Tee-Se-Itse valot

[troh]

Yksinkertainen ratkaisu stemmin eteen tulevasta kiinnikkeestä


Ja "CAD"-kuva tuosta osasta


Käytössäni olevissa stemmeissä (Race Face Deus ja Thomsson X4) on kohtuullisen pieni rako etulevyn alla ja ruuvinkannat upotettuna jonkin verran. Niimpä Kookin kaipaamaa ratkaisua en tässä esittele, vaan vastaan surutta sivusta. Race GAcessa pulttien kannat on sopivasti ulkonevia ja lamppu istuu tukevasti paikoillaan. Thomssonissa etulevy on niin kaareva, että levyn alapintaan on pitänyt liimata vähän pehmustetta. Kumilenkit on Bilteman O-rengaslajitelmasta.

[mteebee]

Onpas siistin näköinen laitos. Pistäs vähän lisäinfoa rakentelusta. Mitkä osat? Mitä kustansi? Mistä tuollainen kotelo jne?

Rakentelu ei juuri kannata jos kaapinpohjalla ei loju jo valmiiksi kaiken näköistä projektiroinaa. Painokytkin on moniasentoinen judcon mallistosta. Se kytkee rinnan amc7135 drivereitä joilla saavutetaan sopiva virta. 7135sen voi ostaa vaikka neljällä piirillä=1,4A joista voi tuunata sopivan poistamalla piirejä. 1. poistaminen pienentää virtaa 350mA. Näin saatuja drivereitä sitten rinnankytkemällä saavutetaan sopivat teho asetukset.
Akut rinnankytkettyjä lipo kennoja, koteloita ja liittimä saa yleiselektroniikasta. Jäähdytys siili taitaa olla peräisin sakemanneilta ledtechiltä tai vastaavasta puljusta.
Heijastin ledil regina, pidike pätkä japputken jatkokappaleesta. Lasit leikattu jostain vanhasta kiina fikkarista.
Kierrekaapeli vanhasta htc autolaturista, jossa harvinaisen paksusta piuhasta tehdyt johtimet ja kypäräkiinnike on ohutta alumiinilevyä johon pultattu pätkä alulattaa.
Koneistus välineitä ei tarvitse, rautasaha porakone kierretappeja, kolvausvehkeet stripperit ja mittari olis hyvä olla perustyökalujen lisäksi.

[Janu]

Ettei menisi ihan pyörän uudelleenkeksimiseksi niin voisittekos TSI-miehet hieman esitellä, millaisia kiinnikkeitä olette rakennelleet lampuillenne? Eli siis kuinka kiinni stemmiin tai stongaan? Varsinkin, jos joku on tullut värkänneeksi telinettä noihin pultteihin stemmin päässä.

Jos tangon ympärille tuleva panta kelpaa niin Hopen tekele on todella hyvä eikä hintakaan päätä huimaa. Tuommosen pistin juuri viime viikonloppuna viimeisimpään omaan kötöstykseeni ja aion käyttää samaa pantaa muissakin projekteissa.

[Menni Merkkari]

Janun linkkaama Hopen kiinnike näyttää todella hyvältä. Mutta hos haluaa lisätä kötöstyksensä tsi-astetta, niin voihan vastaavan kiinnikkeen viilailla itsekin.

Tuollaisella on ajeltu pari vuotta.



-
Menni

[Itsok]

Hopen kiinnike on myös hyväksi havaittu kapistus. Omani on nyt käytössä neljättä syksyä.
Nykysin on myös hopen kypäräkiinnike käytössä DIY-lampussa.

[kooki]

Trohille ja muillekin kiitos. Rallinaaman deux ja atlas löytyy stemmeinä, joten tuo DIY-viritelmä lienee tulee kasattua. Hopen kiinnike on kyllä siisti myönnetäköön.

[TeijoH]

Ettei menisi ihan pyörän uudelleenkeksimiseksi niin voisittekos TSI-miehet hieman esitellä, millaisia kiinnikkeitä olette rakennelleet lampuillenne? Eli siis kuinka kiinni stemmiin tai stongaan? Varsinkin, jos joku on tullut värkänneeksi telinettä noihin pultteihin stemmin päässä.

Yksi DIY-näkemys aiheesta: http://www.kolumbus.fi/~y605006/Home...ght_V6.html#13
Kaupallinen ratkaisu: http://www.chainreactioncycles.com/M...?ModelID=15564

[Esko]

Ajatus DIY -lampusta on taas saanut vähän tuulta purjeisiin kaverin lamppuprojektin myötä. Kysymys.

Löytyykös ajuria, jolla voisi jakaa virran kahden eri (esim.) XM-L:n kesken eri suhteissa? Siis esimerkiksi niin, että jos virtaa tulee ampeeri, ne voisi jakaa ledien kesken niin, että virrat menevät vaikkapa puoliksi, 750mA/250mA, tai kaikki vain toiselle. Tietysti myös kokonaisvirran suuruutta pitäisi saada säädettyä. Joko niin että molemmat piirit olisivat samassa, tai sitten jakaja voisi olla erillinen piiri jonka voisi laittaa esim. Taskledin ajurin ja ledien väliin.

Ihan tässä vaan eri mahdollisuuksia mietiskelin. Ajatuksena siis laittaa samaan lamppuun leveä- ja kapeakeilaiset heijastimet ynnä jonkinlainen säätömahdollisuus.

[Hammer]

Lähtökohtaisesti kirkkauden säätö on parempi tehdä PWM:llä kuin säätämällä ledin virtaa. Ledien virta kannattaa asettaa mielestään sopivaan optimi arvoon ja pitää se vakiona. Kirkkaus säädetään pätkimällä LED virtaa sopivan suurella taajuudella, esim 5000 Hz. PWM ohjauksessa sitten säädetään kuinka pitkän aikaa virrat on päällä kussakin jaksossa. Hammerstarissa pwm signaalilla ajetaan suoraan hakkurin enable nastaa eli käytännössä potkirtaan päälle / pois koko virta ohjaus.

Tarvitset siis 2 pwm ohjaus signaalia esim mikrokontrollerin tuottamana ja 2 hakkuria joita voi potkia päälle pois.

[Pekka L]

Lähtökohtaisesti kirkkauden säätö on parempi tehdä PWM:llä kuin säätämällä ledin virtaa.

Onks tälle myös olemassa joku peruste? Muu kuin pelkkä oma mielipide. Jotain etua?

Mulla venttaa Nadenexin ajuri tossa liesituulettimen päällä motivaatiota alkaa viimeistelemään kypärävaloa. Potikka siihen tulee... tai sit ei.
Virtaa syöttää takataskusta 18V Bosch Li-Ion akku. Jäätävä möntti, mutta mitä väliä. Ei napostele just nyt hommata omaa akkua ja laturia valolle. 46,8Wh riittää ihan sopivaan lenkkiin. 3x XPG siis.

[Menni Merkkari]

Onks tälle myös olemassa joku peruste? Muu kuin pelkkä oma mielipide. Jotain etua?

Pwm on yksinkertaisin ja halvin tapa toteuttaa säätö. Miksipä muuten esim. autojen takavalot, mittariston taustavalot ym. olisivat tehty ledejä välkyttelemällä. (Osa ihmisistä väittää, että ei ilmiötä edes huomaa, mutta osaa se häiritsee suunnattomasti)

Pahin vika on siis ledien vilkkuminen (näin siis 99% tapauksista, joihin Hammerin toteutus 5kHz pwm-taajuudellaan ei onneksi lukeudu ). Hyötysuhde myös huononee (I² häviöt) verrattuna tilanteeseen, että ledia ajettaisiin vastaavalla dc-virralla.

-
Menni

[troh]

Jos mahdollista, LED:ien virransäätö kannattaa tehdä virtaa rajoittamalla, koska pienemmällä virralla LED:ien hyötysuhde on parempi. Käytännössä se ei aina ole mahdollista, jolloin päädytään PWM-säätöön. Useimmat LED-ohjain-hakkuripiirit käyttävät virranmittaamiseen shunttivastusta ja sisäistä referenssi-vertailujännitettä. Tällaisten ratkaisun kanssa virtaa on hankala säätää lennosta. Joissain ratkaisuissa vertailujännitettä pystyy säätämään ja tällöin virran säätö lennosta onnistuu helpommin. Toki aina voi viritellä ja laittaa esim. FET shunttivastuksen rinnalle.

LED-valoissa on kyseessä kuitenkin sen verran suuri virta, ettei lineaari-säätö ole hyötysuhteeltaan tai lämpöteknisesti kovinkaan hyvä ratkaisu. Poikkeuksen tekee optimoitu täysteho, eli esim 12V lyijyakusta kolmea LED:iä sarjaan ajettaessa lineaarisäädön tehonhukka on pieni. Jos sitten tehoa aletaan rajoittaa, alkaa säätöön hukkua suhteellisen suuria tehoja.

Tavallaan Hammer on siis väitteessään väärässä, mutta ei tässä mistään mustavalkoisesta totuudesta ole kyse.

Eskon tavoittelemaa LED-driveriä ei taida yhtenä valmiina kokonaisuutena olla tarjolla. Custom-ratkaisuna tuollainen on toki tehtävissä ja rakenteluksi se menee joka tapauksessa. Kahdella driverillä ja yhdellä käyttöliittymällä tuo toki on tehtävissä. Yhdellä mikrokontrollerilla ohjaa hyvinkin kahta LED-driveriä. EIkös Hopen uudessa 8LED:ssä ole tällainen keilan säätö ja vieläpä lampun päällä näyttö, josta valitun säädön näkee... Bikeradarin messuraporttia olen lukenut, en ole Hopen uutta lamppua päässyt kokeilemaan.

Edit: olen näköjään hidas kirjoittamaan. Pitää oppia tiivistämään.

[Pekka L]

Niin että se hinta olisi se peruste. No tuo potikka ei maksanut mitään kun sen otti ajurin mukana. +3€ siinä luki kun sen valitsi mukaan, mutta käytännössä sen sai ajurin kanssa samaan hintaan.
Itseä ainakin miellyttää portaaton säätö ilman nappien naksuttelua.

[SaamiBoy]

Pwm on yksinkertaisin ja halvin tapa toteuttaa säätö. Miksipä muuten esim. autojen takavalot, mittariston taustavalot ym. olisivat tehty ledejä välkyttelemällä. (Osa ihmisistä väittää, että ei ilmiötä edes huomaa, mutta osaa se häiritsee suunnattomasti)
-
Menni

Ne joita tuo välkkyminen häiritsee, taitaa mennä samaan kategoriaan kuin ilmiö, jossa digitaalinen ääni alkaa kuulostamaan paremmalta kullitetulla liittimellä. 25 ruutua sekunnissa lienee ihmissilmän erottelukyky ajan funktiona. Tuskinpa noita mittariston valoja mitoitetaan lähellekään tuota.

Tähän liittyen pitkään on jo kehitelty huoneiston LED-valoilla toimivaa lähiverkkoa, jossa LED:iä pulssitetaan niin nopeaa, että ihmissilmä ei haivaitse sitä. Bitit sinkoilevat LED:n ja vastaanottimen välillä ilman muuta havaintoa, kuin että foorumin PPP-topikin kuvat latautuvat iloista vauhtia.

[troh]

Välkkymisiä on monen nopeuksisia. Kun DX:n kiinanvalolla ajaa syyspimeässä tihkusateessa, näyttää sadepisarat viiruilta. Se on hidas PWM. Samaisen valon seuraava teho on jo riittävän nopea, eli pisarat on tippoja, eikä maisema liiku täristen. Pari kilohertsiä on jo vähintäänkin riittävä nopeus valon säätöön, mutta tietoverkkoon toivottoman hidasta.

[Pekka L]

Ne joita tuo välkkyminen häiritsee, taitaa mennä samaan kategoriaan kuin ilmiö, jossa digitaalinen ääni alkaa kuulostamaan paremmalta kullitetulla liittimellä. 25 ruutua sekunnissa lienee ihmissilmän erottelukyky ajan funktiona. Tuskinpa noita mittariston valoja mitoitetaan lähellekään tuota.

Ei se silmä havaitsekaan tuon nopeampaa välkkymistä, mutta se ei tarkoita sitä etteikö se silti häiritsisi. Ei sen tarvi olla tietoista, siitä voi tulla pää esim. kipeäksi. Laukaiseehan välke esim. epilepsiakohtauksia. 5kHz on tietty jo ihan eri asia.

Joskus on tehty kokeita elokuvissa. Kesken elokuvan oli yksi ruutu jossa luki "BEEF". Sitä ei voi mitenkään havaita siellä seassa. Kuitenkin tuon ruudun nähneet valittelivat nälkää leffan jälkeen huomattavasti niitä enemmän, joille sitä ruutua ei näytetty. Aivot rekisteröi paljon nopeammin asioita kuin silmä ehtii tajuta.

(okei, eihän silmät mitään tajua)

[SaamiBoy]

Välkkymisiä on monen nopeuksisia. Kun DX:n kiinanvalolla ajaa syyspimeässä tihkusateessa, näyttää sadepisarat viiruilta. Se on hidas PWM. Samaisen valon seuraava teho on jo riittävän nopea, eli pisarat on tippoja, eikä maisema liiku täristen. Pari kilohertsiä on jo vähintäänkin riittävä nopeus valon säätöön, mutta tietoverkkoon toivottoman hidasta.

khyyll. pointti nyt ei ollukaan tuo nimenomainen 196 Hz. paikallaan katsoessa ei ole ongelmaa. Ja kyllähän se kilohertsiluokassa on se PWM:ien ohjaus, varmasti myöskin niissä autoissa, joissa joillekin tulee ongelmia taustavalojen vilkkumisen seurauksena... Jonkinlainen placebo-ilmiö kenties kuulostaisi todennäköisemmältä vaihtoehdolta. Niin, ei taida mennä bittien sinkoilun määritelmään tuo kilohertsiluokan pulssitahti dataa siirtäessä?

Pekka L, hyvää pointtia kyllä tuosta. Mutta kuten sanottua, eiköhän tuo kilohertsiluokka ole jo riittävä

[Menni Merkkari]

Ne joita tuo välkkyminen häiritsee, taitaa mennä samaan kategoriaan kuin ilmiö, jossa digitaalinen ääni alkaa kuulostamaan paremmalta kullitetulla liittimellä. 25 ruutua sekunnissa lienee ihmissilmän erottelukyky ajan funktiona. Tuskinpa noita mittariston valoja mitoitetaan lähellekään tuota.

Onnellisia ovat ne, joita ei välkkyminen häiritse. Tuossa välkkymisessä ei ole ongelma niinkään se, että pystyykö laskemaan yksittäiset välähdykset tuijottamalla kohdetta suoraan, vaan liikkuvien kohteiden piirtyminen helminauhoina. Lisäksi ihmisen näön äärilaidat ovat herkemmät välkeelle (ja liikkeelle yleensäkin), kuin tarkannäön alue keskellä.

Ja yksilöllistä on herkkyys välkkeelle. Taannoin, kun oli vielä kuvaputkimonitorit käytössä, niin monet käyttivät täysin tyytyväisina 60Hz windowsin oletustaajuutta. Itselleni 75Hz oli aivan minimi.

Perinteisten elokuvafilmiprojektorien kuvataajuus tosiaan on 24 ruutua sekunnissa, mutta kaiketi kaikki projektorit väläyttävät samaa kuvaa ainakin kahdesti (48Hz) tai jopa kolmesti vähentääkseen katselijoiden silmiä rasittavaa välkyntää. Ja kuva valkokankaalla on hyvin himmeä. Välkyntä on sitä helpommin häiritsevää, mitä kirkkaampi on vilkkuva kohde. Liikkuvaa kohdetta 24 ruutua sekunnissa ei omasta mielestäni mitenkään onnistu piirtämään sulavasti, mutta tämä onkin vain oma mielipiteeni.

Mittarivaloista tulee mieleen ainakin eräs Citroen, jossa aina katsetta mittareista tielle nostaessa piirtyi verkkokalvolle muutama erillinen mittariston kuva. Arvioisin välkytystaajuudeksi 100-200Hz.

Samoin nuo takavalot näyttävät kyllä kovasti vilkkuvan tuon samansuuruisilla taajuuksilla. Kilohertsiluokan vilkkujia voi olla, mutta niitä ei luonnollisesti huomaa. Oleellistahan on, että ennättääkö kohde liikkua pimeäjakson aikana näkökentässä kokonaan uuteen paikkaan.

Takaisin pyöräilyyn; se että häiritseekö esim. lumisateessa ajaessa, että lumihiutaleen eivät näytä valuvan taivaalta jatkuvia reittiejä pitkin vaan 'täristävät' ohi vilkkuvassa valossa, lienee taas kovin yksilöllistä. Itse arvosta tuossakin luonnollista jatkuvaa valoa, mutta tästä lienee turha väitellä.

-
Menni

[Hammer]

Vaikka minut nyt lähtökohtaisesti tyrmättiin niin jatkan PWM ohjauksen puolustamista. Mielestäni LED fillarilamppujen 0-100% säätö on fiksumpi toteuttaa pwm:llä
1. Ledien väri muuttuu jonkin verran virran muuttuessa
2. Ledien sisäinen vastus yms muut ominaisuudet muuttuvat virran mukana. Hankalampi ohjata.
3. Asettamalla ledien virta optimi pisteeseen (esim l/w) toimii led koko ajan parhaalla mahdollisella alueella
4. PWM signaalin ohjaus voidaan ottaa mitä erilaisimmista lähteistä. Se ei todellakaan tarvitse olla se painonappi. Vaatii toki esim pienen mikrokontrollerin ja ohjelman.
5. Noita mikrokontrollereita on kiva käpistellä Ja analogista virta ohjausta en osaa tehdä

[Menni Merkkari]

Kinataan vielä, kun sen on aina niin hupaisaa.

Vaikka minut nyt lähtökohtaisesti tyrmättiin niin jatkan PWM ohjauksen puolustamista. Mielestäni LED fillarilamppujen 0-100% säätö on fiksumpi toteuttaa pwm:llä
1. Ledien väri muuttuu jonkin verran virran muuttuessa

Tämä ilmeisesti totta, joskin pikaisesti en löytänyt mitään käyrää, että millaisilla virroilla ilmiö olisi havaittava.

2. Ledien sisäinen vastus yms muut ominaisuudet muuttuvat virran mukana. Hankalampi ohjata.

Virralla ajettaessa muut arvothan eivät juuri kiinnosta, eli ei virran suuruus sinällään ei vaikuta ohjaukseen. Toki hakkurin stabiilisuus voi vaatia askartelua, jotta sen saa toimimaan esim. 50mA ... 1.5A välillä stabiilisti.

3. Asettamalla ledien virta optimi pisteeseen (esim l/w) toimii led koko ajan parhaalla mahdollisella alueella

Taitaa olla, että kaikkien ledien sähkö => valo hyötusehde pienenee virran kasvaessa. Eli valoa per kulutettu sähkö saadaan aina enemmän, kun lediä ajetaan tasavirralla (verrattuna pulssitettuun, huippuarvoiltaan korkeampaan virtaan).

4. PWM signaalin ohjaus voidaan ottaa mitä erilaisimmista lähteistä. Se ei todellakaan tarvitse olla se painonappi. Vaatii toki esim pienen mikrokontrollerin ja ohjelman.
5. Noita mikrokontrollereita on kiva käpistellä Ja analogista virta ohjausta en osaa tehdä

Tämänkin allekirjoitan. Mikro-ohjaimet ovat erittäin näppäriä vaikka sitten tekisi sen analogisenkin säädön hakkurin ohjaukseen.

-
Menni

[SaamiBoy]

Ledin emittoimien fotonien väri ei kyllä muutu virran muuttuessa, koska LED:n valon väri, eli aallonpituus riippuu vain käytetystä materiaalista. Akateemista muutosta voisi jonkun fysikaalisen ilmiön kautta tapahtua kenties...

[mutanaama]

Ledin emittoimien fotonien väri ei kyllä muutu virran muuttuessa, koska LED:n valon väri, eli aallonpituus riippuu vain käytetystä materiaalista. Akateemista muutosta voisi jonkun fysikaalisen ilmiön kautta tapahtua kenties...

Lämpötilan nousu sinertää valoa

[sakuvaan]

Mä ainakin huomaan tuon valon vilkkeen kun ledivaloilla varustettu auto ajaa ohi, sivusilmällä se takavalo 'repeilee' näkökentän reunalla, tämä tosin hämärällä, päivällä en sitä havaitse niinkään.

[tune]

Tavallisimminhan nykyiset valkoiset teholedit on tehty sinisellä ledillä ja loisteaineella, joten väriin kyllä voi tulla muutoksia virran mukaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/Light-e...hor-based_LEDs

Tässä lyhennelmässä kuvaillaan lyhyesti asiaa:
http://ieeexplore.ieee.org/xpl/freea...number=5604702

Lainaus edellisestä linkistä: "It is proven that DC offers the best color stability over dimming due to the counteracting influences of drive current and junction temperature variations, whereas an LED constantly suffers from non-eliminable chromaticity changes when driven by PWM."

[SaamiBoy]

Khyyllä, niinhän tuo näyttääkin olevan tuon lämpötilan vaikutus. Nanometriluokassa näyttäis pyörivän, joten eiköhän se aivan silmällä näy, eli muutos on kyllä muutakin kuin akateemista. Anteeksi maalaisuuteni.

[Esko]

Lähtökohtaisesti kirkkauden säätö on parempi tehdä PWM:llä kuin säätämällä ledin virtaa. Ledien virta kannattaa asettaa...

Jos mahdollista, LED:ien virransäätö kannattaa tehdä virtaa rajoittamalla, koska pienemmällä virralla LED:ien hyötysuhde on parempi. Käytännössä se ei aina ole mahdollista, jolloin päädytään PWM-säätöön...

Kiitoksia. Ei tullut jostain syystä PWM ensimmäisenä mieleenkään, on kai tullut liikaa asennoiduttua ajatukseen "virtasäätö hyvä, PWM paha". Oma tietotaito ei kyllä riitä likikään piirien suunnitteluun (kun ei edes pintaliitoskomponenttien juottamiseen), mutta katsotaan.

Tuli mieleen myös ainakin äkkiseltään ajatellen aika yksinkertainen vaihtoehto. Jos oletuksena on että käyttö on pääasiassa vain jompaa kumpaa keilaa ja vähemmän yhdistelmää, voisi valita vähän erilaiset kynnysjännitteet omaavat ledit (esim. XM-L ja XP-G) ja laittaa ne rinnan. Matalamman kynnyksen ledi(e)n piirissä olisi sitten säätövastus. Simppeliä.

Tuollaisia säätöpiirejä on kyllä olemassakin, ainakin kotivalaistuskäyttöön. Niissä tosin ei säädetä keilaa, vaan värilämpötilaa (kahta eri lediryhmää joka tapauksessa). Esim. tässä. Joku pellepeloton voisi tietysti käyttää tuotakin lähtökohtana, saisi samalla langattomasti toimivan kaukosäädön lamppuun.

[Hammer]

http://www.led-tech.de/en/LED-Contro...01_118_31.html

Tämä taitaa olla aika lähellä kysyjän alkuperäiseen tarkoitukseen. Hieman väärinkäytettynä. sisääntulo jännite 7-30v ja 4 erillistä kanavaa. Vaan sopiva fillari käyttöön, se onkin toinen tarina. Melkonen härveli, vaatii vielä erilliset vahvistimet. Huh

[wanderer]

Mitkähän emitterit tuossa Hopen 4LEDissä on? Ei vissiin enää mitkään top-of-the-artit? Mietin tuossa, että saisikohan niitä päivitettyä? Mekaniikka miellyttää kovasti ja jäähdytyspintaa/massaa riittää.

Jos tuolla lampulla innostuu enemmänkin suunnistamaan, niin lisäteho ei koskaan haittaisi. Otsapanta siinä on ihan asiallinen.

edit: Ilmeisesti emitterit ovat Seoul P4:t. Akku on 7,4V.
Joku oli modannut 2LEDin.
4LEDin driveristä ei ole tietoa. Emitterien päivityksestä oli jotain juttua tuolla, mutta en nyt ihan ymmärrä mikä hommassa on ongelmana. "P4 post design" ???

[Esko]

http://www.led-tech.de/en/LED-Contro...01_118_31.html

Tämä taitaa olla aika lähellä kysyjän alkuperäiseen tarkoitukseen. Hieman väärinkäytettynä. sisääntulo jännite 7-30v ja 4 erillistä kanavaa. Vaan sopiva fillari käyttöön, se onkin toinen tarina. Melkonen härveli, vaatii vielä erilliset vahvistimet. Huh

RGB -kontrolleri tosiaan... Joo tuollainen mötikkä ei kyllä soveltuisi, mutta googlaten löytyi muutaman sentin kokoisiakin kontrollereita 12V järjestelmiin. Jos niitä voisi syöttää esim. PWM -ajurilla niin siinähän se sitten taitaisi olla. Ledien kokonaismäärä tosin nousisi tarpeettoman suureksi.

[kh74]

Kahdella kiinanriistovalolla jatketaan toistaiseksi.

Mutta, alkaa riittää tältä erää säätäminen noitten vakioakkupakettien kanssa, joista on täydessä iskussa enää yksi neljästä.

Tarttis siis hommata jostain 2 tai 3 kpl noin 5000mAh 7,4V akkua ja balanserilaturi. Ei oo mikään iso hinku rakentaa yhtään mitään itse jos valmiin kelvollisen saa edullisesti. Tarvittaessa pystyy jotain juottaankin ja kotelo syntynee kätevimmin juomapullotelineeseen menevään pakkiin.

Lähinnä jotain tämmöstä katselin:
http://www.hobbyking.com/hobbyking/s...arehouse_.html

Ja sitten joku balanserilaturi samasta paikkaa. Erillistä tasavirtalähdettä ei ole valmiina, että bonusta olis jos laturi sisältäis sen.

Suositusta ostoskorin sisällöksi?