Viime vuoden 9:40 lähtöryhmän ruuhkan jälkeen oletin pääseväni ajomiesten mukaan 9:20 ryhmässä ja mitä vielä - ruuhka oli vaan pahempi. Viime vuonna ensimmäisellä kerralla heikommin valmistautuneena, heikommilla taidoilla, heikommalla kunnolla ja hieman heikommalla kalustolla tuntui maalissa että olin päässyt omille rajoilleni, tänä vuonna jäi tunne että olisi ollut vielä jotain annettavaa. Karavaani kuitenkin kulkee omaa vauhtiaan eikä siellä kehtaa repiä ohi koko ajan, jonon pää löytyy aina mutkan takaa. Mutta toisaalta yhteislähdössä on hienoa tunnelmaa aina sinne Kinahmille saakka. Ja tietysti jos haluaisi ilmaa eteen niin pitäisi vaan mennä sinne eturiviin ja tykittää Kinahmille niiden vetomiesten tahtiin.
Kirsikaksi kakun päälle kaaduin muistaakseni 4 kertaa, kaksi viimeistä mudassa jossain ennen 35 kilometriä. Ilmeisesti viimeisellä kerralla sain takavaihtajan vivut osumaan maahan niin että ne menivät jumiin - siitä eteenpäin loput 25 kilometriä kahdella välityksellä. Onneksi taakse jäi pienin välitys jolloin maastoajo onnistui vielä hyvin. Pulassa olin lähinnä tasaisella maantiellä. Maaliin päästyäni SRAM:n teltta oli vielä mekaanikkoineen paikalla - hän avasi vaihtajanvivun mielenkiinnosta ja totesimme että jousivoimaa vastaan toimiva vipu ei enää palautunut eikä räikkä toiminut oikein, selkeää vikaa ei siinä tosin löytynyt.
Hyvinä puolina todettakoon että vaikka jäin omasta tavoitteestani pahasti, aika oli kuitenkin pari minuuttia viime vuotista parempi (vajaa puoli kierrosta kaksivaihteisella ajettuna). Ero sarjan voittaja Maasikmetsiin kaventui noin vartin ja sijoitus nousi 184 pykälää. Eli selkeästi eteenpäin on menty. El Grande meni ajamalla ylös johon olen tyytyväinen, tosin pysähdyin puolessa välissä pumppaamaan takarenkaaseen lisää ilmaa. Se uusi loppulasku oli todella hyvä, uskalsi päästää vähemmälläkin kokemuksella vauhdin aika kovaksi. Tosin ne lopun jopa vaarallisen tiukat mutkat ja viimeiset mudat olisin kiertänyt ilomielin.
Edit: Ja todettakoon vielä että 29erissä suvikumit ja kohtuullisen korkeat paineet toimi todella nussakasti. Ei tarvinnut pelätä kiekkojen puolesta ja vetopitoa oli mudasta huolimatta, jos vauhti tyssäsi niin lisää kierroksia koneeseen vaan, kyllä se sieltä nousee!
Lainaa viestiä vastauksessa
Poluilla oli jatkuvasti selkää edessä aina jonnekin Tuulivaaraa edeltäneelle tielle asti. 3:42 tuli ajaksi ja race kingit olivat oikein hyvät.
Alkujaan tämän lähetti fob
on kanssa olis voinut keskustella jostain musta kuin Hesalaisten pyöräilijöiden määristä yms
.
Takavanne meni siinä rytäkässä sitten kieroksi pinnan katkettua, mutta mahtui kuitenkin vielä pyörimään.
Kirjanmerkit