Työmatkatemmon säännöt?

[Jukhaha]

Mutta jokaisella on mahdollista nauttia/kirjata ohitukset.

Tästä ei vain ole mitään iloa, koska säännöissä huomioidaan vain tappiot.

Jos oikeasti alat kirjata ohituksia, toiminta lienee vähintään yhtä huvittavaa, kuin koko tämä ketju.

[ejex]

Olisipa kiintoisaa tietää, millaisilla säännöillä työmatkatempoa ajetaan Ruotsissa. "Nej nej, du går först."

Tietämäni mukaan sopuisasti tappituntumalla, ettei tule vahingossa ohituksia............

[kolistelija]

Eilen musersin työmatkatempoilijan ja nöyryytin samalla oikein kunnolla.

Ajoin tapani mukaista lepposta työmatkaani. Saavutin edellä ajavaa, joka katsoi taakseen vähän ennen kuin saavuin kohdalle. Herran tahti kiihtyi suorastaan hurjaksi hänen huomattuaan lähestyvän succismiehen. Pitkällä suoralla saatoin nähdä kuinka polkeminen muuttui aina vain raskaammaksi. Väistämätön oli tapahtumassa, kilometrin jälkeen vauhti alkoi hyytyä ja minä aloin taas saavuttamaan. Herra kääntyi seuraavassa risteyksessä ja vilkaisi jälleen taaksepäin. Hän huomasi että olin menossa samaan suuntaan. Hänen olemuksensa veltostui, katse laskeutui kohti maata ja selkäranka pehmeni. Ohittaessani hänet tiesin sen: olin tehnyt miehestä henkistä muussia. Toipuminen sellaisesta voi kestää pitkään. kolistelija murskasi jälleen...

[pesuman]

Fiilistellään sitten oikein kunnolla.

Tavoitin hiljalleen aamun pimeydessä edellä näkyvää hybridiä ja liimauduin peesiin pitkällä suoralla. Nopeusmittarista oli mukava seurata, miten hybridisti lisäsi selvästi hönkää edessä. Mikäs siinä, kyllä peesissä pysyy kovemmassakin vauhdissa. Päätin iskeä suoran päässä olevassa nousussa. Pieni hetki rinnalla ja hybridistin selkäranka taittui. Maksimitehoilla mäki ylös ja alamäessä olikin kaulaa tullut jo puolensataa metriä. Seuraavalla suoranpätkällä ei hybridistä nykynytkään kuin hieman etutuikun välkettä.

Voi sitä tuhannen riemua. Päivä oli pelastettu.

[Halloo halloo]

Nyt on ymmärretty väärin. Ei näissä ole mitään ilon aihetta. Vain ohitetun murheet ovat oleellisia.

[haedon]

No joo. Pari viikkoa sitten kohtasin ensimmäisen oikean työmatkatempojan täällä. Tulin sivusta pääväylälle ja jo kaukaa tunnistin varteenotettavan tempokandidaatin hyvästä kadenssista ja vauhdista. Normityömatkapolkijoilla kun kadenssi on jotain alle 50 ja tällä lähenteli jo sataa. Tyyppi käänsi katseensa stulosuuntaani, huomasi välittömästi käyräsarvisen työmatkakulkineeni ja teki vaivihkaa vauhdinlisäyksen. Tulin väylälle ja jatkoin polkemista kevyesti 100m hänen takanaan ja parin sadan metrin päästä huomasin että tyyppi vilkaisi taakseen ammattimaisen huomaamattomasti käden alta ja kiristi vauhtia lisää. Tämä varmisti että työmatkatemmossa ollaan mukana jonkunlaisen amatöörin kanssa vaikkakin melkein tahtomatta. Ajattelin että poljen takana vähän matkaa leikitellen kuin kissa hiirellä, mutta sitten huomasinkin että pienessä aamupakkasessa hänen hengityksensä alkoi lähestyä jo hapenottokyvyn rajoja. Ei ***kele ajattelin. Tässä vaiheessa olin jo aivan kintereillä ja maku meni koko hommaan. Kun ei kunnon vastusta ollutkaan tarjolla alun lupaavasta vauhdinpidosta huolimatta, päätin että antaa jannun säilyttää itsekunnioituksen rippeet ja tyydyin rullailemaan lopun matkaa riittävän välimatkan päässä.

[lansive]

Voi sitä tuhannen riemua. Päivä oli pelastettu.

Vastustajan päivä oli tuhottu. Ei tässä lajissa ole pelastusta tai riemua. On vain katkera kalkki - joko muille tai itselle.

[Virpi]

Tämä on surullinen palsta Kaikki riemu heti lytätään. Minusta on kiva lukea näitä ohituskuvauksia tai ohituksen aikomiskuvauksia, pitäisikö niille perustaa oma palsta kun täällä ei saa tuuletella?

[jalkkis]

Tämä on surullinen palsta Kaikki riemu heti lytätään. Minusta on kiva lukea näitä ohituskuvauksia tai ohituksen aikomiskuvauksia, pitäisikö niille perustaa oma palsta kun täällä ei saa tuuletella?

Jos asiasta pitää saada kokea riemua, kyse ei ole työmatkatemmosta. Sitä varten pitää perustaa uusi laji viestiketjuineen, jonka aihe on: "Näin nolasin kanssapyöräilijän ja tunsin itseni muita paremmaksi" tjsp. Siihen sopii ohitusten plusmiinus-laskeminen.

[Jukhaha]

Fiilistellään sitten oikein kunnolla.

Seuraavalla suoranpätkällä ei hybridistä nykynytkään kuin hieman etutuikun välkettä.

Voi sitä tuhannen riemua. Päivä oli pelastettu.

Onhan sulla tämä käytössä (ettet nolosti vilkuile taaksepäin mahdollista tappion aiheuttajaa):

[Mikha]

Jep, itse asiassa jos luet tätä ketjua olet jo hävinnyt, koska sen jälkeen olet jo tietoinen siitä että on vain ajan kysymys koska tulet ohitetuksi. Tämän faktan sisäistämisen jälkeen voi lähteä miettimään kuinka asian kanssa voi elää. Yksi keino on lähteä purkamaan turhautumista tuottamalla tähän ketjuun lisää sisältöä. "Avautumista vaikeasta elämästä klv:llä"- ketju saattaa myös tarjota mahdollisuuden keventää oloa.

Fillaroinnin lopettaminen kokonaan on sitten yksi mahdollinen ratkaisu.

[Mikakoo]

Eiköhän sitä häviä siinä vaiheessa jo kun lähtee Tempoajoon mukaan, edes ajatuksella.... Hyvät naurut tällä viestiketjulla on saanut monta kertaa ja toivonkin että alennutte Tempokisaan vielä lukemattomia kertoja ja kerrotte meille muille kokemuksianne ja ajatuksianne liittyen aiheeseen.

[Tuomas L]

Jos oikeasti alat kirjata ohituksia, toiminta lienee vähintään yhtä huvittavaa, kuin koko tämä ketju.

Tämä pointti menee ilmeisesti pluspistenikkareilta täysin ohi.

[Brutalix]

Niin kauan kuin elättelet toivoa voitoista ja kunniasta, et ole valmis työmatkatempoon. Vasta kun olet menettänyt kaiken toivon ja jäljellä on vain kaikenkattava ja läpitunkeva katkeruus, olet valmis jakamaan katkeruutta eteenpäin.
Et voi voittaa, voit vain pitää huolen ettet häviä yksin.

[kolistelija]

Tällä ketjulla on selvästi menossa bipolaarisen mielialahäiriön debisvaihe. Alussa oli niin hauskaa, nyt ollaan niin maansa myyneitä luusereita...

[ahma]

Tällä ketjulla on selvästi menossa bipolaarisen mielialahäiriön debisvaihe. Alussa oli niin hauskaa, nyt ollaan niin maansa myyneitä luusereita...

Liikaa tappioita?

[kolistelija]

Liikaa tappioita?

Näin se on nähtävä. Kai se voittaminen on kiellettävä kun tarpeeksi häviää.

[Brutalix]

Laji sopii syksyiseen suomalaiseen sielunmaisemaan kuin hamppuköysi kurkihirteen.

[ahma]

Kaivan verta nenästäni kun kerettiläisenä julistan voittavani joka aamu! Jos tulen ohitetuksi en häviä koska en ollut mukana. Hajotkaa siihen luuserit! (TT keisarilla ei ole vaatteita!)

[Detergent]

Älkäähän nyt. Hauskuus syntyy osallistumisesta. Voi tuntea kuuluvansa johonkin synkähköön yhteisöön. Ja sit hauskuus syntyy toisten tempaajien ohittamisen synnyttämästä myötähäpeän tunteesta ja empaattisista ajatuksista, jotka täyttävät pään siksi, kunnes tulee ohitetuksi. Ehkä ei saa riemuita voitoista eikä häviöiden puutteesta, mutta perhana vieköön, miten mukava laji, ihan vaan osallistumisen kannalta.

[Sarpale]

Aivan liikaa hymiöitä näkyvillä!
Lajin hauskuus piilee siinä, ettei tämä ole hauskaa.
Se, joka sanoo että elämä on rankkaa, ei ole kuullut työmatkatemmosta.

[Risto Koivunen]

Fillaroinnin lopettaminen kokonaan on sitten yksi mahdollinen ratkaisu.

Eikö tuollainen luovuttaminen tulisi myöskin laskea häviöksi? Siinähän lähtökohtaisesti tunnustaa oman kyvyttömyytensä olla häviämättä työmatkatempoajossa.

PS: ehdotan marraskuun julistamista kansalliseksi työmatkatempo-kuukaudeksi.

[pöökke]

Tossa yks päivä ajelin kelviä kaikessa rauhassa (eli, pientä kiiruhtamista oli ilmassa) kotia päin kun yllättäen kaveri suhahtaa ohitte. Nieleskelin jo karvasta tappiota kunnes näen että kaverihan painaa ihan tosissaan kohti seuraavaa risteystä välittämättä tippaakaan että siihen on myös vasemmalta saapumassa ystävämme sokea autoilija. Tilanne ei hidasta ohittajaa pätkääkään. Mietin että luotto on ainakin kova omaan etuajo-oikeuteen ja ei aikaakaan kun ohittaja aloittaa lukkojarrutuksen pyörä linkussa kohti auton keulaa. Siihen sitten pysähtyi tempomies ja auto ihmettelemään tapahtunutta läheltäpiti tilannetta ja meikäläinen lipuu ohi voitonriemuisena.
Lisäsin toki vauhtia ettei se pääse heti yllättämään uudelleen ja kyllähän se pentele kovaa vauhtia alkoi taas saavuttaakkin, mitä lie kaveri syöny kun niin hyvin kulki, mutta tiemme ehti erkaantua ennen lopullista häviötä - eli moraalinen tappio taisi tässä vähintään tulla?

[Virpi]

^hahhahh, nyt mä haen popcornia ja jään seuraamaan vastauksia pöökkelle joka taitaa olla liian positiivinen?

[kolistelija]

Tossa yks päivä ajelin kelviä kaikessa rauhassa (eli, pientä kiiruhtamista oli ilmassa) kotia päin kun yllättäen kaveri suhahtaa ohitte. Nieleskelin jo karvasta tappiota kunnes näen että kaverihan painaa ihan tosissaan kohti seuraavaa risteystä välittämättä tippaakaan että siihen on myös vasemmalta saapumassa ystävämme sokea autoilija. Tilanne ei hidasta ohittajaa pätkääkään. Mietin että luotto on ainakin kova omaan etuajo-oikeuteen ja ei aikaakaan kun ohittaja aloittaa lukkojarrutuksen pyörä linkussa kohti auton keulaa. Siihen sitten pysähtyi tempomies ja auto ihmettelemään tapahtunutta läheltäpiti tilannetta ja meikäläinen lipuu ohi voitonriemuisena.
Lisäsin toki vauhtia ettei se pääse heti yllättämään uudelleen ja kyllähän se pentele kovaa vauhtia alkoi taas saavuttaakkin, mitä lie kaveri syöny kun niin hyvin kulki, mutta tiemme ehti erkaantua ennen lopullista häviötä - eli moraalinen tappio taisi tässä vähintään tulla?

Jos ei pelkkä tappio niin kyllähän tuosta pitäisi saada jo melkein syyte tapon yrityksestä. Yllyttää nyt tempoilijaa tuollalailla ajamaan auton alle. Häpeäisit! Onneksi autoilija oli hereillä ja selvittiin ilman suurempaa onnettomuutta. Peukku autoilijalle!

[rjrm]

Hävisitte molemmat!

[pöökke]

Peukku autoilijalle!

Hävisitte molemmat!

Pitääkö tästä vetää johtopäätös että autoilija oli voittaja? Mutta joo, ei ollut mikään puusilmä autoilija vaan aika kärppä!
Ok- tää on vaikee laji. Jatketaan harjotuksia.

[Risto Koivunen]

Pitääkö tästä vetää johtopäätös että autoilija oli voittaja?

Todennäköisesti se autoilija hävisi kanssa.

[Mikakoo]

Kyllä sitä taitaa hävitä aina kun työmatkalla tulee mieleen sana "ohitan" siinä vaiheessa sinä Pökke hävisit. Itse ohitus on jo toisarvoinen tapahtuma.

[asb]

Tarkemmin ajatellen, työmatkatemmossa ei ole mitään kisattavaa, kun ei ole voitettavaa.

Totuuden kaivaminen kaiken tämän huumorin alta voi toisinaan vaatia aika paljonkin ajatustyötä.