Ehkä tyhmä kysymys, mutta eikö Rottefellan R3 asennettu suoraan sukseen?
Toinen tyhmä kysymys on tietysti se että eivätkö uudet monot ole enää yhteensopivia em siteiden kanssa?
Veteraani
Ehkä tyhmä kysymys, mutta eikö Rottefellan R3 asennettu suoraan sukseen?
Toinen tyhmä kysymys on tietysti se että eivätkö uudet monot ole enää yhteensopivia em siteiden kanssa?
Vakiovieras
Juuri näin se menee. SNS Irti ja reiät tukkoon -> uudet reiät ja rottefella R3 paikalleen. Ja kaikki nykyiset NNN hiihtomonot menevät noihin siteisiin.Alkujaan tämän lähetti kuovipolku
Veteraani
Terve!
Sorry en ymmärtänyt että oli kyseessä olikin Rottefella R3-side.
Vanha jäärä
Voe Ville, reilun minuutin jäit kympillä.
Heikkiselle hatunnosto, tuli mitä tuli.
marco1 muokkasi tätä : 01.03.2013 at 16.09 Syy: päivitys.
Vasaloppet tulee suorana Yle Femmalta. Säästää vaivoja ja rahaa: jos olis ollut ajatuksena lähtee tonne, sellaiset ajatukset karisee. Toistaiseksi tasaista kuin pohjanmaalla, kärki menee vain tasatyöntöä, ja kuntohiihtäjät seisoo/kävelee kilometrien mittaisissa jonoissa teiden ylityksen takia. Ihailtavaa että kommentaattoreilla riittää juttua silti, mm. voitelusta ja tekniikasta.
Tuliskin. meillä pyörii ainakin teksti uutiset hiihdon tilalla.
µ
Vakiovieras
Olsson tekee miehen työn viidelläkympillä. Onnistuu tai ei, joku edes yrittää taistella norskia vastaan..
"Lapasesta lähti..."
Val di Fiemmessä 50-kympillä oli nousua lähes 2000 metriä. Olisi mielenkiintoinen tietää hiihtäjien painot ja pituudet.
Ei tainnut sopia oikein lihaksikkaammille hiihtäjille? Paljonko tuo kyseinen nousumetriluku poikkeaa tavanoimaisesta?
Juha Miedolla ei olisi tainnut olla mitään mahdollisuutta?
Vakiovieras
Sopi aika hyvinkin kakkoseksi tulleelle Dario Colognalle, joka lihaksikkaampia äijiä tuolla.
Löytyisi vaan jotain faktaa!
Kaivan vielä esille sen jutun jossa oli että Cologna on oleellisesti kevyempi kuin esim Northug.
Lisäys:
Val di Fiemmen 50 km:n viisi parasta:
Johan Olsson 181 cm ja 68 kg:tä
Dario Cologna 180 cm ja 74 kg:tä
Aleksei Polttoranin 185 cm ja 75 kg:tä
Alexander Legkov 178 ja 73 kg:tä
Eldar Rönning 178 cm ja 74 kg:tä
.....
Peter Northug 185 cm ja 83 kg:tä
.....
Juha Mieto 197 cm ja 100 kg:tä
Noita painoja on sitten sentti ja kilo toiseen suuntaan, mutta korjatkaa jos näette virheitä.
Jos voittajan painosta voidaan jotain päätellä niin rata on tosissaan suosinut kevyttä hiihtäjää. Olson on ollut 15 kg:tä kevyempi kuin esimerkiksi Northug.
Juha Mieto on kuin moukarinheittäjä joka on erehtynyt valisemaan hiihdon lajikseen!
Ennen kisoja Northug sanoi että Val di Fiemmessä ei tule selkeää hiihtokuningasta kenestäkään vaan voitot hajoavat.
Pyöräpummi muokkasi tätä : 03.03.2013 at 19.10
Vakiovieras
Oho, hups. Silmät valehtelivat!
Aika mielenkiintoista faktaa miesten painoista.
Vanha jäärä
Hieno kisa, noilla on lähes aina hyvä sää ja yleensä on jännää.
Olisi ollut erittäin sopiva päivä ummm "toipumiseen" soffalla (pojat kertoi, itte kävin kahdella hiihtolenkillä), varsinkin kun tuli tuo 50km MM:ssäkin vielä samana päivänä. Suomalaisista sprintteri Niclas Colliander oli hiihdellyt 19. sijalle.
Kertokaahan viisaammat, että onko vika hiihtäjässä, välineissä vai kelissä...
Kävin viime viikonloppuna hiihtämässä uusilla suksillani ja hommasta ei meinannut tulla mitään. Suksi tuntui epävakaalta ja ihan kuin suksi olisi luistanut alta pois potkaistaessa (mäessä sekä tasaisella jos oli kovempi kohta). Ihan kuin luistelisi tylsillä luistimilla; "kantti" ei pidä. Ongelmaa esiintyi myös vasta ajetulla alustalla (ei jäinen/liippaantunut), mutta ei tietenkään niin pahana kuin "jäisellä" alustalla.
Sukseni on Fischer rcs carbonlite skating soft track hole ski, 192cm, jäykkyys 97kg. Painan itse 85kg ja pituutta on 174kg. Tyyli vapaa, tekniikka ei varmasti paras mahdollinen. Alusta oli melko kova, mutta ei kivikova joka paikassa
Vaihdoin puolimatkassa suksia veljeni kanssa jolloin ongelmat katosivat. Veljelläni on hieman lyhyempi ja löysempi suksi ja se on malliltaan kylmän kelin suksi (fischer rcs skating cold (187cm, jäykkyys 92)). Veljeni valitteli myös sukseni "lipsumista". Minun sukseni luisto oli alamäessä jonkin verran parempi. Veljeni on suunnilleen samankokoinen kuin minä (176cm, 80kg).
Pitäisikö minun siis käyttää lyhyempää tai löysempää suksea? Vai eikö tuo s-track vaan toimi kovalla alustalla?
Jäsen
No, selvää lienee, että vika on välineessä, jos kerran toisilla suksilla homma toimii.
Kyllähän suksen liiallinen jäykkyys voi olla ongelma, mutta lähinnä todella kovalla baanalla. Vasta-ajetulla uralla en ole moiseen koskaan törmännyt. Ainakin takavuosina Fisukoissa oli ongelma takapään painealueen kanssa. Painealue oli lähes kantapään alla, jolloin suksi tuppasi "pyörimään" eikä pitänyt suuntaansa. Kannattaisi varmaan tutkia vähän noiden painealueiden sijaintia.
Aktiivijäsen
Itselläni oli vastaava ongelma noiden reikäpää fisukoiden (vaikka jäykkyys oli oikea) kanssa kuukausi sitten. Sukset vaihtui Rossarin wcs 1 malleihin ja ongelmat loppuivat siihen. Minulle nuo Fisherit eivät vain sopineet.
Aktiivijäsen
Edeltävään keskusteluun liittyen: kuten tuossa jo sanottiinkiin, suksi voi olla turhan jäykkä tai ongelma voi tulla painealueista.
Murtsikkasukset ovat paljon ongelmallisempia välineitä kuin alamäkisukset tai pyörät, jokainen suksipari on oma yksilönsä ja eri keleille ja alustoille tarvitaan erilaiset sukset. Yleensä kommentti xx-suksien nn-malli ei toimi/on mahtava on hämäävä. Samasta merkistä ja mallista voi olla huippusuksia ja täyssusia.
Vakiovieras
Koko Suomessa oli viime viikonloppuna vissiin kovat ja jäiset ladut. S-track ei toimi silloin, vaan käyttäytyy juuri kuin mainitsit. Kokeilepa tänään.
Jäsen
Rukalla MC-radalla 5km 174m nousua. 50km skaalattuna tekee 1740m.
Holmenkollenin 50km radalla n. 8.4km lenkki, jolla nousua 319m. Kuudella kierroksella tekee 1914m.
Tour de skin loppunousu: matka 9km, noususumma 495m. 50 km skaalattuna 2750m. Edes henkilökohtainen huoltorekka ei saisi norttia hinattua maaliin.
Löytyi jopa kovimpien ratojen vertailua vuodelta 2011. Vajaa 2000m on kova, muttei mikään ylitsepääsemätön. Hieman yllättäen puhtaan hiihtourheilun edellävijät mainostivat että juuri heillä on se suurin ja kaunein.
50 km
1: 1998 metres, the new Holmenkollen course (52 860 metres total distance)
2: 1810 metres, Torino Olympics
3: 1794 metres, Salt Lake City Olympics
4: 1760 metres, Vancouver Olympics
5: 1759 metres, World Championship in Liberec
6: 1713 metres, Holmenkollen (the 2007 course)
7: 1698 metres, Granåsen
Jos aletaan vertaamaan mietoon tai muihin hiihtolegendoihin, niin nykyiseen 50km kisaanhan pitäisi laittaa ainakin puolet lisää matkaa että matka olisi jotenkin vertailukelpoinen siihen mitä se on aikoinaan ollut. Ja pyöräilyssä Tourin etapitkin olisi vähintään 400-600km pitkiä.
erkkk muokkasi tätä : 05.03.2013 at 19.52
Palstajyrä
Kuutsan Immo avautunut Suomen hiihdon nykytilasta. http://www.iisalmensanomat.fi/uutise...a-ankka/772344
Lainaus jutusta:
"- Noin sata vuotta sitten Iisalmen Visan hiihtäjät menivät Oulun hiihtoihin edestakaisin hiihtämällä. Eikö se kieli, että on maassamme harjoiteltu ennenkin? "
Vissiin niitä mitaleita ois tullu enemmän Fal di Fiemmen mm-kisoista jos oisivat käyneet hiihtämällä kisapaikalla
Kiitos erkkk tiedoista!
Ei muuta kuin kunnioitusta Johan Olssonille. Täytyy olla paljon rohkeutta lähteä tuollaisella taktiikalla liikkeelle, mutta taitaa juuri olla Olssonin keveys joka mahdollisti vauhdin. Olsson oli sanonut että hänellä ei olisi ollut mitään mahdollisuttaa Norhtugia (15 kg:tä enemmän lihasta) vastaan loppukirissä.
Jos Suomen hiihdossa on joku pielessä niin se on ettei junioritoimintaan saada riittävästi nuoria hiihtäjiä, joista siitten voitaisiin seuloa ne kaikkein lahjakkaimmat huippu-urheilijoiksi. Ilman riittävää lukumärää ei normaalijakauman mukaan löydy lahjaakkuuksia.
On tietenkin muitankin puutteita, mutta tämä on se kaikkein suurin.
Saattaisi joitain kiinnostaa norjalaisten huippuhiihtäjien harjoittelutilastot.
Ne ovat kirjasta Den norske langrennsboka.
Palstajyrä
Sen mitä norjaa ymmärrän, niin PK:ta (käsitän, että I1 = Intesiteetti 1 = PK) näyttäisi olevan ajasta todella suuri määrä. Northug 70%, Johaug ja Björgen lähes 90%! Taidanpa hidastaa peruslenkkivauhtiani.
Aktiivijäsen
Olipas mielenkiintoista luettavaa. Näyttäisi Johaug kellottavan selvästi kovimmat tuntimäärät vuositasolla. Tarkasti on esitelty kaikki (paitsi mahdollinen doping-ohjelma) harjoitusmäärät ja strategiat. Siinähän on suomalaisille hiihtäjille suoraan treeniohjelmat koko vuodeksi copy/ pastella.
Niin kuin aiemmin mainittu niin pk-tason treeniä on todella paljon. Tämä on tullut vastaan myös esim. Basson twitter viesteistä fillaripuolelta. Sotii vähän vastaan täälläkin spekuloitua tehotreeni vs. pk ajattelua?
Vakiovieras
hiihtoon olisi myös hyvä saada välinerajoitus juniori sarjoissa,jotta juniori joka on lahjakas ,mutta rahat eivät riitä moniin suksipareihin.ei lopettaisi sen takia kun ei ole tasavertaiset välineet. esim 2-paria perinteisen suksia ja 2 paria vapaan suksia ja voiteiksi vähäfluoriset voiteet.toki 1 pari kumpaakin suksea riittäisi.ja mitenkähän lie menevät nuo ikäluokat ,esim alkuvuonna syntynyt tai loppuvuonna syntynyt, hiihtääkö siinä sarjassa minä vuonna on syntynyt.(toki ikämiehissä asia kääntyisi toisin päin).juniori iässä vuosikin on paljon.
Jäsen
Pyöräilyssä tulee ammattilaistasolla ja puoliammattilaisenakin aika paljon teho"harjoittelua", vaikka vetäisi kaikki lenkit PK:ta. Kisat käynnissä helmikuussa ja loppuu syys-lokakuussa. Kisapäiviä saattaa olla sata. Siinä saa tehdä muutaman tehotreenin jos meinaa vetää samaan tahtiin suomessa.
Mutta vanha totuus on että harjoittelusta pitäisi olla aerobista 90-95%, riippuen vähän siitä kuinka paljon treenaa ja keneltä kysyy. Jos treenaa enemmän, niin tehoja on pakko himmata, koska kenenkään kroppa ei yksinkertaisesti toimi niin että määrän kasvaessa palautuisi jotenkin paremmin. Jos puolittaa tunnit esim tonnista viiteensataan ja pitää tehoharjoitteet ennallaan, niin yhtäkkiä ollaankin lukemassa 80%. Tällöin tehoja pystyy tekemään vieläkin enemmän, koska kokonaisrasite on vähentynyt merkittävästi. Rajoitetulla tuntimäärillä on järkevämpää treenata suht tehokkaasti. Ammattimaisessa urheilussa tilanne on usein hieman poikkeava.
Aktiivijäsen
Tauti tuli ja vasta tänään oli testaamassa uusia töppösiä. Ihan hyviltä tuntuivat, kiitokset kaikille neuvojille. Pohja tuntuu vähän jäykemmälle kuin noin 10 vuotta vanhoissa monoissani.
Vakiovieras
Millasia kokemuksia porukalla on One Wayn sauvoista?
Ittellä olevinaan hyvät Diamond Pro 9 World Cup Editionit meni makaroniksi 3 viikon jälkeen. Kesken työnnön toinen sauva vain antoi periksi ja hajosi. Katkipoikki ei mennyt mutta käytännössä säpäleiksi. Nyt odotellaan valmistajan mielipidettä asiaan, että oliko kyseessä valmistusvirhe.
Hiilikuitusauvahan on kyseessä mutta ei nykypäivänä hiilikuidun enää pitäis niin helposti napsahtaa. Laskettelusauvoina mulla on jo viimeiset 7-8 vuotta ollut Scottin sauvat, jotka ovat saaneet tosissaan hittiä kolistessaan kantteihin, monohin, puihin, kiviin ja vaikka mihin.
Jäsen
Ei nyt noista One Way:n sauvoista kokemusta mutta muuten, jos on kahdet 100% hiilarisauvat niin silti ne voivat käytössä käyttäytyä hyvinkin eritapaa, ainakin omasta vähäisestä kokemuksesta.
Vakiovieras
Olen lykkinyt pari talvea ja 1200km One way diamond 100 cross hiilarisauvoilla ja hyvin ovat säilyttäneet ominaisuutensa. Sauvat ovat lennelleet 5 kertaa mukana eri hiihtoreissuille eivätkä ole ottaneet kipeää edes suksipussin heittelystä tai muista pikku kolhimista kuljetusten tai kanssahiihtäjien kanssa.
Aktiivijäsen
Nyt ois jollekki pari vuotta vanhat Fischer RCS -monot ylimääräsenä. Kolmasosalla uusien hinnasta. Koko 43.
Freude am Fahren.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit