Urheilijatkin ovat ihmisiä ja jokainen prosessoi kärynsä omalla tavallaan. Taustalla on monesti joitain muita, jotka vakuuttaa: "ota vaan, meillä on keinot ettei se näy testeissä." Eniten itseäni sapettaa ne, jotka on kärynnyt ja sen jälkeen suureen ääneen tuomitsee toisten dopingin käytön. Esimerkkejä nykydouppauksen tuomitsijoista löytyy myös pyöräilyn legendoista, joista osa itse kärys vaan kolmisen kertaa urallaan 1970-luvulla (sillosen testauksen valossa uskomaton saavutus).

Otetaanko tuo syyllisyyden myöntäminen kaikkeen muuhunkin. Ylinopeussakko muuttuu vankilaksi, jos ei myönnä ylinopeutta (poliisit vaan kyttää pensaikossa, vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä). Ja jos et tunnusta oikeudessa, elinkautinen.