Työmatkatemmon säännöt?

[JK71]

Tai sitten oli kyse vain peesattavasta kuskiskista

on tainnut olla "cyclocrossisti"
Tosin vaimolla on ollut taipumusta ajaa työmatkatempoa ennenkin...

[arctic biker]

Minäkin pääsin tänään kevlillä tempoilemaan tai melkein ainakin. Ajoin pitkää lenkkiä ja Ylämyllyltä Joensuun suuntaan kuulin takaa räminää ja samassa suhahti nuori mies ohi. No mulla hellepäivän ajoa jo 124 km takana joten en kovin kisamielinen ollut. Liimauduin kuitenkin Insera-kuskin takapyörään ja helppoahan siinä peesissä oli. Kaveri tietysti ärsyyntyi ja koitti karistaa meikäläisen mutta turhaan, niin turhaan. Hyvät levyjarrut pojalla, muutamassa kohassa himmailin etten ihan saman auton alle minä ainakaan jää. Joka kampikierroksella kuului vielä semmoinen klonks-ääni. 5 kilsaa meni oikein rattosasti lempeellä 35 kilsan vauhdilla. Pyörähti eri suuntaan niin nopsaan etten ees pääsy veto-avusta kiittämään.

[Pera Pertsa]

No kippurasarvet pannaan sille ajalle, kun kaupungin keskustan läheisyydessä kaikki me fillaristit yhdessä samoilla ajoreiteillä ajellaan.

[Jani Mahonen]

Toi ei kyllä ole mikään työmatkatemmon sääntö. Kävely kun on yksi harvoista tavoista välttää häviö työmatkatemmossa.

Tai voihan se olla, että Valentin Kononen kävelee ohi ja silloin tietysti tulee takkiin, mutta varmaan voidaan pitäytyä polkupyörissä. Työmatkatempokävely olis kyllä hilpeä seurattava. Aika kovana pitäis kattoa nouseeko kilpakumppanilla molemmat lapikkaat maasta.

Seison korjattuna!

Työmatkatempokävely.....


Lähetetty Tapatalkista, pahoittelen kirotusvirheitä.

[LJL]

Työmatkatempokävely.....

Armotta punaista laikkaa ja talutetaan lähimpään joukkoliikennevälineeseen jos jalat ilmassa. Ja tietysti konoset puolimatkassa, eli sormet kurkkuun ja yrjöt katuun, ja matka jatkuu entistä hurjempana ohitettavia kilpailijoita mulkoillen.

-Lauri

[Mosse]

Minäkin pääsin tänään kevlillä tempoilemaan tai melkein ainakin. Ajoin pitkää lenkkiä ja Ylämyllyltä Joensuun suuntaan kuulin takaa räminää ja samassa suhahti nuori mies ohi. No mulla hellepäivän ajoa jo 124 km takana joten en kovin kisamielinen ollut. Liimauduin kuitenkin Insera-kuskin takapyörään ja helppoahan siinä peesissä oli. Kaveri tietysti ärsyyntyi ja koitti karistaa meikäläisen mutta turhaan, niin turhaan. Hyvät levyjarrut pojalla, muutamassa kohassa himmailin etten ihan saman auton alle minä ainakaan jää. Joka kampikierroksella kuului vielä semmoinen klonks-ääni. 5 kilsaa meni oikein rattosasti lempeellä 35 kilsan vauhdilla. Pyörähti eri suuntaan niin nopsaan etten ees pääsy veto-avusta kiittämään.

Aika pitkä työmatka sulla...

[Mikakoo]

Tänään hävisin, ja näin samalla oikean työmatkatempokisan joka oli ilmeisesti sovittu etukäteen. Erkkolansillan eteläänpäin olevassa pitkässä laskussa menee maastopyörä ohi, kuski kyyryssä ja peesissä Nopsa tms. Hypridi/City pyörä , peesaan siinä pikku ylämäessä kisailioita jotka runttaa täysillä yli suojatien ja kääntyvät taas laskuun seuraavasta risteyksestä oikealle tien ali ja kohti Peltolaa. Tuumailin siinä että tämähän on mielenkiintoista ja peesaan pikkuvälimatkalla alamäkeen kunnes alkaa nousu ja siinä mennään tosissaan, maastopyöräilijä ottaa nousukahvoisita kiinni ja fillari vaappuu 45 asteen kulmassa ja Nopsamies vetää perässä yhtä tosissaan, rullaan ylämäkeen vanhalla Tunturi PoP:lla kilpailijoiden rinnalle kunnes etummainen nostaa selän pystyyn ja huutaa taakse kaverilleen että "hah, taas pari!!!". :O tässä vaiheessa tiemme erkanivat. Voi olla että kuulin väärin, mutta varokaa tätä parivaljakkoa.... Ei ole hauska tulla töihin tappio niskassa...

[nuubiainen]

Eilen veti Suvilahden kohdalla ohi joku tempoilija, pyörä oli muistaakseni punainen 29" jäykkis. Mielenkiintoiseksi asian teki se, että takanapa näytti ihan NuVinciltä. Ainakin se oli valtavan kokoinen. Respektiä jos tuollaisen köntin kanssa jaksaa vielä ajaa kovaa

[Mosse]

Poljin eilen iltapäivällä tyytyväisenä kotiinpäin töistä, pieni hymynkare suupielilläni. Olin onnistunut välttämään työmatkatempohäviöt toistaiseksi ja hyvältä näytti edelleen, poljinhan retroväityksissä olevalla cyclocrossillani melkoista n. 25 km/h vauhtia, lievään vastatuuleen. Edessä häämötti reitin pahin mäki. Tarkastin tilanteen takanani ja jossain horisontissa tuli toinen pyöräilijä samaan suuntaan. Päätin laittaa vähän ekstrapaukkua mäkeen, että kollega ei varmasti tule mäessä tai sen jälkeen ohi. Puuskutin kuin höyryveturi, mutta ei sen niin väliä, kukaan ei ollut todistamassa.

MUTTA, ehdin juuri ja juuri kuulla, että joku tulee takaa ja sitten olinkin jo hävinnyt. Tuo horisontissa näkynyt pieni piste ohi kuronut hetkessä etumatkani kiinni ja painoi nyt ohi n. tuplavauhdilla omaani nähden. Ja naama peruslukemilla, selkä suorana. Voi j***lauta!

Täytyy kyllä myöntää, että viimeisen päälle viritetty, sveitsiläisen kellon tarkkuudella toimiva pyöritystekniikka ja atleettinen kilpaurheilijan vartalo tekivät minuun vaikutuksen, mutta päätin silti iskeä takaisin. Yritin liimautua takarenkaaseen ja ajattelin iskeä heti, kun mäessä tulee hieman loivempi kohta ennen loppujyrkkää. No mitä tapahtuu, kaveri laittaa isoa rieskaa eteen! Tällaisessa Hors catégorie -mäessä!! Ja lähtee kuin Anneli kesärannasta!!!

Selkä lähtee loittonemaan vastustamatonta vauhtia, eikä minulla ole mitään jakoa pysyä perässä. Nyyhkäisen hiljaa ja vaihdan takaisin ykköselle, nyt ei ole enää kiire mihinkään. Päätän, että minustakin tulee tuollainen hirmutykki, KLV:den valtias, työmatkatempoilijoiden kuningas!


edit: ai niin, kirjoitin tämän tarinan vaihteeksi häviäjän näkökulmasta, itse olin siis tuo ohittaja…

[nuubiainen]

edit: ai niin, kirjoitin tämän tarinan vaihteeksi häviäjän näkökulmasta, itse olin siis tuo ohittaja…

[mhelander]

Tänään hävisin, ja näin samalla oikean työmatkatempokisan joka oli ilmeisesti sovittu etukäteen. Erkkolansillan eteläänpäin olevassa pitkässä laskussa menee maastopyörä ohi, kuski kyyryssä ja peesissä Nopsa tms. Hypridi/City pyörä , peesaan siinä pikku ylämäessä kisailioita jotka runttaa täysillä yli suojatien ja kääntyvät taas laskuun seuraavasta risteyksestä oikealle tien ali ja kohti Peltolaa. Tuumailin siinä että tämähän on mielenkiintoista ja peesaan pikkuvälimatkalla alamäkeen kunnes alkaa nousu ja siinä mennään tosissaan, maastopyöräilijä ottaa nousukahvoisita kiinni ja fillari vaappuu 45 asteen kulmassa ja Nopsamies vetää perässä yhtä tosissaan, rullaan ylämäkeen vanhalla Tunturi PoP:lla kilpailijoiden rinnalle kunnes etummainen nostaa selän pystyyn ja huutaa taakse kaverilleen että "hah, taas pari!!!". :O tässä vaiheessa tiemme erkanivat. Voi olla että kuulin väärin, mutta varokaa tätä parivaljakkoa.... Ei ole hauska tulla töihin tappio niskassa...

Heh. Onneksi ei sattunu kohdalle, kun ajelin maastotäpärillä... olis joutunu vetään hien niskaan kun eihän sitä voi moista mahdollisuutta missata... Miksei mun kohdalle koskaan satu näitä kun työmatkalla olen ?

[Vääräjalka]

Eilen tuli eka tappio sen jälkeen kun vaihdoin työmatka kulkineen 29" sinkulasta CX:ään 25mm Duranoilla. Tosin ohitus tapahtui liikennevaloissa jotka juuri vaihtuivat vihreiksi ja takaa pääsi vauhdilla minut ohittamaan toinen CX:ilijä. En sitten jaksanut lähteä tempomaan kaveria kiinni, kun olin kuitenkin jo hävinnyt. Loppumatka töihin menikin sitten rattoisasti kun ei enään tarvinnut tempoilla häviön jo tapahduttua.

[BONK]

Vaimolta on kuullut taas mitä hupaisimpia tarinoita äijätempoilijoista, joiden on ihan pakko ohittaa maantiepyörällä liikkuva nainen.

Viime viikolla eräänä aamuna n. +50 ikäinen hybridi-Lance oli suorastaan "heilahtanut" ohi alamäessä ja tuulitakki purjeena oli painanut alamäkeen öpaut viittäkymppiä, olkansa yli vilkuillen jotta lähteekö seuraamaan. Rouva oli sitten hissukseen hivuttanut (tasaista vauhtia kun ajelee) seuraavaan pitkään ylämäkeen äijää kiinni ja reilusti ylipainoinen tuulitakki oli vaimon mukaan ilmiselvästi antanut siihen mäkeen kaikkensa, jatkuvasti taakseen vilkuillen. Vaimon vauhti on varsin rauhallista, mutta valitettavasti ja vääjäämättömästi etäisyys oli kuitenkin kuroutunut umpeen ja hieman ennen kuin rouva olisi mennyt ohi, äijä hyppää täysin äkkiarvaamatta tien poskeen ja huudahtaa "ketjut tippui!".

Surkea tekosyy -> äärimmäinen nolaus

[Takamisakari]

Sen verran pitää olle jerkkua reidessä että jos menee naisimmeisestä ohi, niin kärkipaikka pitää. Ainoa hyväksyttävä "teko"syy on pyörtyminen tai sydänkohtaus, tai no ehkä jos saa ketjut poikki ylämäessä. Tai sitten on vaan kestettävä syvä häpeä joka lähtentelee tuskallisuudessaan ehkä tuota sydäriä. Varmasti nautinnollisia tilanteita naispyöräilijöille nämä veijarit, itse on pakko katsoa todella tarkkaan ettei käy ohrasesti..

[Halloo halloo]

edit: ai niin, kirjoitin tämän tarinan vaihteeksi häviäjän näkökulmasta, itse olin siis tuo ohittaja…

Tyly huijaus. En lue tarinoitasi enää. Nih.

[Marsusram]

Mitens kun kotimatkalla poikkeaa oluelle, ei kai loppumatkaa enää lasketa työmatkaksi.
Lähimmälle terassille/baariin/kauppaan tietysti täytyy työmatkatempoa vetää jos ei ole evästä repussa.

[Vilhelm V]

Sen verran pitää olle jerkkua reidessä että jos menee naisimmeisestä ohi, niin kärkipaikka pitää. Ainoa hyväksyttävä "teko"syy on pyörtyminen tai sydänkohtaus, tai no ehkä jos saa ketjut poikki ylämäessä. Tai sitten on vaan kestettävä syvä häpeä joka lähtentelee tuskallisuudessaan ehkä tuota sydäriä. Varmasti nautinnollisia tilanteita naispyöräilijöille nämä veijarit, itse on pakko katsoa todella tarkkaan ettei käy ohrasesti..

Joo tarkkaan pitää katsoa kenen kanssa työmatkatempoaa. Itse en uskalla ajaa kilpaa naisten kanssa, kun oma ennätysvauhti kympin temmossa on huomattavasti hitaampi kuin ns. turvallisella puolella oleva 40 km/h. Eilen meni yksi daami reppu selässä niin hyvää vauhtia ylämäessä ohi, että pakko oli turvallisen etäällä takana roikkuen katsoa miten lujaa mennään. Tasaisella pysyi kyydissä jos mittarissa oli 36 km/h tai enemmän. Ei tuollaisesta uskalla ohi ajaa, nolosti käy vielä.

[Risto Koivunen]

mutta valitettavasti ja vääjäämättömästi etäisyys oli kuitenkin kuroutunut umpeen ja hieman ennen kuin rouva olisi mennyt ohi, äijä hyppää täysin äkkiarvaamatta tien poskeen ja huudahtaa "ketjut tippui!".

Surkea tekosyy -> äärimmäinen nolaus

Ei tuollaisesta äkkipysäytyksestä edes ole työmatkatemmossa mitään hyötyä, samalla tavalla siinä häviää kun tulee ohitetuksi. Tositempoilija olisi tuossa vielä viime metrit yrittänyt tuupata täysillä veren maku suussa.

[Keevo]

Tänään meinaisn kärsiä ekaa kertaa rehellisen tappion (!) vältin sen, mutta joudun tosiaan polkemaan koko työmatkan ihan tosissaan Kuittasin siis erään pyöräiliän, joka yllättäen pysyikin kyydissä mukana. Meinasi päästä muutama kilometri myöhemmin yllättämään, mutta takaa paistava aurinko palajasti vaanijan, kun heitti varjon suoraan eteenpäin tiehen. Ei tullut kumminkaan ohi ja itse sai vedettyä suunniteltua kovemman treenin..

[haedon]

Mää hävisin tänään. Pysähdyin puhumaan puhelimeen ja joku suhas ohi. Oikea työmatkatempoja ei vastaa tai ainakaan pysähdy puhumaan.

Perjantaina hävisin myös. Tulin tasa-arvoiseen risteykseen ja siinä väistämisvelvollinen pyöräilijä veti mun nenän edestä. Tositempoja pitää huolen että muut noudattavat velvollisuuksiaan, mutta ei itse noudata niitä jos tappio on tulossa.

[marmar]

Viime viikolla eräänä aamuna n. +50 ikäinen hybridi-Lance oli suorastaan "heilahtanut" ohi alamäessä ja tuulitakki purjeena oli painanut alamäkeen öpaut viittäkymppiä, olkansa yli vilkuillen jotta lähteekö seuraamaan. Rouva oli sitten hissukseen hivuttanut (tasaista vauhtia kun ajelee) seuraavaan pitkään ylämäkeen äijää kiinni ja reilusti ylipainoinen tuulitakki oli vaimon mukaan ilmiselvästi antanut siihen mäkeen kaikkensa, jatkuvasti taakseen vilkuillen.

On äärimmäisen noloa yleensä paljastaa vilkuilemalla että on kiinnostunut toisen vauhdista. Jos ajan ohi kenestä tahansa (sukupuolesta ja kulkuneuvosta riippumatta), niin en kyllä kehtaa taakseni vilkaista kuin oikean syyn vallitessa, esim. ohitustilanteessa sen takia, että en kiilaa kanssatempojaa ojaan jos vaikka on pääsyt liian lähelle. Liikennevaloissa seistessä voi toki rauhallisesti katsella kuinka kaukana toinen tulee, jos yleensä näkyy. Ajot ajetaan aina niinkuin toista ei olisi huomannutkaan. Jos leikkiin ryhtyy, niin kyllä siinä aina tulee hiki ja suihkukeikka. Kun kerran polkaisee itsensä lämpöiseksi, niin on ihan sama polkaista sitten treenimielessä koko loppumatka reippaamin, vaikka kanssatempoaja olisi kadonnut reitiltä jo monta kilometriä aikaisemmin.

[Snigge]

Eilen hävisin ehkä neljännen tai viidennen kerran tälle vuotta työmatkatemmossa. Olin ensin ohittanut vanhan ukkelin, jolla oli tarakalla laukut ja tervehdin häntä vielä kohteliaasti ohitustilanteessa. Vastaukseksi sain vain hölmistyneen katseen. Kohta pyörätiellä olikin jonkun talotehtaan rekka peruuttelemassa ilmeisesti pihasta kuormaa tuomasta ja pysähdyin odottamaan, että se saa peruutettua pois edestä. Tämä juurikin ohittamani vanha ukkeli, ilmeisesti tervehdyksestäni provosoituneena, tunki aivan pyörätien laidasta n. 40 cm ahtaasta raosta rekan viereltä ohitseni ja jatkoi matkaa. Mitään ei ollut enää tehtävissä ja jatkoin lopun työmatkan n. 62 kilometriä hävinneennä miehenä.
Mitä tästä opimme: on oltava valmis riskeeraamaan oma henkensä, jos haluaa välttää tappiot työmatkatemmossa.

[Risto Koivunen]

Monelle se tappio työmatkatemmossa on kuolemaakin pahempi pelonaihe.

[Mattia]

Monelle se tappio työmatkatemmossa on kuolemaakin pahempi pelonaihe.

Miten niin "monelle" ?? Sehän on !! kuolemaakin pahempi !

[BONK]

Mitä tästä opimme: on oltava valmis riskeeraamaan oma henkensä, jos haluaa välttää tappiot työmatkatemmossa.

Voittajalla on työmatkatemmon pokeripöydässä aina "All in".

[rosa]

Sen verran pitää olle jerkkua reidessä että jos menee naisimmeisestä ohi, niin kärkipaikka pitää. Ainoa hyväksyttävä "teko"syy on pyörtyminen tai sydänkohtaus, tai no ehkä jos saa ketjut poikki ylämäessä. Tai sitten on vaan kestettävä syvä häpeä joka lähtentelee tuskallisuudessaan ehkä tuota sydäriä. Varmasti nautinnollisia tilanteita naispyöräilijöille nämä veijarit, itse on pakko katsoa todella tarkkaan ettei käy ohrasesti..

hah! joo kyllä huomaa että miesten pitää ampua ohi. sitten tullaanki äkkiä perä edellä vastaan.. en vaan tiedä siitä nautinnollisuudesta, mielumminkin vähän hävettää uudelleenohittaminen. välillä jopa himmailen, ettei tarvi mennä ohi. tiedä sitten, pitäskö vain hymyhuulilla voitonriemuisesti ite vuorostaan ohittaa!

[marmar]

hah! joo kyllä huomaa että miesten pitää ampua ohi. sitten tullaanki äkkiä perä edellä vastaan.. en vaan tiedä siitä nautinnollisuudesta, mielumminkin vähän hävettää uudelleenohittaminen. välillä jopa himmailen, ettei tarvi mennä ohi. tiedä sitten, pitäskö vain hymyhuulilla voitonriemuisesti ite vuorostaan ohittaa!

Ei muuta kuin ohi vaan. Jos pidät nopeutesi vakiona ja ohittaja hyytyy, niin sille on ihan oikein, että saa vastakuittausken. Ymmärtää ehkä ens kerralla, että kannattaa olla perusteita ohitukselle ja toivottavasti jättää turhat ohitukset pois.

Itse tulee monesti painavana alamäissä rullailtua ohi kevyistä, mutta näissä tapauksissa yleensä nostan matkavauhdin mäen loputtua niin että ei tarvi takanatulijan miettiä ohitusta. Hyvin mäkisellä reitillähän tuo saattaa olla selvä ongelma. Painavan pitäsi ajaa alamäet jarrut savuten, että pysyy keveiden perässä ja välttämättä ei huvita / pysty runtaamaan ylämäkeen sitä, mitä kevyt jaksaa helposti.

[Risto Koivunen]

mielumminkin vähän hävettää uudelleenohittaminen.

Todellista työmatkatempoilijaa ei hävetä mikään muu kuin oma tappio!

[pöökke]

Vaihdoin jo maasturin alle kun alkoi tempoilut menemään turhan kepein mielin. Sen verran oli varmisteltava että vaihdoin flättien tilalle lukkikset. Yks tappio tuli mutta kiusasinkin sitten hybridistiparkaa peesaamalla noin 10m päässä seuraavat 3km kunnes tiemme erkanivat. Tämä tapahtui juuri sillä hetkellä kun olin ajatellut päästää kaverin koukusta kiemurtelemasta. Katkera tappio mutta oli niin hienoa katsella niitä irtiottoyrityksiä samalla kun nappularenkaani ujelsi kuin metrojuna. Pitäisikö siis aina kuitata heti eikä alkaa leikkimään vakavilla asioilla?

[Gamzae]

Torstaina tuli viikon ensimmäinen tappio... Trikoofiksimies kaarsi sivutieltä eteen ja selkä alkoi kaikota. Tuunasin kuitenkin ajoasentoa aerommaksi ja pääsin iskuetäisyydelle. Kaavailin iskua lähestyvään jyrkkään nousuun. Fiksimies taisi kuitenkin aavistaa aikeeni, sillä mäen alkaessa tahti vaihtui ja meikäläiselle kävi kuin Saganille Patenbergillä. En tullut ohitetuksi, mutta hävisin mielestäni silti.

Mitäs mieltä jengi on muuten naamioitumisesta työmatkatempossa? Viime syksynä lähdin tutustumaan lajin ilmapiiriin kaupunkiromullani tuulitakki lepattaen avopolkimilla, etten herättäisi epäilyksiä kanssa-ajajissa. TLD:n hanskat oli kuitenkin kädessä ja ajolasit päässä, että tarkkasilmäinen saattaisi havaita todellisen luonteeni. Luovalla risteysajamisella aiheutin ensimmäiset tappiot kanssa-ajajille heti ensimmäisessä valtaväylän risteyksessä. Jatkoin hyvällä mielin kevliä pari kilometriä, kun jouduin hämmästymään. Ohittamani sandaaleissa ajava 40v hybridimies painoi toista puolta helpon näköisesti ohi cyclocrossin perässä. Ajoetäisyys oli siinä määrin pieni, että välittömästi heräsi epäilys porukkamaantielenkeille osallistumisesta. Ehkä hänkin oli naamioitunut... Onko siis naamioituminen hyvän tavan mukaista/suotavaa? Lopputulokseenhan tämä ei vaikuta, mutta ohituksen aiheuttamaan mielipahaan/riemuun suuresti...