No kyllä olen ihan itse kokeillut ja eri jyrkkyyksissä. Myös putkelta.Alkujaan tämän lähetti Santtu_Pasanen
Yligentlemanni
No kyllä olen ihan itse kokeillut ja eri jyrkkyyksissä. Myös putkelta.
Jos et aja et voi ottaa!
Yligentlemanni
Ainahan sitä voi vuosista huolimatta kehittyä. Fyysisesti se on jo vaikeampaa, mutta teknisesti voi kyllä tehdä paljonkin. Eri asia on sitten onko sillä mitään väliä muuten kuin että se on kivaa.
Jos et aja et voi ottaa!
Vakiovieras
Minkälaista testiaineistoa? Minkälainen testimetodologia?
Luitko sen aiemmin linkittämäni tutkimuksen, jossa todetaan, että pyöräilyn hyötysuhde on riippuvaista etupäässä nopeiden ja hitaiden lihassolujen suhteesta, eikä sitä voi mekaanisesti muuttaa?
"It takes all the running you can do, to keep in the same place."
Vakiovieras
Tarkennuksena vielä, että toki ei voi sulkea pois mahdollisuutta, että tieteellinen tutkimus laahaa jäljessä ja etteikö jonkinlaisella pyöritystekniikalla voisi olla vaikutusta, mutta nykyisen tutkimuksen valossa (ja ihan yleisesti ymmärtämällä, mitä solutasolla tapahtuu ja mitkä ovat rajoittavia tekijöitä) vaikutus on niin pieni, että ainakin aloittelijan (ks. ketjun otsikko) kannattaa keskittyä ihan olennaiseen, eli pyörän ajamiseen.
"It takes all the running you can do, to keep in the same place."
Vakiovieras
Eihän tuo videolla näkyvä ajo liene kaikkein taloudellisinta, mutta tehokasta (watteja). Jos kuitenkin haetaan taloudellista ajotapaa pitkälle matkalle ja mahdollisimman vähällä teholla, niin puhutaan ihan eri asiasta kuin tempoajossa. Taloudellisinta lienee "kevyt pyöritys". vrt. ei maratoonarinkaan askel ole samanlainen kuin mailerin.Joo, ja kyllähän kait tässäkin yksi sunnuntaipyöräilija ihan selvästi "runttaa", http://www.youtube.com/watch?v=bqyyNrOIatU , tai sitten tuskin kumminkaan.
Aktiivijäsen
Otetaans uusi näkökulma, joka voi olla ihan hanurista, kun se perustuu vaan mutuun ja omaan kokemukseen. Väitän että fiksuinta on ajaa sillä lihaskombinaatiolla, joka kuluttaa vähiten. Esimerkiksi pohjelihahaksen voima ja kestävyys yhdistettynä sen aika optimiin sijaintiin kannattaa kaiketi hyodyntää. Eipä ole koskaan itellä tempossa pohje tiltannut, mutta etureisi kyllä. Käsittääkseni lihasaktiivisuus ja kulutus ei ole lineaarinen vaan kulutus kasvaa enemmän kuin voimantuotto? Jos näin on, niin voisi kuvitella, että olisi viisasta tuottaa voima siten, ettei yksittäisen lihaksen rasitustaso olisi liian korkea. Mutta jos jaksaa tunnin vääntää anakynnyksellä wattien tippumatta, niin kai se on ihan sama miten runttaa.
Jäsen
Hannusta en tiedä, itse luin. En löytänyt aukkoja tutkimuksessa, kohteena 40km aika-ajo.
Jos optimoi 5% tehosta tuottavaa osa polkuliikkeestään, saa olla varovainen ettei sattumalta koske siihen 95%:iin - se näkyy vauhdissa.
Kritisoida voisi tietenkin ettei 40km aika-ajo ole tyypillistä kilpailua. Ei niin, mutta ei kannata meuhkata myöskään kevyestä rasituksesta. Voin vaihdella kadenssiani ja tyyliäni miten vain kun kevyesti rullaan peesissä, vaikka olen etana.
Jäsen
Yksittäisen lihaksen rasitustaso: Siinäpä se. Pyöritä ja käytä samaan työhön useita lihaksia saavuttaen sama työ watteina. Siinäpä se. Yksittäiset lihakset rasittuu/ väsyy vähemmän. That´s the point.Tai sitten ei: Kohta taas joku keksii vasta-argumentin.
onks pakko, jos ei haluu
Jäsen
Ja että voi ottaa.
Kuten hamasta menneisyydestä ehkä muistat.
onks pakko, jos ei haluu
Vakiovieras
Joo totta, laktaattituotanto, jota paremman puutteessa yleisesti käytetään mittarina lihasrasituksesta, kasvaa 3.9 potenssiin tehon noustessa. Mutta kun lihasväsymys (kun siis puhutaan nimenomaan pitkäkestoisesta suorituksesta, kireissä jne lyhytkestoisissa rykäisyissä isomman lihasmäärän aktivoinnista on selkeästi hyötyä) viimekädessä aiheutuu siitä, ettei sinne pystytä kuljettamaan happea riittävän nopeasti tai glykogeeni (hiilihydraattien varasto) loppuu, niin uusien lihaksien aktivointi tai eri lihasten vaihtelu ei auta. Vaikka saisit käsipyörän jotenkin näppärästi lisättyä fillariisi, niin et jaksaisi ajaisi sen kanssa yhtään kovempaa.
"It takes all the running you can do, to keep in the same place."
Vakiovieras
Muiden muuttujien pysyessä vakiona, teho on tismalleen sama, samalle vauhdille. Ajattele vaikka autoa ja hevosvoimia (yksi hevosvoima on 735w), samalla hevosvoimamäärällä auto kulkee tismalleen samaa vauhtia. Ts. et voi minimoida tehoa, vaan vastustavia voimia (ilmanvastus --> matala ja kapea ajoasento; maan vetovoima --> kevyt kuski ja pyörä; kitka --> hyvin rullaavat renkaat).
"It takes all the running you can do, to keep in the same place."
Aktiivijäsen
Yön yli nukuttuani lisää hanuritiedettä. Eihän me oikeasti lihastasolla mitää pyöritetä. Nilkka ja lantio mahdollistaa pystysuuntaisen ja polvi vaakasuuntaisen liikkeen, josta summana tämä "pyöritys". Eli jos ns pyrittää tulee yksinkertaistettuna 3x2 lihassupistusta / kierros. Mielenkiintoinen pohdittava on sitten takareiden tehokkain käyttö. Kannattaako ko lihaksella vain liikuttaa lantion niveltä (=runttaus alas) tai sitten myös polviniveltä (veto taakse). Polvinivelen liikuttelu ei rassaa etureittä samalla lailla kuin lantionivelen liikuttelu. On tää niin vaikeaa.
Aktiivijäsen
Ja tämä oli siis vain oma mielipiteesi/uskomuksesi? kö? Uskomukset eivät muutu todeksi hokemalla niitä kuin mantraa, lukuunottamatta joitain uskonnollisia piirejä. Ja silloinkin asia/ilmiö on totta vain heidän pikku päissään. Mitä jos väitän, että dinosaurukset kuolivat 5000 vuotta sitten? Uskotko?Yksittäisen lihaksen rasitustaso: Siinäpä se. Pyöritä ja käytä samaan työhön useita lihaksia saavuttaen sama työ watteina. Siinäpä se. Yksittäiset lihakset rasittuu/ väsyy vähemmän. That´s the point.
Santtu on lyönyt kylmää faktaa pöytään. VesaP:n empiirisen tutkielman tiivistelmän voisi kiteyttää sanoihin tuntuu, perstuntuma. t-mile on esittänyt uskonsa vahvistukseksi kuvan ihmisen jalasta, joka kertoo vain, että jalassa on erilaisia lihaksia.
Tein vähän aamun työmatkalla Hannun tapaan tutkimusta pyörityksestä. Ihme juttu, sain aivan päinvastaisia tuloksia. Runttaamalla pyörä kulki kevyemmin ja pitempään. Toki ymmärrän, ettei näillä mutukokeilulla ole kuin viihdearvo edes tällä foorumilla.
Aktiivijäsen
Näin oikeasti aloittelevana pyöräilijänä on vielä tuoreessa muistissa viimekesältä miltä tuntui neitseellisillä jalkalihaksilla polkea "kovaa" ja "pitkälle".
Ööö................. No ei päässyt kovaa eikä pitkälle.
Jotain on siis muuttunut kun keskinopeus on parantunut 5 km/h ja 90km lenkkiltä palautuminen ei vie koko loppupäivää. Tasaisella toi rullaava poljentatekniikka voi säästää lihasten "energiaa", mutta mäissähän se vauhdin salaisuus ja kestävyys piilee. .....
...Nyt ei ole mitään sanottavaa kun ajatus katkesi tai sitä ei edes ollut...
Pitäisikö julkaista tämä kirjoitelma en poustannut osastolla
Kaikki muu on turhaa paitsi puutarhan hoito ja pyöräily.
Ja nekin ovat turhaa
Hyvää kesää. Ja tämä poika lähtee aurinkoon joko puutarhaan tai pyöräilemään
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/polkupyorailysta_pitaisi_muodostua_suomalainen_urh eilulaji_102121.html#media=102119
Aktiivijäsen
taas sivistyin, kiitos. Joo kyllä ton tiedän eli polttoainerajoitteen. Kyseessä onkin mielestäni se, että käsipyörällä ei pääse niin kovaa kuin maantiepyörällä. Tai yhdellä jalalla polkien ei jaksa niin hyvin kuin kahdella. Tai että hiihdossa on helpompi mennä kovemmalla sykkeellä. Penkkipunnerusta ei kannata tehdä pelkillä rintalihaksilla tai ojentajilla. Eli koko kropan järkevä käyttö on mielestäni avain asia lajissa kuin lajissa.
Vakiovieras
En nyt koko ketjua kaikkine riitoinen jaksanut lukea läpi, mutta jos ei kokaan (siellä pyöritystekniikkakejussa varmaan sanottu kyllä) maininnut VAIHTEIDEN ELI VÄLITYKSEN JA PYÖRITYSNOPEUDEN ELI KADENSSIN MERKITYSTÄ NIIN:
Oletan etä ennen lukkopolkimia pyöritysnopeus oli alle 80/min, ja että visi koittaa pitää se pukkopolkimilla yli 90/min?
Ajatuksena että hivenen kevyempi välitys ja nopeampi pyöritys on vaikea ylläpitää pyörittämättä, siis rentoa pyöritystä 90-100 kadenssilla olisi ehdotukseni, ja joskus kokeeksi pikku jaksoja 100-120, niin ettei peppu pompi silti satulassa???
PS mulla oli 80 luvun alussa olmo jossa oli shimano osat (tunnustan syntini) ja siinä oli hivenen ovaali eturatas. ei kulkenut näillä ripakintuilla yhtään kovempaa. mutta meninkin sillä suorilla hpusuilla töihin :-> Ei sis mitään uutta auringon alla.
PSPS Off topic: mun sykemittari antaa juoksuindeksi nimisen lukeman, joka kuvaa JUOKSUN taloudellisuutta. Parhaat lukemat tule aina aerobisen kynnyksen alapuolella, täysin submaksimalisella, "reipas pk" tasolla, en tiedä syytä. Lyhyempi ja tiheämpi askel (vertaa kadenssi) antaa paremmat tulokset kuin pitkä ja loikkiva askel
Huonoilla teillä tarvitaan paksut kumit.
Oli pyörä sitten kuitua, titaania tai terästä,
niin kuntoni on perästä.
Last man out of the water.
Vakiovieras
Käsipyörällä aktiivinen lihasmassa voi tosiaan olla niin pieni, ettei hapenkulutuksessa pääse rajamaille ja lisälihasten aktivointi lisäisi tehoa. Pyörällä, vähänkin treenannut kuski kuitenkin saavuttaa maksimaalisen hapenkulutuksen.
Koitapa joskus salilla soutuergoa ja vertaa tehoa pyöräilyn tehoon. Soutu aktivoi aika tehokkaasti kropan isoja lihaksia ja silloin tuotetun tehon pitäisi olla esittämäsi logiikan mukaisesti huomattavasti suurempi, kuin pyörällä. Jos et omista tai saa lainaan tehomittaria pyörään tai ole juuri hiljan käynyt pyöräergotestissä, josta näkisi kynnyswatteja, niin hyvin karkeana mittarina Suomessa kilpasarjassa tempotehot pyörivät 4w/kg ympärillä ja elitessä 5w/kg (heitin ihan hihasta). Ei ehkä ihan tieteellinen testi, mutta lopputulos saattaa yllättää ja antaa ajattelun aihetta.
"It takes all the running you can do, to keep in the same place."
tiedettä ja taidetta
Niin, onneksi on sentäs joku mies joka tän sanoo, jos vaikka menisi perille.
Jake, niin, ensin sitä kehittyy, sitten jossain vaiheessa alkaa vauhti taas hiljentyä ja palautuminen hidastuu. Luonnon laki se.
Miksi kaikesta pitää tehdä jotain ihme "tieteellisten tutkimusten mukaan..." Sillä ne on monet juoksijatkin pilattu.
No, varmaan tietyt tekniset perusasiat on hyvä olla kunnossa alusta asti, mutta liikaa se ei saa hallita tekemistä, reeni on se tärkein.
Täällähän rupes käymään kuhina..Taisin kyllä mennä vähän enemmän sekasin tästä hifistelystä
Ja sitte tuli mieleen kysyy teidän mielipiteitä tästä asiasta.. Mä oon 161 cm pitkä ja mä menin ostamaan sillon kaks vuotta sitten tietämättömänä liian ison pyörän.. via nironen 53cm rungolla.. Nyt oon ruvennu miettiin että kandeeks mun vaihtaa k.o. pyörä pienempään? Kaikkien mittareitten ym mukaan toi on kyl liian iso pyörä mulle, mut en nyt mitään järisyttäviä ongelmia oo havainnu lenkeillä.. yks mikä vähän haittaa on se et mä en saa enää laskettuu ohjaustankoo satulaa alemmas, enkä satulaa nostettua paljoa penkkiä korkeemmalle, koska jalat menee sit suoraks.. Olisin menossa huomenna paikalliseen liikkeeseen kattoon jos niillä olis tarjota mitään sopivia pyöriä mihin voisin vaihtaa, et mitä mun kannattaa ottaa huomioon sit kaupassa, onks mitään hyvii tipsejä?
Soutuergo laskee vain vastuksen kuluttaman tehon, muttei ota huomioon edestakaiseen liikkeeseen tarvittavan tehon (eli kun "soudat" ergolla ilman kapulaa). Siksi soutuergo aliarvioi todellista tehon kulutusta. Normaalilla "soutukadenssilla" ja soutajan painolla tuo ylimääräinen teho on n. 300 kcal/h, eli 80-90 W.
Ja niin yleisesti ottaen, en lähtisi soveltamaan tieteellisiä tutkimuksia suoraan harjoitukseen ja urheilusuoritukseen. Yleensä ammattilaisurheilijoiden menetelmät ovat tutkimuksia edellä.
Kehittämässä Keski-Euroopan pyöräilykulttuuria
Vakiovieras
Onkohan tän berberin ihan luonnollista olla näin saakelin kipee heti kärkeen?
Ei muuta kun kovaa ajoa, vai?
Yligentlemanni
Pyörittäminen on ihan eri asia kuin tuo lihassolusuhde. Teknisesti oikea tekeminen on aina väärää tekemistä tehokkaampaa ja siinä ei tarvita tutkimuksia. Kuten sanoin olen itse kokeilemalla mutututkimuksella havainnut, että pyörittämällä minä voin jatkaa samaa mäkeä ylöspäin samalla kadenssilla paremmin kuin runttaamalla. Kokeilujeni yleistettävyydestä voi olla sitten eri mieltä. Vielä sitten lihassolusuhteesta: suhdetta ei voi muuttaa, mutta on tutkimuksia(joita en nyt jaksa kaivaa) joiden mukaan nopeat solut oppivat toimimaan kestävämmin tietyssä skaalassa ja myös hitaat nopeammiksi. Tosin sprintteristä ei saada mäkikunkkua eikä päinvastoin, mutta sprintteri voi kehittyä kestävämmäksi ja mäkikunkku nopeammaksi.
Jos et aja et voi ottaa!
Veteraani
No toki olen hieman pyöritystekniikkaan perehtynyt, ihan vähän vain. Huntannut niinkuin Hannu sanoikin että on siinä oma taikansa. Ei mun enää tarvii kaikkea osata. Kiistelkää ihan rauhassa.
I väntan på ännu dåligare tidet
Yligentlemanni
Ja lepoaEi muuta kun kovaa ajoa, vai?Berberi rupeaa kestämään kyllä muutaman satasen jälkeen, mutta jos ajohousut ovat huonot niin sitten ei auta muuta kuin kärsiä tai ostaa uusi. Sama koskee satulaa.
Jos et aja et voi ottaa!
Aktiivijäsen
Siis tarkoitatko että ei ole tutkittu mikä on oikea ja väärä tekniikka, vai että polkemalla "oikealla" tavalla tehot kasvavat, vai oliko tuo lauseesi jonkin tutkimuksen yhteenveto? Vai vain uskot näin?
Itse en omissa "tutkimuksissani" ole saanut eroa mäkiä poljettaessa vaikka kuinka vetäisin poljinta. Jokin mättää nyt paketissasi, ehkä puutteellinen lihaskunto/tasapaino. Suosittelisin Sinulle flättipolkimilla harjoittelua, se on paras tapa oppia pyörittämään nopeasti. Noilla ajettiin ennen talvilenkkiä ja jalat pyöri kuin mummon ompelukone. Sitten kun homma sujuu niin voi siirtyä lukkopolkimiin. Flättipoljin ikäänkuin pakottaa paketin pysymään kasassa.
Kaikilla ei kuitenkaan motoriikka riitä flättipolkimilla ajoon, vaan homma karkaa ja menee isolla vääntämiseksi. Mutta kannattaa kokeilla.
Palstajyrä
Asiastahan voi väitellä maailman tappiin asti. Kuvittelisin kuitenkin että flättipolkimilla nouseva jalka hidastaa työntävää jalkaa kun "paketti pysyy kasassa".
Sitä on kuitenkin vaikea uskoa etteikö kuorman jakamisesta eri lihaksille olisi hyötyä.
Vakiovieras
Katsohan tuolta edelliseltä sivulta tuo lihasten aktivointia pyöritysliikkeen eri vaiheissa hienosti havainnollistava kuva. Etu- ja takareiden lihaksilla ei ole juuri osaa lantion ojentamiseen/koukistamiseen vaan nimenomaan polven vääntelyyn. Lantiota liikuttavat pääosin lonkankoukistajat ja pakaralihakset. Tämän voit varsin helposti myös itse todeta.
Yligentlemanni
Mikä mättää ja mikä ei. Ihan tyytyväinen olen pyörittämiseeni. 110 kierrosta menee ihan puhtaasti pomppimatta.
Fläteillä olen kokeillut lähinnä spinningpyörällä. Ihan hyvää harjoitusta pyörittämiseen sekin. E.T ymmärtää aina tahallaan väärin tai sitten hän ei muutenkaan näe metsää puilta. Ihan selvää järkeähän siinä on, että mitä enemmän lihaksia on työssä mukana, sitä vähemmän yksittäinen lihas rasittuu.
Kun tulen mäkilenkiltä niin kyllä minulla huutavat kaikki alavartalon lihakset hoosiannaa.
Jos nyt muistetaan, että topikin otsikossa lukee aloittelija-sana, niin siitä näkökulmasta pyörittäminen/runnominen ei ole niitä ensimmäisiä asioita mitä pitää opetella.
Ensimmäiseksi pitää ajaa pyörällä.
Sitten pitää saada lihakset kuntoon, joko saliharoittelulla tai pyörän selässä. Molemmilla tämä onnistuu yhdessä tai erikseen. Ihan vain siksi, että jaksaa olla enemmän pyörän päällä.
Kaunis pyöritys on hyvä oppia vaikkapa sen estettisen näkökulman takia, mutta myös riittävän nopea kadenssi.
Runnomisen voi sitten jättää muihin tilanteisiin. Luulempa, että jätän tapauksen lepäämään, kun tästä nyt ei enää ole mitään uutta puserrettavissa.
Minä olen ajanut pyörällä 56 vuotta ja yli 40 kilpapyörällä. En siis ole aloittelija.
Jos et aja et voi ottaa!
Aktiivijäsen
^ Joo jätetään lepäämään kunnes joku voi osoittaa esim. wattbikellä että pyörittämisestä on hyötyä. Voi mennä kauan. Samaa mieltä että pitää vaan ajaa pyörällä. Kukin tulkoon sillä välin uskossaan autuaaksi.
Aktiivijäsen
No, mulla takana punttivuosia ehkä reipas 30 eli jotain toivottavasti jäänyt korvien taa eri lihasten toiminnasta. Tossa wikipedian kopio hamstringin toiminnasta. Eli lyhyesti ko lihas osallistuu kahden nivelen liikutteluun ja kumpaa on viisaampi fillarilla liikuttaa? Tossa ihan kattava sivusto alkeiden perusteisiin :http://www.exrx.net/ ja yksi tehokkaimmista takareisiliikkeistä on suorin jaloin maastaveto, jossa polvinivel ei liiku !
The hamstrings cross and act upon two joints - the hip and the knee.
Semitendinosus and semimembranosus extend the hip when the trunk is fixed; they also flex the knee and medially (inwardly) rotate the lower leg when the knee is bent.
The long head of the biceps femoris extends the hip as when beginning to walk; both short and long heads flex the knee and laterally (outwardly) rotates the lower leg when the knee is bent.
The hamstrings play a crucial role in many daily activities, such as, walking, running, jumping, and controlling some movement in the trunk. In walking, they are most important as an antagonist to the quadriceps in the deceleration of knee extension
kp63 muokkasi tätä : 26.07.2012 at 11.04 Syy: linkki
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit