisia olivat tämä nuori jamppa ja hänen avustajansa. Nämä siis ihan jutteluina.. niitä lapojen nostoja sekä "Servus.. Hallo.. Grüsti" juttuja sitten ihan joka sormille ja varpaille per lenkki...

[Anz]

Eilen pitkällä lenkillä vain muutama tervehti takaisin. Vastaan tulijoita oli kymmenkunta. Yhden kanssa vaihdoin jopa lauseen "peesaa vaan" ja n. tuntia myöhemmin iloisesti moikattiin kun tiemme kohtasivat taas. Torstaina myös kun juoksin pitkää lenkkiä illalla niin ainokainen harrastaja joka tuli vastaan pyörällä moikkasi takaisin. Moikkaan kaikkia jotka vaikuttavat tavalla tai toisella suhtautuvan jollain vakavuudella tai intohimolla harrastukseen.

[lansive]

Pyörämatkaillessa vastaantulijan lapa yleensä nousee iloisesti. Parin viikon reissulla ei monta tullut vastaan joka ei olisi tervehtinyt.

[PedroK]

Mukavasti huomasi, että kun siirtyi hybridistä maantievehkeeseen niin moikkailuja tulee ihan eri tahtiin (lue 0 -> ~50). Eipä takaa ohikaan tullut pahemmin tuntunut pahottavan mieltään kun alottelija peesasi takana muutaman kilometrin, lopulta oli tosin pakko luovuttaa ja huikata kiitokset perään. Näin siis pk-seudulla.

On tullut huomattua sama asia. Kesälomareissulla huomasi hyvin, että kaikki kenellä pidempi reissu menossa ja laukut takana morjestivat. Lautoilla ihmiset tulivat juttelemaan yms.

[Jeromy]

Espoo-Kirkkonummi -akselilla fillaroidessa lapa nousee yllättävän hyvin, käytännössä kaikki moikkaa. Eilenkin kun kävin Porkkalassa niin jokainen vastaantulija morjensti. Tähän on kyllä yksi valitettava poikkeus: naispuoliset pyöräilijät ei kyllä tervehdi koskaan vaikka niille kuinka heiluttelis (kättä siis...), oon varmaan niin urpon/pervon näköinen etteivät viitsi. Tosin eipä niitä kovin usein vastaan tulekaan.

En tiedä muista naisista, mutta minulle moikkaillaan äärimmäisen harvoin, joten en enää oma-aloitteisesti tervehdi ketään. Paljon tapahtuu jopa sellaista, että kun fillaroimme miehen kanssa, niin miestä moikataan mutta minua ei. Niinpä se satunnainen tervehdys tulee sitten niin yllättäen ettei enää ehdi reagoida kun moikkaaja onkin jo pyyhältänyt ohi.

Aika harvoin nykyään tervehdin muita pyöräilijöitä (maantielenkeillä), kun vastatervehdyksiä tulee aika harvoin. Sen sijaan naispuoliset pyöräilijät ovat kyllä tervehtineet minua useammin kuin miespuoliset pyöräilijät - vai johtuukohan moinen mielikuva vain siitä, että muistaa ne harvemmin vastaantulevat naispyöräilijät paremmin, mene ja tiedä...

Maastolenkeillä sen sijaan tervehdykseen vastataan kiitettävän hyvin ja metsässä viitsii tervehtiä ihan itsekin, kun saa yleensä tervehdyksen takaisinkin.

[Pexxi]

Espoo-Kirkkonummi -akselilla fillaroidessa lapa nousee yllättävän hyvin, käytännössä kaikki moikkaa. Eilenkin kun kävin Porkkalassa niin jokainen vastaantulija morjensti. Tähän on kyllä yksi valitettava poikkeus: naispuoliset pyöräilijät ei kyllä tervehdi koskaan vaikka niille kuinka heiluttelis (kättä siis...), oon varmaan niin urpon/pervon näköinen etteivät viitsi. Tosin eipä niitä kovin usein vastaan tulekaan.

Harvinaisen totta.

[Anz]

Harvinaisen totta.

Samaisella reitillä eilen ajelleena, mulla on toinen kokemus. Ehkä pitäis ostaa maantiepyörä ja succikset. Vois vastaan tulevat harrastelijat nöyrtyä moikkaamaan.

[janne kuivakangas]

Itse olen heti lapa pystyssä kun näkyy vaan maantie/maastopyöräilijä..ja kovalla äänellä "terve taikka moi "..Se on eri asia moniko moikkaa taikka sano terve..mut maastos kyl tulee enemmän ..vaikka ei os pyörälläkään.. Maantiellä en ajele paljoo mitä nyt ..joskus ..maasturilla..ja tutu moikkaa..! Ja samapa millä pyöräl ajaa tai kuteilla..sille ihmiselle me moikataan..tai lajikaverille !

[TuH]

Samaisella reitillä eilen ajelleena, mulla on toinen kokemus. Ehkä pitäis ostaa maantiepyörä ja succikset. Vois vastaan tulevat harrastelijat nöyrtyä moikkaamaan.

Nöyrtyä moikkailemaan? Ei idea ole moikata kirjaimellisesti jokaista kaksipyöräistä moottoripyöräkerholaisesta Aalto-tarjoiluvaunua työntävään rollaattorimummoon, vaan oman heimon jäseniä. Jos siis odottaa maantiepyöräilijöiltä moikkauksia, niin minimivaatimus on yleensä se oma maantiepyörä.