Tekniikalla sitä peräsintä käytetään, kuten evää tai melaakin..... faktahan on, eli oma mielipiteeni , että osa kajakeista on suunniteltu melottavaksi evän kanssa ja osa peräsimen kanssa. Itse olen melonut ekat +5000 kilsaani evällisellä kajakilla, mutta viimeiset +5000 kilsaani 99% peräsimellisellä. Yleensä lienee niin, että "käppyröillä" mennään evää käyttäen tarpeen/tuulen/kajakin kuormauksen mukaisesti ja sitten noilla Inuk - Taran tyyppisillä potskeilla peräsin vedessä. Omasta mielestäni on turhaa jaamistelua puhua sivu tuulessa evä ylhäällä melomisesta. Sen vuoksihan se evä siellä on, että sillä korjataan tuulen sorto suunnilleen tasoihin keulan ja perän välillä. Toki tekniikallakin voi sorron korjata, mutta mielummin evän kanssa. Omassa lettmannissa peräsimen ohjaimien alla on tukeva tuki jaloille ja ohjauspolkimet ovat "saranoituina" kyseisessä levyssä. Ei ole juuri tarvinnut keskittyä peräsimen suorana pitämiseen.

Melassa jäykkyys on vissiin kaksipiippuinen juttu, osan mielestä varsi ei saisi olla liian jäykkä, ettei rasita liikaa niveliä, mutta mielestäni silloin kannattaisi valita vähän pienempi lapainen mela. Retkillä melon wernerin cypruksella, jonka lapa on melko pieni, mutta hyvinhän sillä on porukan mukana pysynyt. Kuntoillessa kädessä on sitten joko bracan children tai VII kuppimela.