Pikkupoikana asuin maalla. Kodin ja koulun välissä oli 2 peltoa ja 1 harju. pääsi talvella kävellenkin, sama aika siihen varmaan meni kun hiihtäen, mutta kävellen ei ollut hyvää syytä lasketella harjulla.
Ala-asteen opettaja oli ehta natsi. siitä voisin ehkä jollekin terapeutille avautua joskus, teidät jätän rauhaan.
Talvella oli "ampumahiihtoa", hiihdettiin pientä peltoa ympäri ja välillä käytiin heittämässä tikkaa. tikat jotka meni merkityltä alueelta ulos, toi sakkokierroksia. Mut tultiin siis yleensä hakemaan sieltä pellolta puolessa välissä seuraavaa tuntia kun ***tumaisuuttani heittelin tikat ohi.
Selvisin ala-asteesta, yläasteella lintsasin hiihdot, ja vasta intissä hiihdin seuraavan kerran, ja se vasta olikin mukavaa. itseksekseni painelin pitkin metsiä ja rantoja. aurinko paistoi, kun ei satanut tai ollut muuten pimeää. Ja fillarilähettiaikojen jälkeen hankin sitten ensimmäiset luikkarisukset. Porukka jäi jalkoihin paloheinässä, vaikka sukset oli satunnaiset, kai ihan hyvät, ja voitelin niitä ajoittain tuikulla. (Havin tuikut!!!)
Talouteen tuli lapset ja vaimot, asuntovelat ja vastuulliset työpaikat. Vapaa-aika väheni. ja nyt kun intoa on enemmän kuin aikaa, sain hankittua mielestäni hyvät (käyttötarkoitukseeni, kunnon hankkimiseen) välineet.
Ei menneet sukset samallalailla kun muutama talvi sitten. Päättelin vauhdinpuutteen johtuvan lähinnä voitelusta. Kun hätä on suurin, soitetaan paikalle PMT.
PMT saapui silmälasit huurussa, "kehui" sukset, ja otti ne voideltaviksi. palautti seuraavana päivänä , todeten sukset lähinnä kelvottomiksi (kilpailukayttöön, en rupa erittelemään kaikkia löytyneitä suksen ominaisuuksia). Sukset kuitenkin luistivat hyvin, eivätkä tökkineet samalla tavalla kun ennen voitelua. luisteluasento oli rennompi, vauhti kasvoi, tekniikka parani. pystyi keskittymään potkujen ja työntöjen ajoituksiin.
Nyt saa taas porukkaa ladulla kiinni eikä tunnu kuin olisi koko aika jonkun tiellä.
Summa summarum, Kunnonkohentaja-hiihtäjä (mie) väittää voitelun vaikutuksen isommaksi kuin 20%. ehkä se viidennes-ero voitelussa on siis ero hyvällä ja erinomaisella voitelulla, ja nyt kun itselläni on se erinomainen voitelu, ja elämä hymyilee. Ja tieto lisäsi tuskaa, vaikka sukset nyt luistavat, niin silti tuntuu ettei ne mene niin lujasti kun voisi.
kostoksi yhteiskunnalle kävin retkisuksien kanssa "pertsaamassa" 30 kilsan lenkuran, ja omilla voiteluilla mentiin taas, ja kyllä turhautti lykkiä vauhtia alamäkeen...
Kirjanmerkit