Hiihtojutut

[phebis]

Kun meet Izmo sinne suksikauppaan, niin ota se "oikein" sun painolle katottu suksi... Älä missään tapauksessa ota liian jäykkää, sillä helposti käy niin, että joudut laittaa paksusti ylipitkälle alueelle pitoa -> pito menee lähelle painealueita ja luisto saattaa huonontua TAI sitten joudut pomppimaan suksen päällä, että sen saa pitämään.

Oikean jäykkynen suksi luistaa ja pitää. Pitoalueen pienellä pituussäädöllä voi sitten pelata eri kelien ja lenkkien välillä.

Eithän sä varmaa laittais xc-pöörään DH-keulaa sillä perusteella, että pääset alamäes sit varmasti kovaa... osaoptimointia, kuten liian jäykkä suksikin.

Hyvä yleissääntö suksihomoiluun: Huonoa suksea ei hyväksi saa voitelemalla, mutta hyvän suksen saa voideltua huonoksi

[izmo]

xc pyörän valinta on helppo juttu... 80mm korkeintaan edessä joustoo ja keula täyteen ilmaa, ja takapää ei saa joustaa

[Liraren]

XC-pyörästä izmon kans samaa mieltä. Tosin neitinä jätän keulaan vähä joustoa.

Kävin eilen Oulussa Budget Sportissa. Huomasin tuulikaapissa ilmoituksen erästä Karhun esittely-, testi-, tms. luistelusuksia. Hinta 49,90. Hyökkäsin sinne hiihto-osastolle repimään jo aikanaan eri liikkeestä tutuksi tullutta suksimyyjää hihasta repimään, että löytyskö siitä läjästä mahdollisesti jollekin kelille/alustalle mulle suksea.

Löydettiin siitä läjästä yks muusta kurasta(?) poikkeava pari, oli oikeen suojaparkutkin pohjassa. En ole koskaan Karhun suksiin perehtynyt, niin en oikein tienny mitkä ne oli. Tämä pari oli silti muita malleja selvästi kevyempi, ja tosiaan ainoa, jossa oli säilytysparkut pohjassa. Siitähän löyty puristelujen ja muiden perusteella kovan alustan sukset mulle. Pohjamateriaalikin oli selvästi paremman näköinen, kuin niissä muissa malleissa. Rottefellan R3:set kiinni niihin ja kassan kautta kotia googlaan, mitä tuli ostettua. Ne on Karhun Onyx Super Skatingit (toisessa painovirhe ja sen takia menneet hylkyyn; lukee pelkkä Skating; ovat silti pari). Ilmeisesti Volcania edeltävä Karhun kilpamalli. Noh, jos ei toimi, niin eipä tullut isosti takkiin. Oli kyllä jäykät ja painealueet pitäs passata paremmin ku hyvin kovalle liippaladulle.

En tiiä onko muissa Budgeteissa niitä suksia. Kassalla ollut myyjä sanoi, että Karhun edustaja oli suksia tuodessaan sanonut, että siellä läjässä on "ihan mitä vaan" lasikuitusuksesta kilpasukseen.

Tänään se selviää onko ne sudet vai ei.

[tero76]

XC-pyörästä izmon kans samaa mieltä. Tosin neitinä jätän keulaan vähä joustoa.

Kävin eilen Oulussa Budget Sportissa. Huomasin tuulikaapissa ilmoituksen erästä Karhun esittely-, testi-, tms. luistelusuksia. Hinta 49,90. Hyökkäsin sinne hiihto-osastolle repimään jo aikanaan eri liikkeestä tutuksi tullutta suksimyyjää hihasta repimään, että löytyskö siitä läjästä mahdollisesti jollekin kelille/alustalle mulle suksea.

Löydettiin siitä läjästä yks muusta kurasta(?) poikkeava pari, oli oikeen suojaparkutkin pohjassa. En ole koskaan Karhun suksiin perehtynyt, niin en oikein tienny mitkä ne oli. Tämä pari oli silti muita malleja selvästi kevyempi, ja tosiaan ainoa, jossa oli säilytysparkut pohjassa. Siitähän löyty puristelujen ja muiden perusteella kovan alustan sukset mulle. Pohjamateriaalikin oli selvästi paremman näköinen, kuin niissä muissa malleissa. Rottefellan R3:set kiinni niihin ja kassan kautta kotia googlaan, mitä tuli ostettua. Ne on Karhun Onyx Super Skatingit (toisessa painovirhe ja sen takia menneet hylkyyn; lukee pelkkä Skating; ovat silti pari). Ilmeisesti Volcania edeltävä Karhun kilpamalli. Noh, jos ei toimi, niin eipä tullut isosti takkiin. Oli kyllä jäykät ja painealueet pitäs passata paremmin ku hyvin kovalle liippaladulle.

En tiiä onko muissa Budgeteissa niitä suksia. Kassalla ollut myyjä sanoi, että Karhun edustaja oli suksia tuodessaan sanonut, että siellä läjässä on "ihan mitä vaan" lasikuitusuksesta kilpasukseen.

Tänään se selviää onko ne sudet vai ei.

Mulla oli onyxit joskus vuonna miekka ja kilpi. Hyvät sukset, liukkaat ja vakaat. Painavahkot ne nykymittapuun mukaan on, varsinkin heiluripainon huomaa. Noilla taisin joskus talluksen jaakon rinnalla lasketella ihan sujuvasti alamäessä. ylämäkeen olikin hieman tiukempaa.

[Liraren]

Joo ei ne niin kevyet oo ku mun Atomicin World Cup Skatet mutta makso tosiaan vaan 49,90, niin aattelin kokeilla.

[hannupulkkinen]

Minulla on jotkut 10-vuotta vanhat Karhun Onyx Super Skatingit. Ne olivat ensimmäiset sukset, jotka minulle valittiin tehtaalta painon mukaan ja olivat tosi hyvät. Nyt niihin pitäisi vaihtaa siteet kun enää ei ole Salomonin skatemonoja. Ehkä sen teenkin. Erityisesti todella kovalla pohjalla ovat vakaat ja hyvät.

[usko juntunen]

Hiihtäjän "brevetti"
http://www.vo2.fi/index.php?p=133485...768&res_w=1024

[tmile]

Nytkin meinasin lähteä tuonne -17 pakkaseen, niin kyllä perinteinen on oikea valinta noin kylmään ilmaan. Siis minun mielestä.

Löytyi vihdoin sopiva pertsarytmi viidennen hiihtokerran jälkeen, hiihtelin tänään vajaat pari tuntia pakkasessa ja hiihtäminen sujui jo rennosti eikä mikään paikka kipeytynyt. Taidan sittenkin hiihtää pitkän Pirkan perinteisellä.

[Liraren]

Minulla on jotkut 10-vuotta vanhat Karhun Onyx Super Skatingit. Ne olivat ensimmäiset sukset, jotka minulle valittiin tehtaalta painon mukaan ja olivat tosi hyvät. Nyt niihin pitäisi vaihtaa siteet kun enää ei ole Salomonin skatemonoja. Ehkä sen teenkin. Erityisesti todella kovalla pohjalla ovat vakaat ja hyvät.

Näinhän ne toimi hyvin liipalla nuo munki ostokset. Eka kertaa pysty vetämään rennosti sianniskaliippaladulla. Hyvät oli hiihtää ja kelpaa vaikka kisoihinki.

[Johannes]

Voi näitä aikoja, naisten ylivoimaa... Ehkä Kuitusen kaikkien aikojen hiihto. Murskaavaa ylivoimaa.

http://www.youtube.com/watch?v=S9XZFbauViU&feature=fvsr

[Markku N]

No nyt on uushiihtäjä hiihtänyt muutaman kerran. Aluksi tuossa naapurissa urheilukenttää ympäri 1 - 10 km kerrallaan. Nyt tällä viikolla pari kertaa helpossa maastossa 11 ja 16 km. Yhteensä 65 km nyt. Vauhti paranee kummasti, eilen 16 km maastossa parempaa vauhtia kuin 9 km tasamaata 10 päivää aikaisemmin.

Hiihdon opettelua tämä vielä on. Tekniikka alkaa jostain muistista palata pikkuhiljaa. Ylämäkeen meno on vaikeaa, ihan loivaa pääsen, mutta kun vähän jyrkkenee lipsuu suksi ja joutuu haarakäynnille. Kun tulee etunojaa ja paino siirtyy edemmäs, niin potku ei pidäkään. Vikaa on varmasti potkussa, mutta voitelukaan ei tainnut olla ihan kohdallaan.

Niin voitelua pitää opetella myös. Saan sukset kyllä luistamaan ihan hyvin. Vaikka eihän minulla oikein ole mihin verrata, mutta siltä se tuntuu ja eilenkin saavutin laskussa minut nousun puolella ohitttaneita. Pohjustuksen päälle ole vetänyt Vauhdin sinistä tai vihreää, fluorittomia molemmat.

Pidonkin saan tasaisella riittämään, mutta nousuissa tulee ongelmia. Oikea pitoalue on vähän hayssa, Kun vedin pitoa vähän pidemmälle eteen tuntui pitävän paremmin. Pitovoidetta noin 75 cm kantapään takaosasta eteenpäin. Suksi on Madshus Ultarasonic 210 cm. Pohjalle laitoin Vauhdin AT pohjavoidetta tai sitä ja nollakelin voidetta, jälkimmäinen ehkä oli parempi. Päälle sitten pari kerrosta kelin mukaista voidetta kerroksen tai kaksi.

Hiihto sinänsä on mukavaa, tuntuisi spivan minulle juoksua paremmin. Ikävä puoli, pyöräilyyn ja juoksuu verrattuna, on se, että ei pääse liikkeelle kotiovelta, välineet välineneiden kuljetukseen ovat huonot. Perusväline auto puuttuu tätä nykyä, minä hölmö kun luulin että hiihtoon tarvitaan sukset. Urheilukentän 400 m kierros tuossa on vieressä, mutta toisin kuin kaupungin nettisivut tiedottavat, siihen pururadalle ei latua tehdäkään. Ainakin lyhyet lenkit olsi ollut kätevintä tehdää siinä. Puut varjostavat, ei riitä lunta ja yksi pätkä ptää aurata. Pitää kehitellä kuinka parhaiten kulkee sukset 4 km päähän pyörällä. Ideoita. Bussilla pääsen kauemmas ladun päähän, mutta ei sinne viitsi mennä kuin lyhyille lenkeille

Anteeks tuli vähän pitkä. Kiitos loppuun lukeneille.

[Jussi_L]

Pertsalla ylämäkeen hiihettäessä pitää muistaa lyhentää liukua/potkua jyrkkyyden mukaan. Helposti asento kääntyy etupainoiseksi ja potku jää taakse, jolloin se ei pidä. Nilkalla pitää koittaa ojentaa suksea eteenpäin ja sieltä nousta suksen päälle ja ponnistaa. Jalka pitää tuoda sinne eteen ja painonsiirrolla sitten nousta sinne suksen päälle mistä sitten päkiälle nousu jolloin saa pidon latuun kiinni. Tuota voi treenata tasamaallakin, koittaa ylikorostetusti ojentaa nilkkaa eteenpäin. Vaikea selittää, mutta jos tuosta nyt jotain apua ylämäkiin olisi.

Pitovoidealue on ainakin pitkä ja jos suksi on oikean jäykkyynen pitäisi niillä kyllä päästä mäetkin ylös ilman haarakäyntiä! Lisää treeniä, sit kun on 650 hiihtettyjä kilometrejä niin veikkaan, että ne mäet nousee yhä ylemmäs ihan vuorohiihdollakin

[Markku N]

Pertsalla ylämäkeen hiihettäessä pitää muistaa lyhentää liukua/potkua jyrkkyyden mukaan. Helposti asento kääntyy etupainoiseksi ja potku jää taakse, jolloin se ei pidä. Nilkalla pitää k.....)

Koitin välttää etupainousuutta, pitää kantapään suksessa potkun alussa. Yritin keskittyä suksen viemiseen eteenpäin ja välttää potkun lähtemistä liikaa taakse. Se tuntui auttatavan. Tätä nilkan korostettuua ojennusta täytyy kokeilla.

Kyllä se suksen jäykkyys oikeaksi kaupassa haettiin. Jokunen pari piti kokeilla. Ja homma kyllä toimii ihan hyvin alamäkeen ja tasaisella. Täytyy toivo nyt ettei hiihto vie liikaa painoa ja syödä Jouluna hyvin. Tosin ilmeisesti tekniikan kehittyessä jäykemmälläkin pääsee.

On kai se pitolaie pitkä. Jostain luin että 50 - 80 cm se on ja kun suski on pidemmästä päästä niin sitä on kai sitten pitoaluekin, näin mietin. Oli minulla pitoa välillä lyhyemmälläkin, mutta tuntuisi tuolla pidemmällä paremmin pitävän. Eikä luistokaan tunnu siitä käsivän.

Eilisen ongelmiin ylämäessä taisi vaikutaa sekin, että unohdin karhentaa suksen pohjaa ennen voitelua ja näin voide ei kunnolla pysynyt. Mutta johtopäätös siis kuitenkin on, että vika on miehessä, ei suksessa, ja hiihtämällä se korjataan.

[Jussi_L]

En siis huonoa tarkottanut tuolla pitkällä pitoaluella, vaan päin vastoin! Mitä pidempi sen parempi pito. Ja kerta se ei luistoonkaan vaikuta, niin sithän se on just hyvä.

Oikeen jyrkässä mäessä, mikä mennään ns. juoksemalla ylös, ei enää kerkeä/pysty kantapäätä pitämään kiinni suksessa, vaan työ tehdään päkiän varassa. Tuo kyllä jo oikeesti vaatii jyrkkää mäkeä ja kohtuu vauhtia jo.

Mutta hyvä kun osaa itse tunnistaa ongelmia ja näin niihin pystyy hakemaan vinkkejä ja tekemään muutoksia. Siitä se lähtee!

[Hans Opinion]

No nyt on uushiihtäjä hiihtänyt muutaman kerran. Aluksi tuossa naapurissa urheilukenttää ympäri 1 - 10 km kerrallaan. Nyt tällä viikolla pari kertaa helpossa maastossa 11 ja 16 km. Yhteensä 65 km nyt. Vauhti paranee kummasti, eilen 16 km maastossa parempaa vauhtia kuin 9 km tasamaata 10 päivää aikaisemmin.

Hiihdon opettelua tämä vielä on. Tekniikka alkaa jostain muistista palata pikkuhiljaa. Ylämäkeen meno on vaikeaa, ihan loivaa pääsen, mutta kun vähän jyrkkenee lipsuu suksi ja joutuu haarakäynnille. Kun tulee etunojaa ja paino siirtyy edemmäs, niin potku ei pidäkään. Vikaa on varmasti potkussa, mutta voitelukaan ei tainnut olla ihan kohdallaan.

Niin voitelua pitää opetella myös. Saan sukset kyllä luistamaan ihan hyvin. Vaikka eihän minulla oikein ole mihin verrata, mutta siltä se tuntuu ja eilenkin saavutin laskussa minut nousun puolella ohitttaneita. Pohjustuksen päälle ole vetänyt Vauhdin sinistä tai vihreää, fluorittomia molemmat.

Pidonkin saan tasaisella riittämään, mutta nousuissa tulee ongelmia. Oikea pitoalue on vähän hayssa, Kun vedin pitoa vähän pidemmälle eteen tuntui pitävän paremmin. Pitovoidetta noin 75 cm kantapään takaosasta eteenpäin. Suksi on Madshus Ultarasonic 210 cm. Pohjalle laitoin Vauhdin AT pohjavoidetta tai sitä ja nollakelin voidetta, jälkimmäinen ehkä oli parempi. Päälle sitten pari kerrosta kelin mukaista voidetta kerroksen tai kaksi.

Hiihto sinänsä on mukavaa, tuntuisi spivan minulle juoksua paremmin. Ikävä puoli, pyöräilyyn ja juoksuu verrattuna, on se, että ei pääse liikkeelle kotiovelta, välineet välineneiden kuljetukseen ovat huonot. Perusväline auto puuttuu tätä nykyä, minä hölmö kun luulin että hiihtoon tarvitaan sukset. Urheilukentän 400 m kierros tuossa on vieressä, mutta toisin kuin kaupungin nettisivut tiedottavat, siihen pururadalle ei latua tehdäkään. Ainakin lyhyet lenkit olsi ollut kätevintä tehdää siinä. Puut varjostavat, ei riitä lunta ja yksi pätkä ptää aurata. Pitää kehitellä kuinka parhaiten kulkee sukset 4 km päähän pyörällä. Ideoita. Bussilla pääsen kauemmas ladun päähän, mutta ei sinne viitsi mennä kuin lyhyille lenkeille

Anteeks tuli vähän pitkä. Kiitos loppuun lukeneille.

Jo vain on pitkät sivakat sinulla. Hansin Madshusin Nanosonikeissa on pitoalueen osuus n.31% (201cm), sinulla n.36%... no, pääasia että pitää&luistaa.

Hansin Madshuseihin laitettiin NIS-side jolla pystyy jonkin verran säätämään pito-/luisto painoitusta. NIS liikkuu kiskolla ja monon lukituspistettä voi siirtää tasapainopisteeseen nähden eteen tai taakse, sidettä eteen niin pitoa pitäisi tulla lisää lisää voitelua päivittämättä.

Nyt on ollut pakkasta sen verran että pito-ongelmia ei todellakaan ole ollut mutta onko jolla-kulla kokemuksia NIS:n säätämisestä?

[Tauno]

Kyllä se suksen jäykkyys oikeaksi kaupassa haettiin.

Melkein kuitenkin sanoisin, että suksi on liian jäykkä, jos sitä ei ylämäessä saa pitämään. Kaupassa suksea mittaillaan hiihtäjän painon perusteella, mutta todellisesta potkun aiheuttamasta paineesta ei saada valitettavasti käsitystä. Ostajan pärstäkertoimen perusteella voi myyjä tietysti tästä jotakin arviota tehdä, mutta se voi mennä pahasti pieleen. Riuskan näköisellä miehellä saattaakin olla höyhenenkevyt potku.

Hiukan ehkä mennään metsään, jos hiihtäjä pakotetaan kehittämään tyyliä suksien ehdoilla. Sitten tulee vielä se ongelma, että ns, "kisakireäksi" mitoitettu suksi ei tahdokaan toimia enää rauhallisessa hiihtelyssä. Tällöin hiihtäjä pakotetaan aina hiihtämään kovaa, mikä voi tietysti joillekin olla hyväkin asia.

[PMT]

Tuota Nis side antaa siirtomahdollisuuden, mutta mihinkä päin sitä pertsassa kannattaa siirtää , pertsan suksessa side laitetaan n. 1 cm painopisteestä taksepäin jolloin suksi on hieman etu painoinen,jotta suksen kärki pysyy ladussa, on myös katsottava missä on voidepesä.Voide taas hyvässä suksessa riittää päkiän alta n. 25-30 cm matkalle, pidon kannalta tärkein alue pidolle on päkiän alta n. 15 cm siteen etupuolelle, voiteen paksuus juuri tuolla alueela ratkaisee pitoa. Taas luikkarissa side asennetaan lähelle painopisteeseen , jolloin suksi nousee tasaisesesti lumesta , jos suksi muuttuu etupainoiseksi tai liikaa takapainoiseksi luistelusta tulee tosi vaikeata , eli yhtä kuin ei ole paljoa säädettävää. Tosi asia on kuitenkin muto taaemmaksi siteen voisi laitta sen paremmin seluistaisi, koittakaa astua suksen kannalle , lähtee aika liukkaasi alta.

[PMT]

Tuo perinteisen suksi on todellisuudessa vaikea valinta että löytää hyvän suksen , jos katsotaan palkin päällä suksen jäykkyyttä pelkästään voidaan mennä pahasti pieleen, kokeilkaapaa siten suksea , että painatte kämmenillä suksea yhteen ,löydätte pisteen mistä alkaa jännitys , jos rako on suurempi kuin 10mm ei suksella tavallinen hiihtäjä jaksa kauaakaan vaikka paperi kokella toimisi hyvin, aikoinaan pääsin kokeilemaan Myllylän huippuparia kämmenillä painettuna rako oli n,7 mm mutta yhteen painaminen vaaati jo voimaa. Tuo kaikki miikä on yli tuon 10mm teettää ylitse pääsemättömiä vaikeukksia kun on hiihdetty jonkin aikaa.

[Jussi_L]

On tullut NISsiä säädettyä. Kyllähän sillä voi pelata sitä pitovoidealuetta, mutta ei sillä vääränlaisesta suksesta kunnollista tehdä. Sidettä taaksepäin luistoparanee, päinvastoin eteenpäin siirrettäessä pito paranee.

Kerran olis ollu tuskaa hiihtää loppulenkki jos ei ois nissiä ollut... Aikanaan oli näitä ensimmäisiä kestopitopohjia testissä ja keli muuttu lenkin aikana liippaladusta räntäkeliksi. Pohja päätti kerätä lunta/jäätyä ja eihän se luistanu mihinkään enää. Ei tietty ollut sitä siteeseen kuuluvaa avainta mukana, niin sauvanpiikillä sai sidettä siirrettyä. Side niin taakse kun pystyi, nii jotenkin pääsi ladulta takas kotia.

Omissa pertsoissa pitoalue on joku 35-45 cm suksesta riippuen. Takaa pitoalue alkaa about jalan puolivälistä. Mitään hyötyähän siitä pidosta ei oikeestaan ole lähellä kantaa/kannassa. Korkeintaan se siellä jarruttaa ja huonontaa luistoa. Kokeilkaapas pertsan hiihtäjät alamäessä siirtää paino kantapäille, saattaa vauhti kiihtyä kummasti!

Helposti tulee kuntohiihtäjälle tosiaan liian jäykkä suksi, etenkin jos kisapareista valitaan. Niissä tahtoo se loppujäykkyys olla aika napakka, verrattuna edullisempaan sukseen. Voi tosiaan hiljaa hiihtely olla tuskasta.

[Markku N]

Tuo minun pitoalueeni pn mitattu kantapään takareunasta. Mutta sehän tosiaan on ihan minunkin järjelläni ymmärrettävissä, nyt kun sen joku sanoo, että' ei sillä pidoilla kantapään alla mitään tee. Kun vedän pitoa jalkaterän puolivälistä eteenpäin, niin semmonen 15 cm lyhenee. Se on sitten n. 29 % suksen mitasta. Vai voisiko olla paikallaan jatkaa vähän eteenpäin nykyisestä? Ei kai. No ainakin pyyhkäsen takaosasta tuon ≈15 cm pitoa pois ja vedän tilalle luistoa. Pitänee myös jollain teipin paloilla merkitä pitoalueen rajat sukseen. Menee sitten paremmin kohdalleen voiteet.

Juu onhan ne pitkät, mutta en minäkään lyhyt ole. 205 ja 210 siinä olivat vaihtoehtoina. Pidempiin päädyttiin.

En usko, että nuo liian jäykät olisivat. Jos nyt oikein osasin tehdä PMTn kokeen, niin läpi menivät siitäkin. Pito kun loppuu vain jyrkemmässä ylämäessä, silloin kun paino menee eteen, liian eteen. Tasaisella, loivassa nousussa ja alamäessä hiihto sujuu oikeastaan hämmästyttävän hyvin. Tässä kun on hiihdosta ollut taukoa pidempään kuin perimätieto muistaa. Uskoisin kuitenki, että minulla jaloista paremmin potkua löytyy kuin keskiverto aloittelijalla, vaikka se liike erilaiinen onkin kuin pyöräillessä. Kuitenkin uskon ongelman voiman suunta on pahempi ongelma kuin määrä.

Tänään ei pääse kokeilemaan, Mutta ehkä huomenna ehtii.

[Tauno]

Kun vedän pitoa jalkaterän puolivälistä eteenpäin, niin semmonen 15 cm lyhenee. Se on sitten n. 29 % suksen mitasta. Vai voisiko olla paikallaan jatkaa vähän eteenpäin nykyisestä? Ei kai.

Tuo pitoalue kannattaa kyllä määrittää ihan mäkitestillä seuraavasti: Mene pitkän loivan mäen päälle, vetäise jotakin pitoa silottamatta pohjaan pitkälle matkalle, laske tasapainoisesti mäki alas, merkitse pitoalueen rajat jäljelle jääneen voiteen perusteella.

[Hans Opinion]

On tullut NISsiä säädettyä. Kyllähän sillä voi pelata sitä pitovoidealuetta, mutta ei sillä vääränlaisesta suksesta kunnollista tehdä. Sidettä taaksepäin luistoparanee, päinvastoin eteenpäin siirrettäessä pito paranee.

Kerran olis ollu tuskaa hiihtää loppulenkki jos ei ois nissiä ollut... Aikanaan oli näitä ensimmäisiä kestopitopohjia testissä ja keli muuttu lenkin aikana liippaladusta räntäkeliksi. Pohja päätti kerätä lunta/jäätyä ja eihän se luistanu mihinkään enää. Ei tietty ollut sitä siteeseen kuuluvaa avainta mukana, niin sauvanpiikillä sai sidettä siirrettyä. Side niin taakse kun pystyi, nii jotenkin pääsi ladulta takas kotia.

Omissa pertsoissa pitoalue on joku 35-45 cm suksesta riippuen. Takaa pitoalue alkaa about jalan puolivälistä. Mitään hyötyähän siitä pidosta ei oikeestaan ole lähellä kantaa/kannassa. Korkeintaan se siellä jarruttaa ja huonontaa luistoa. Kokeilkaapas pertsan hiihtäjät alamäessä siirtää paino kantapäille, saattaa vauhti kiihtyä kummasti!

Helposti tulee kuntohiihtäjälle tosiaan liian jäykkä suksi, etenkin jos kisapareista valitaan. Niissä tahtoo se loppujäykkyys olla aika napakka, verrattuna edullisempaan sukseen. Voi tosiaan hiljaa hiihtely olla tuskasta.

Saman suuntaisia kokemuksia myös Hansilla, eihän NISllä tosiaankaan korjata suurta suksen mitoitusvirhettä mutta pientä (ja joskus ratkaisevaa) säätöä kyllä pystyy tekemään esmes ongelmakelissä. Voitelualue pitää ehdottomasti duunata takapäästä kuten Jussi edellä asiantuntevasti esittää. Amatööri-teoreettisesti-tuumattuna; ehkä NISllä pystyy enemmän hienosäätämään etupitoa mutta tietysti kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Totta on myös tuo pitoalueen mitta ja siinä on erittäin ratkaisevaa kuinka kovaa on tarkoitus hiihtää (potkaista pitoa), pk-lenkkikäytössä kolmosia sivakoidesa kannattaa ehdottomasti ottaa löysempi suksi jossa pito on varmaa myös löysällä potkulla. Luisto ei ole niin merkittävä em. käytössä mutta jos mennään kovempaa niin eihän luistossa viitsisi kovin paljoa hävitä. Kisasuksiin saa kyllä selvästi paremman luiston kuin lenkkitasoisiin parin satkun sivakoihin... ainakin Nanosonikit luistavat sika-hyvin ja ovat ennen kaikkea helpot voidella.

No mutta - no-problemas, pito paranee kun syödään reippaasti kinkkua.

[izmo]

mun side sanoi heti lähdössä poks ja meni salomoneista semmonen muoviosa halki poikki sieltä siteen etuosasta eikä pysy mono kiinni... taas siirtyi hiihtoharjoittelun alkaminen vaikka aattelin joulun aikana hiihtää yhden saturaisen

[artzi]

Jos joku on vielä kiinnostunut oikeasta hiihdosta (luistelu luisteluna..), niin Kuhankuonolle mars. Ovat avanneet etuajassa pertsa-ladun sinne..

[Liraren]

Eilen tuli jonkinlainen ahaa-elämys. Mulla on ollu tasapaino- ja asento-ongelmaa nopeavauhtisissa suht tiukoissa kurveissa, kyseessä siis tietenkin vapaan hiihto. Koiran vetämänä vauhti on monissa kurveissa melko kovaa. Meno on ollu jotenki epävakaata vaikka kuin saksaa ja välillä on tullu isoja horjahduksia, ja koiran vetämänä on pitäny ottaa vetonarusta tukea. Samoten on pitäny hakea tasapaino uudestaan suoralle avatessa ja sitten vasta ruveta hiihtään.

Eilen koirien kanssa vetoreenissä alko se oikea asento ja tyyli löytymään. Kylläpä oli makian tuntosta vetää neulansilmiä jouhevasti kovassakin vauhdissa.

[usko juntunen]

Olen joskus katsellut ja ihmetellyt sitä huimaa vauhtia millä tuo "yhdistelmä" mies, reki ja koira painaa huimia mutkalaskuja alas! Täällä Iisalmessa oli valjakko sm-kisat Paloisvuoren maastoissa joskus vuosia sitten. Reitti oli sama mitä kansallisissa sileän hiihdoissa käytetään. Yksi mutkikas alamäki on semmonen, et on täysi työ pysyä radalla jo ilman tuota em. mainittua "yhdistelmää" Tuossa lajissa varsinkaan ei liene haitaksi vakaa suksi.

[Jussi_L]

Joskus junnarivuosina tuota askeltamista ja vauhdikkaita käännöksiä treenattiin Punkkisen ja Pusan opeissa ihan laskettelurinteessä. Pujottelukeppejä mäkeen pystyyn ja treenaamaan, eikä ollu mikään ihan loiva mäki. Vois sanoa, että siinä oli jo vauhtia ja jos ei siinä oppinut askeltamaan niin ei sitten missään. Oli siinä lumilautailjat ihmeissään, kun trikoot päällä mentiin mäkeä vauhdilla alas

[xtrainer80]

Joskus junnarivuosina tuota askeltamista ja vauhdikkaita käännöksiä treenattiin Punkkisen ja Pusan opeissa ihan laskettelurinteessä. Pujottelukeppejä mäkeen pystyyn ja treenaamaan, eikä ollu mikään ihan loiva mäki. Vois sanoa, että siinä oli jo vauhtia ja jos ei siinä oppinut askeltamaan niin ei sitten missään. Oli siinä lumilautailjat ihmeissään, kun trikoot päällä mentiin mäkeä vauhdilla alas

Heh, meillä taas oli Kalevi "Häkä" Häkkinen näyttämässä oikeaoppista laskuasentoa jossain hiihtoleirillä.

Ja treenattiin me tuota laskemista pujottelurinteessä myös.

[Liraren]

Mulla ei sinänsä ollu itse askeltaminen ongelma, jalat kyllä toimi(i), mutta painopiste ja asento olivat vääriä. Selkä liian suorana ja sitten ku koira koko ajan vetää sisäkurviin päin, niin se horjahtelu vaan korostui. Lisäksi sisäkurvin sauvaa tuli välillä tökittyä maahan tai raahattua voimalla sompaa maassa. Nyt kokeilin nojata kunnolla vetovyöhon, perse alas, matalampi asento, sauvat reilusti sauvoittaluisteluasentoon ja voimaa koko suoritukseen kauttaaltaan enemmän, niin rupes kulkeen. Koitin vähä liiotellusti sellasessa pikaluistelijan kyykyssä melkeen, niin silti meni paljo paremmin ku ennen.

Koirahiihdossa monet normaalikurvit tuntuu tosiaan tiukoilta, kun vauhtia on enemmän kuin ilman koiraa ja lisäksi se koiran veto koko ajan sisäkurviin, koska se menee sen 2,5-3 metriä edellä. Siinäkin on koirissa eroja. Meidän nuorempi on ketterämpi kuin vanhempi ja se pystyy juoksemaan täydestä vauhdista jyrkätkin kurvit ihan sisähankea viistäen. Vanhempi ei taivu ihan niin tiukkaan ja juoksee himpan keskempänä sekä ajautuu mutkasta enemmän ulkokurviin. Ite on pakko silti tulla keskempänä, ettei haukkaa sisäsuksi hankeen. nuorempi on välillä hurjimmillaan jopa hypännyt oikein tiukassa mutkassa sisäkurvon hangen yli pitkä loikan. Mee siinä sitte perässä 30 km/h. Välillä tuntuu, että sellaset laskettelusuksikantit ois hyvät, ku noiden kans tolskaa. Silti niin mahtavaa hommaa, että ei sitä voi kuvailla. Yks kokenut kilaphiihtäjä kävi tuossa kokeileen miedän koirilla ja sano, että tulipa taas uus kokemus ja näkökulma hiihtoon. Esim. se, että kuokalla noustavat jyrkät tönkyrät menee parilla pitkällä vassutyönnöllä.

[Jussi_L]

Toi painonsiirtohan se monella, etenkin naishiihtäjällä, on ongelma, ei niinkään askeltaminen. Mut tuo koirahiihto on kyllä varmasti vielä ihan eri laji! Se koiran veto aiheuttaa varmasti ihan omat juttunsa siihen hiihtoon. Kivahan sitäkin ois joskus kokeilla, sais ainakin vauhtia tosiaan lenkkiin vähän toisella tavalla