Osa 2:
Juottamisen jälkeen putsataan kaikki juoksutteen roippeet pois, viilaillaan karkeimmat epätasaisuudet pois ja samalla ohennetaan muhvien kärkiä hieman, ulkonäkösyistä. Sitten hiotaan, aloittaen karkeudesta 240, sitten 320-400-600-800-1000-1200 ja kiilloitetaan lumppulaikalla ja autosolilla tai vastaavalla. Kromaukseen poks.
Maalari selviää huomattavasti vähemmällä; hiominen 320:n saakka riittää hyvin.
Satulamuhvin kiristyshalkio kannattaa muistaa avata ennen maalausta/kromausta. Etuhaarukkassa ei muuta ihmeellistä kuin että siihen tarvii jo jigin sekä haarukoiden vääntämiseen (versio 1, versio2, että juottamiseen (kuvasta puuttuu akselin virkaa hoitava kierretangosta ja neljästä mutterista koottu akseli).
Yksi asia mikä pitää muistaa; ohjainputki EI ole molemmista päistä saman paksuinen!!! Toinen pää, alapääksi tarkoitettu, on paksumpi seinämävahvuudeltaan, eikä sitä välttämättä huomaa jos ei tiedä katsoa. Minä en tiennyt, ja juotin sen väärinpäin ja vielä messingillä, ja kun asiaa tiedustelin ammattilaisilta niin haarukan purku olisi todennäköisesti saattanut muuttaa ohjainputken ja/tai kruunun metallin ominaisuuksia, ja kun osa on turvallisuuden kannalta tärkein koko pyörässä niin tilasin uudet osat ja juotin uuden, tällä kertaa tarkastaen putken asennon viiteen kertaan.
Stemmi ei mene, onneksi, paikalleen kuin siihen oikeaan päähän, kun nurinpäin laitettuna ohjainputken alapää on vaarallisen ohut.
Kaikki kannattaa muutenkin tarkastaa koko homman ajan moneen kertaan, ja sittenkin vielä kerran koska juotoksen purkaminen, vaikka se mahdollista onkin, on typerintä mitä uudelle rungolle voi tehdä.
Pistän sekä juotos- että vääntöjigistä vielä kuvia kunhan saan aikaseksi.
Ei muuta kuin hyvää onnea projekteille!