Hiihtojutut

[MTBwannabe]

Tänään seitsemäs kerta perinteisillä suksilla ja kilometrejä neljätoista kun jää kalikka ei tarennut eikä jaksanut enenpää, nyt on enään reilu viikko Jämi neljäkakkoseen ja tuntuu että ei tekniikka oo vielä yhtään hallussa ja laji voimakin puuttuu kun isot ylämäet on tuskaa mennä... miten nyt kannattais valmistautua että pääseen ton neljäkakkosen läpi?

Ankkuri+köysi Hjelmesetin tai Wandererin selkään kiinnitettynä hinauksessa.

[Highlander]

Hiihtämisestä en tiedä yhtään mitään, muta mulla on aina taskumatti mukana jos olen seuraamassa ulkoaktiviteetteja - kyllä siitä riittää janoiselle urheilijallekin

[izmo]

Varmista, että pitoa on tarpeeksi suksen pohjassa. Mieluummin liikaa pitoa luiston kustannuksella, kuin toisin päin. Sitten perusprinsiippi nro kaksi: hiihdä tarpeeksi hitaasti, erityisesti ylämäet. Pertsa on siinä mielessä kiitollinen tyyli, että sillä voi mennä jyrkät ylämäet niin hitaasti, kuin vain haluaa ja malttaa (verrattuna vapariin, jossa on pakko puristaa mäessä tietyllä voimalla, jotta se suksi ylipäätään liukuu). Ensimmäinen 27 km niin hitaasti, että meinaa palella (PPPP-periaatteella). Sen jälkeen voi lisätä höyryä mielin määrin. Se 42 menee varmasti läpi, jos suksi toimii (=pitää helvetin hyvin ja luistaa ainakin kohtuullisesti), ja muistat ottaa ekan kolmekymppiä erittäin iisisti. Mutta jos aikaa rupeet tavoittelemaan, niin voi olla, että ei mene. Tai menee se sittenkin, mutta ei ole nautinnollista. Nautinto on tärkeintä.

Joo toi pitohomma on vaikee jos on liikaa pitoo niin suksi ei luista tasasella yhtään mutta jos ei pitoo niin voihan tietenkin sukset ottaa jalasta pois jos tulee jyrkkiä mäkiä matkaan ehkä on viisain lähtee takarivistä tunnusteleen vauhtia tällä tekniikalla ja kunnolla...

[Juide]

Pertsa on siinä mielessä kiitollinen tyyli, että sillä voi mennä jyrkät ylämäet niin hitaasti, kuin vain haluaa ja malttaa.

Hommasin kisapertsat vanhojen löysempien lenkkipertsojen kaveriksi.

Totesin, että peruslenkillä on kivempi käydä niillä vanhoilla. Kisavehkeillä nimittäin ei ainakaan minun tekniikalla pääse mäkiä ylös hiljaa, vaan täytyy antaa tosissaan hanaa ja keskittyä potkuun. Ja silloin vasta huomaa kuinka suksi toimii silloin kun se oikeasti toimii. Hitaammassa vauhdissa ja/tai huonolla tekniikalla ei kunnon vehkeillä tule kuin vihaiseksi. Pitoa olen kyllä laittanut aika varovasti, mutta kyllähän ne sitten luistaa! Ja tosiaan pitääkin, sen puoli tuntia minkä tekniikka kestää reippaammassa kyydissä...

[H.Å]

Ennen Pirkan hiihtoa tekisi kyllä mieli käydä joku massahiihto vetämässä. Hyvinkäähiihto oli viime viikolla mutta pakkaset piti kotona. Tuo Jämi42 houkuttaisi, hintaakaan ei tarttis katsoa kun työnantaja maksaisi osallistumismaksun. Jälki-ilmoittutumista ei vain näemmä ole, sunnuntaina pitäisi viimeistään tietää. Savonia-hiihto taas olisi samana päivänä Mikkelissä. Vaimo uhkasi viedä anoppilaan Hankasalmelle, ja sieltä ei olisi kuin 90 kilsaa Mikkeliin. Jämille tulisi täältä matkaa 250 kilsaa, ja jos jämille menee niin sitten ei näkisi anoppia.
Finlandia taas on vähän turhan lähellä Pirkkaa, ja siellä taitaa olla väkeä aika paljon.

[izmo]

Hommasin kisapertsat vanhojen löysempien lenkkipertsojen kaveriksi.

Totesin, että peruslenkillä on kivempi käydä niillä vanhoilla. Kisavehkeillä nimittäin ei ainakaan minun tekniikalla pääse mäkiä ylös hiljaa, vaan täytyy antaa tosissaan hanaa ja keskittyä potkuun. Ja silloin vasta huomaa kuinka suksi toimii silloin kun se oikeasti toimii. Hitaammassa vauhdissa ja/tai huonolla tekniikalla ei kunnon vehkeillä tule kuin vihaiseksi. Pitoa olen kyllä laittanut aika varovasti, mutta kyllähän ne sitten luistaa! Ja tosiaan pitääkin, sen puoli tuntia minkä tekniikka kestää reippaammassa kyydissä...

Hyvä pari tuntuu mullakin olevan ja luistaa nyt on tosin teippi pohjassa jarruttamassa luistoo mutta aattelin jos sen ottais pois vielä kun tässä ollaan harjoiteltu jo tarpeeksi.... ylämäet voi juosta suoraan ylös nyt

[TMS]

Mitenköhän paljon hiihtäjän painon vaihtelu vaikuttaa vapaansuksen ominaisuuksiin? Ostin syksyllä kahdet sukset, Fischerin RCS skatet (kovalle pohjalle) ja Madshusin Hypersonicit (yleiskelinsuksi). Madshus on ollut kokoajan ominaisuuksiltaan aika tasainen, hieman tahmainen mutta erittäin helppo hiihtää. Fischerin kanssa on tullut viime aikoina ongelmia kun paino on tippunut syksyn lukemista 5-6 kg. Lisäksi olen luopunut lyhyillä lenkeillä juomavyöstä eli siitä vielä kilo lisää painosta. Myyjän mukaan suksi "aukeaa" (onkohan oikea termi, 80 kg:ssa) ja hiihtäjällä painoa tällä hetkellä n. 70 kg. Suksi luistaa edelleen todella hyvin, mutta on tullut vaikeammaksi hiihtää. Tuntuu että jalkaa joutuu painamaan maata kohti korostetulla voimalla, että saa potkun pitämään koko matkalla. Samalla tuntuu että tasapaino menee helpolla hiukan takapainoiseksi ja liuku ei ole niin rentoa kuin Matukalla. Olen miettinyt että voisi johtua myös vauhdista eli tekniikka ei pysy perässä kun on liukas suksi alla? Eli lisää tekniikkatreeniä vai kauppaan hakemaan kolmatta paria tälle kaudelle hieman pienemmillä painorajoilla?

[--+MM+--]

Eli lisää tekniikkatreeniä

Näin.

Muutamat kilot ei pitäisi kovin paljoa vaikuttaa. Esimerkkinä Sjur Röthe hiihti Kollenin 50:llä neljänneksi lähes kolmekymmentä kiloa kevyemmälle valituilla suksilla.

m

[wanderer]

Noni täällä on taas levottomia juttuja. Izmo ei tarvi Jämille kuin luistavat sukset. Mäkiä ei oikeastaan ole.
Ja jos peesiä tarvii niin kattelee Hjelmesetin, Similän tai Rissasen selkää.

[J T K]

Mitenköhän paljon hiihtäjän painon vaihtelu vaikuttaa vapaansuksen ominaisuuksiin?
.
.
.
Olen miettinyt että voisi johtua myös vauhdista eli tekniikka ei pysy perässä kun on liukas suksi alla? Eli lisää tekniikkatreeniä vai kauppaan hakemaan kolmatta paria tälle kaudelle hieman pienemmillä painorajoilla?

Itse olen päätynyt vastaavassa tilanteessa tähän jälkimmäiseen ajatukseen. Paino tippuu, kunto kohoaa, lihasvoima lisääntyy, voitelutekniikka paranee = vauhti kasvaa, jolloin amatöörimäisen puuhastelijan (puhun vain tässä kohtaa itsestäni) vajavainen tekniikka ei pysy perässä. En osaa eritellä suksen toimintaa yhtään sen kummemmin 78kg kuin 88kg painoisenakaan. Kun hiihtää liian vähän, homma polkee paikoillaan. Itse koetan luistelulenkeillä treenata kaikkia tekniikoita vaihdellen, erityisesti luistella sauvoitta mahdollisimman paljon.

[Johannes]

Mitenköhän paljon hiihtäjän painon vaihtelu vaikuttaa vapaansuksen ominaisuuksiin? Ostin syksyllä kahdet sukset, Fischerin RCS skatet (kovalle pohjalle) ja Madshusin Hypersonicit (yleiskelinsuksi). Madshus on ollut kokoajan ominaisuuksiltaan aika tasainen, hieman tahmainen mutta erittäin helppo hiihtää. Fischerin kanssa on tullut viime aikoina ongelmia kun paino on tippunut syksyn lukemista 5-6 kg. Lisäksi olen luopunut lyhyillä lenkeillä juomavyöstä eli siitä vielä kilo lisää painosta. Myyjän mukaan suksi "aukeaa" (onkohan oikea termi, 80 kg:ssa) ja hiihtäjällä painoa tällä hetkellä n. 70 kg. Suksi luistaa edelleen todella hyvin, mutta on tullut vaikeammaksi hiihtää. Tuntuu että jalkaa joutuu painamaan maata kohti korostetulla voimalla, että saa potkun pitämään koko matkalla. Samalla tuntuu että tasapaino menee helpolla hiukan takapainoiseksi ja liuku ei ole niin rentoa kuin Matukalla. Olen miettinyt että voisi johtua myös vauhdista eli tekniikka ei pysy perässä kun on liukas suksi alla? Eli lisää tekniikkatreeniä vai kauppaan hakemaan kolmatta paria tälle kaudelle hieman pienemmillä painorajoilla?

Yleensä suksilla on varsin suuri painohaitari mutta.. on myöskin poikkeuksia. Jotkut sukset "romahtaa" eli loppujäykkyys ei tule progressiivisesti niinkuin hyvissä keuloissa Mittauksissa on huomattu että jopa muutaman kilon lisäys saattaa tehdä tämän. Ainakin luistelusuksissa tämä tuo sen ongelman että painealueet tulee liian lähelle sidettä ja suksi on epävakaa hiihtää. Tämä korostuu ainakin yhdessä suksimerkissä. Toisaalta olen huomannut että liian jäykkäkään suksi ei ole hyvä, se ei liu niin herkästi.

[izmo]

Noni täällä on taas levottomia juttuja. Izmo ei tarvi Jämille kuin luistavat sukset. Mäkiä ei oikeastaan ole.
Ja jos peesiä tarvii niin kattelee Hjelmesetin, Similän tai Rissasen selkää.

Suksissa on pitoteippi mutta ajatus on jos nykäsis sen irti... hyvät parit sattuneet nyt kohdalle kun ei millään kelillä oo luisto ongelmaa vielä ollut mutta ehkä Jämillä ei suksi luista kuin taaksepäin

[Hiillosmakkara]

Suksissa on pitoteippi mutta ajatus on jos nykäsis sen irti... hyvät parit sattuneet nyt kohdalle kun ei millään kelillä oo luisto ongelmaa vielä ollut mutta ehkä Jämillä ei suksi luista kuin taaksepäin

Elä repäse teippejä pois, jos ne kerran toimii. Varmasti on suksikohtaisia eroja, joissa luisto heikkenee merkittävästi teipeillä vs. normivoitelulla. Mutta: jos kerran koet, että luisto ei teipillä hiihdettäessä merkittävästi huonone, niin mene teipeillä vain. Niinkuin oletkin huomannut, niillä saa seinäpidon (jos vain ei ole puhdas vesikeli - jäiselläkin ladulla pitää yleensä todella hyvin siihen saakka, kun jään pintaan tulee vettä).

Mielestäni mikään ei ole v-maisempaa kuin sellainen "ohut pito". Siis pitää just ja just, mutta koko ajan on tunne, että potkun loppuvaiheessa pito karkaa alta. No ehkä totaalinen lipsuminen on vielä v-maisempaa. Kun suksi pitää hyvin, tulee hiihdosta rennompaa eikä sitä potkua tarvii ajatella koko ajan. En yhdy käsityseen siitä, että kisasuksi pitää olla sellainen, että sillä pakko painaa täysillä tai ei ollenkaan - miksi kisasuksi ei voisi olla rento hiihtää? Varmasti on niin, että pro:t säätää pidon juuri ja juuri sopivaksi/pitäväksi ladun profiilin mukaan. Harrastelijalle tai puoliammattilaiselle ei liene tarpeellista kuitenkaan - varmistetaan kunnon pito ja luisto on sitten kakkosasia. Eikä mielestäni oikeanlaisella suksella luisto edes merkittävästi kärsi, vaikka pito olisi huippuluokkaa, esim. teipeillä aikaansaatua. Ja edelleen, jos keli on oikein hankala luiston kannalta (esim. kova pakkanen ja uusi lumi), niin siinä on ihan sama, miten vähän pitoa on - kun ei luista niin ei luista. Siinä ei auta suksi eikä voitelu.

[marco1]

Eli lisää tekniikkatreeniä vai kauppaan hakemaan kolmatta paria tälle kaudelle hieman pienemmillä painorajoilla?

Kokeileppa toimiiko ko. suksi paremmin kovassa vauhdissa kuin rennossa luistelussa ja sitten haet vähän tuntumaa siihen mikä on tekniikka tai hiihtoasennon ero näissä tilanteissa.

Onhan noissa valmistajakohtaisia eroja ollut tuntumassa ainaski vanhemmissa malleissa, F ja M -merkkisillä suksilla hiihtelen itsekin.

[Hiillosmakkara]

Yleensä suksilla on varsin suuri painohaitari mutta.. on myöskin poikkeuksia. Jotkut sukset "romahtaa" eli loppujäykkyys ei tule progressiivisesti niinkuin hyvissä keuloissa Mittauksissa on huomattu että jopa muutaman kilon lisäys saattaa tehdä tämän. Ainakin luistelusuksissa tämä tuo sen ongelman että painealueet tulee liian lähelle sidettä ja suksi on epävakaa hiihtää. Tämä korostuu ainakin yhdessä suksimerkissä. Toisaalta olen huomannut että liian jäykkäkään suksi ei ole hyvä, se ei liu niin herkästi.

Onko tosiaan niin, että nimenomaisesti kovalle (=jäiselle?) pohjalle speksailtu suksi olisi rento hiihtää kovalla alustalla? Minulla on tällä hetkellä yksi pari luikkareita, Karhun Volcan (Vulcan?). Toimivat aivan loistavasti pehmeällä ladulla, kunnon lumipöperössä ja juuri ajetulla jopa hieman kovahkolla pohjalla, johon suksi kuitenkin jonkinlaisen uran jättää (ja kelialueella -15 pakkasesta aina plussakelille asti) - tasapaino pitää näillä pohjilla erinomaisesti ja liuku on pitkä ja rento. Mutta heti, kun on liippalatu tai jopa jäinen pohja, niin eihän tuu hommasta mitään. Varmasti on niin, että 30 vuotta pertsaa hiihtäneenä ja vasta kaksi talvea vaparitekniikkaa harjoitelleena tekniikassakin on vielä parantamista, mutta voisiko apua olla myös kovan kelin suksesta? Ilmeisesti noissa nykyisissä suksissa on kohtuu pitkät painealueet ja ne on jonkin verran kärki/kanta-aukeevat. Kovan alusta suksessa vissiin painealueet lyhyet/terävät ja mahd. kaukana kärjessä/kannassa, olenko ymmärtänyt oikein?

[Smo]

Mitenköhän paljon hiihtäjän painon vaihtelu vaikuttaa vapaansuksen ominaisuuksiin? Ostin syksyllä kahdet sukset, Fischerin RCS skatet (kovalle pohjalle) ja Madshusin Hypersonicit (yleiskelinsuksi). Madshus on ollut kokoajan ominaisuuksiltaan aika tasainen, hieman tahmainen mutta erittäin helppo hiihtää. Fischerin kanssa on tullut viime aikoina ongelmia kun paino on tippunut syksyn lukemista 5-6 kg. Lisäksi olen luopunut lyhyillä lenkeillä juomavyöstä eli siitä vielä kilo lisää painosta. Myyjän mukaan suksi "aukeaa" (onkohan oikea termi, 80 kg:ssa) ja hiihtäjällä painoa tällä hetkellä n. 70 kg. Suksi luistaa edelleen todella hyvin, mutta on tullut vaikeammaksi hiihtää. Tuntuu että jalkaa joutuu painamaan maata kohti korostetulla voimalla, että saa potkun pitämään koko matkalla. Samalla tuntuu että tasapaino menee helpolla hiukan takapainoiseksi ja liuku ei ole niin rentoa kuin Matukalla. Olen miettinyt että voisi johtua myös vauhdista eli tekniikka ei pysy perässä kun on liukas suksi alla? Eli lisää tekniikkatreeniä vai kauppaan hakemaan kolmatta paria tälle kaudelle hieman pienemmillä painorajoilla?

Villi arvaus että suksi ei taipuisi kevyellä potkulla tarpeeksi vaan jäisi lievästi "omalle" kaarelleen ja pyrkisi ajautumaan potkun alta pois eikä potkun alle, kovemmalla potkulla suksi taipuisi kuten pitääkin ja toimisi oikein. Ihan mutua, tuon varmaan voisi korjata muuttamalla hiihtotekniikkaa.

[TMS]

Kiitos vastauksista, hyviä kommentteja. Pitää viikonloppuna testailla molempia pareja ja hiihtää vähän enemmän Fischereillä. Olen ehkä vähän Matukka voittoisesti viime viikot hiihdellyt, joten ehkä tuntuma sukseen on vaan kadonnut. Fischereillä juuri rauhallisesti hiihtäminen on "levottomampaa" ja ne ikäänkuin usuttaa hiihtämään kovempaa, jolloin tulee ilmeisesti tekniikan rajat vastaan. Ehkä takapainoisuuden tunne tulee juuri siitä että ei uskalla kovemmassa vauhdissa kaatua tarpeeksi suksen päälle? Tosiaan hiihto vuosia ei ole kuin muutama takana ja kolmekymppisenä kun uuden lajin aloittaa niin ei meinaa tekniikka juurtua sitten millään Tähtäimessä ollut lähinnä Pirkanhiihto, joten en ole kovempaa hiihtämistä edes sen kummemmin treenannut. Jätän vielä toistaiseksi kolmannen parin ostamatta ja pitäydyn alkuperäisessä suunnitelmassa hommata pertsavehkeet mahdollisista kevään alennusmyynneistä. Siittä sitten taas uutta opettelemaan.

Ja sitten vielä jatkokysymys liittyen tekniikkaan. Millä ihmeellä sitä saa ylämäkikuokan tekniikan sellaiseksi että kannat ei pauku yhteen? Loivemmissa mäissä onnistuu, mutta jyrkemmissä käy hirveä kolina? Loivempi V vai haarat leveemmällä? Jotain hyvää treenivinkkiä?

[Jeesu]

Kantojen kolinaan ei taida jyrkissä mäissä olla muuta keinoa kuin kasvattaa pidemmät jalat. tai onnistuuhan mäen nouseminen kolinoittakin, mutta eteenpäinmenohan se on tärkeintä, ei ääni?

[xtrainer80]

Ja sitten vielä jatkokysymys liittyen tekniikkaan. Millä ihmeellä sitä saa ylämäkikuokan tekniikan sellaiseksi että kannat ei pauku yhteen? Loivemmissa mäissä onnistuu, mutta jyrkemmissä käy hirveä kolina? Loivempi V vai haarat leveemmällä? Jotain hyvää treenivinkkiä?

Yritä askeltaa enemmän, eli viet jalkaa reilummin eteen kun aloitat työnnön. Kantojen kolinan ainakin pitäisi vähentyä tai loppua kokonaan ja hiihto vie paremmin eteenpäin. Voi olla että joudut koukistamaan jalkoja hiukan, jotta saat jalkaa vietyä edemmäs. Ottaa reisiin ja pakaroihin, mutta sieltä se luisteluhiihtoon vaadittava voima tulee. Olen huomannut, että monilla kuntohiihtäjillä ylämäkikuokkaa vedetään aika suorin jaloin, jolloin jalkatyö ei voi olla kovin tehokasta.

[skiman]

Polvikulma on yksilöllinen asia joka toki vaikuttaa edellämainittuun ongelmaan.
Minun ehdotus ongelman korjaamiseksi on juurikin jo mainuttu askeltaminen.

http://www.youtube.com/watch?v=I0pJt...eature=related

tuosta pätkästä voi väliltä 10:50 - 11:12 katsella tämän hetken yhtä parhaista luistelutekniikoista maailmassa.

edit:
Ja herrat mainitussa kohdassa etenevät varsin erinlaisella polvi ja lantio kulmalla, mutta kummallakaan ei ainkaan silmiinpistävästi kolise kannat yhteen.

[Nappulakenka]

Tänään oli tarkoitus lähteä lumikenkäilemään, mutta aamun askareet ja kauppareissu venähti sen verran, että pimeä olisi päässyt yllättämään. Tästä johtuen Leppävaaran hiihtoladut kutsuivat toistamiseen tällä viikolla Pitkän tauon jälkeen on kertynyt kolme hiihtolenkkiä, kilsoja kertynyt noin 40-45 kilometriä ja huomenna taas lisää ^__^

[Henuz]

Kahden eri koiran perässä 2x1.5km, sen lisäksi myös hiihtelin kevyesti puolisen tuntia itekseni. Rankkaa hommaa koiran kanssa, käytännössä kaikki kierrokset oli vetotreeniä.

[Ylva Hubatsa]

Tänään oli porukkaa ladulla ihan kiitettävästi, en ihmettele, luisto oli mitä parhain.
Ainakin mun suksi luisti
http://www.youtube.com/watch?v=gi2FjAEcy8A

[kolnakoko?]

Tyhmä kysymys, miksi jarruttelet alamäessä? Miksi et vain sujahda ohitettavan ja vastaantulevan välistä? Hyvin tuo muuten näytti sujuvan.

[kolnakoko?]

Onko tuonne Finlandiaan järkeä mennä? Ensimmäistä kertaa harkitsen, mutta hinta on aikas suolainen ja vissiin vapaallakin niin pirusti porukkaa. Jos ja kun joudun lähtemään porukan perältä, niin pääseekö missään ohi, sillä oletuksella että 16-18 keskarilla ei jää viimeiseksi.

[izmo]

Hitaimmat taitaa mennä Finlandiassa 16 keskarilla ja nopeimmat 27 keskarilla

[kolnakoko?]

Hitaimmat taitaa mennä Finlandiassa 16 keskarilla ja nopeimmat 27 keskarilla

Ei taida ihan jokainen perusharrastaja hiihtää 50km yli 16 keskarilla, tai sitten empiirinen havainnointini laduilta on ihan pielessä. Tai sitten Finlandiassa on vaan tosiharrastajat. Löytyykö suosituksia tapahtuman puolesta/vastaan? Mieltäni askarruttaa, minkälaista puuroa paana on siinä vaiheessa, kun pääsen matkaan ja pääsekö alun ylämäissä hiihtään ollenkaan, vai kävelläänkö sukset jalassa messilään asti?

[ppikkupe]

Tänään oli porukkaa ladulla ihan kiitettävästi, en ihmettele, luisto oli mitä parhain.

Luisto oli eilenkin mitä parhain, mutta pitoa ei ollut nimeksikään. Tänään tuntuu mukavasti tuolla ojentajissa ja lapojen seudulla. Oli mäet aikamoista punnertamista.

Ja siinä tulikin nöösillä taas yksi asia opittua mitä voiteluun tulee... Jos ottaa lenkille pitovoiteita varalle mukaan, niin ei ole oikeastaan mitään hyötyä ottaa taskuun niitä samoja purkkeja, joilla on lähtiessä pidot laittanut. Jos voide ei toimi, niin se ei ala toimimaan yhtään paremmin sillä, että sitä samaa purkkia hinkuttaa lisää suksen pohjaan.

[tunkkari]

Ei taida ihan jokainen perusharrastaja hiihtää 50km yli 16 keskarilla, tai sitten empiirinen havainnointini laduilta on ihan pielessä. Tai sitten Finlandiassa on vaan tosiharrastajat. Löytyykö suosituksia tapahtuman puolesta/vastaan? Mieltäni askarruttaa, minkälaista puuroa paana on siinä vaiheessa, kun pääsen matkaan ja pääsekö alun ylämäissä hiihtään ollenkaan, vai kävelläänkö sukset jalassa messilään asti?

Jos Finkun hiihtää 4h, niin keskari on 12,5km/h ja aika moni menee reilusti alle senkin...

[Ski]

Perinteisen pitohommista oma kokemus eli laitoin monen vuoden jälkeen uudet pertsat tuossa syksyllä, Karhu Volcan sellanen oranssi hieno kotimainen PreWaxed.
Pitoalueet katottiin kohilleen CitySportissa Oulussa.
Eka reissu ei pidot pysyneet pohjissa, TÄYSIN oma moka ku en pitoaluetta pohjustanut pidolle. No, siitä viisaantuneena laitoin teipin, kuten vanhoissa suksissa, ja alkohan homma onnistuun.
Mutta, ainakun väsymys iski, ja Syötteellä pienten korkeuserojen keskellä, loppumatkasta pito ns katosi.
No, olin laittanut pidoteipin sille lyhyemmälle merkitylle alueelle, ja se ei sitten ollutkaan tarpeeksi pitkällä kuivalle pakkaslumelle mitä Syötteellä riittää. Aloitin sitten pikkuhiljaa kasvattaan pidon määrää purkkipidolla siihen pitoalueen etuosaan, ja näin oli uudet "jäykemmät" sukset kesytetty.
Väsymys noin 2h pertsan jälkeen edelleen aiheuttaa kotia mennessä (150 korkeuserometrinnousu), ettei jaksa hiihtää ylämäkeen silleen komiasti potkien, mutta muuten toimii oikein hyvin. Luistossa voi olla prosentin tai pari huononnuksia kun pidentää etuosaan pitoa, mutta ei sitä oikein yksin hiihdellessä huomaa. Eilen 30km ja 870 korkeuserometriä ja keskinopeus 11km/h. Ei montaa kertaa lipsunu mutta eipä tuossa vauhtiakkaan oikeen oo...