Sludgella on sitten myös litkua presta venttiileille.
Vakiovieras
Sludgella on sitten myös litkua presta venttiileille.
Aktiivijäsen
Ja itsekin totesin just niin: Marathon Winter ei kestä koska siinä ei ole riittävän isoja nappuloita. W240 taas on mulla kestänyt. Ainakin vielä...Alkujaan tämän lähetti JackOja
Hienoa että sepelistä nostetaan vähän meteliä. Itse lähestyin sähköpostitse 15 ihmistä Espoon kunnallishallinnossa mm. teknisen lautakuntaa, liikuntalautakuntaa ja muutamia yksittäisiä valtuutettuja. Vastauksia tasan nolla!
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Aktiivijäsen
Voi Jeesus mitä paunoja! Katsooko ne virkamiehet koskaan ulos ikkunasta? Täällä vallitseviin sääolosuhteisiin sopii kumisaappaat, kesärenkaat ja taskulamppu. Katsooko ne urpot kalenterista milloin Stadissa on liukasta? Ei voi olla näin urpoja, ei voi, ei voi, ei voi, eihän?
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Vakiovieras
Tosi perseestä on kun vielä tuo sepeli laitetaan marraskuussa heti ensilumien tultua, sitten lumi sulaa yli kuukaudeksi ja pyöräilijöitä harmittaa. Todellakin asialle on tehtävä jotain. Ostakoon vaikka hgin kaupunki sepelinsä vantaalta.
Veteraani
Minkä kokoisesta renkaasta oli kyse? Mä olen yrittänyt selvittää, että kestääköhän maasturikokoinen (26 x 1.75") Marathon Winter. Sellaiset kun tekisi mieli laittaa työmatkafillarin W106:sten tilalle. Noksu ei ole kahden talven aikana sepelille antautunut (kopkop), mutta ihan karsee sillä on ajaa. Marathon Winteriä hypistelin jossain ja sen kyljet olivat aika paljon W106:sta inhimillisemmät. Mutta jos ajomukavuuden saa sepelinkeston kustannuksella, niin ei taida kannattaa niin pitkään kun päättäjät pitävät kiinni kannastaan...
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Mun W240:set on mallia 28" hyrbiidi eli 42-622. Ovat siis mulla kestäneet jo noin 2000 kilsaa talviajoa kolmena talvena, ilman rikkoja. Nappuloiden koon huomaa ajaessa eli ajotuntuma sepelin peittämällä asvaltilla on aivan perseestä verrattuna ihan mihin tahansa suvikumiin tai Marathon Winteriin. Oon jo tottunut siihen että mutkissa pitää hidastaa reiiiilusti ettei lipeä etukumi alta. Kokeilin tuossa välillä muita konsteja, mm. Weldtiten nauhoja (kesti 40 kilsaa) ja palasin sitten W240siin. Sitten vappuna, kaksi kuukautta viimeisen lumen sulettua, virkamiehet tulee kahvilta ja sutii sepelin veks. Seuraavana aamuna tuntuukin että maantiensinkula lähtee käsistä, menee ylämäet polkematta, ja pitää jarruttaa ankarasti työpaikan kohdalla ettei mene ohi.
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Vakiovieras
Ookko nää Hiilari kokeillut Marathon Supremeita tuota sepeliä vastaan? Mä oon ajanut noilla lokakuusta lähtien noin 2000 km ilman suojanauhoja ja rengasrikkoja.
Kannanpa omankin korteni kekoon.
Soittelin tänään läpi Vantaan kaupungin teknistä tointa. Valvojatiemestari Jukka Anttila kertoi taustaa Vantaan keissistä. Siellä aiemmin käytetty sepeli vaihdettiin pyöräväylien ja jalkakäytävien osalta viime vuonna pestyksi luonnonsoraksi (raekoko 1-5 mm), joka tunnetaan myös nimellä "turvahiekka", jota käytetään mm. puistokeinujen alla. Syynä vaihtoon oli Vantaalla pyöräilijöiltä tullut palaute.
Ajoradoilla Vantaalla käytetään edelleenkin pestyä sepeliä, johon sekoitetaan suolaa. Ajoratojen liukkaudentorjuntaan sepeli soveltuu paremmin kitkaominaisuuksiensa ansiosta.
Materiaaleja kuluu suhteessa 50 % / 50 %, eli puolet liukkaudentorjunnasta tapahtuu ajoradoilla ja puolet pyöräväylillä ja jalkakäytävillä. Urakoitsijoille maksetaan 2 euroa / tonni lisäkorvausta turvahiekan käytöstä sen hankkimisesta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi. Tätä ei pidä käyttää kokonaiskustannuslaskelmana, koska en ole vielä ehtinyt hankkia sellaisia.
Soran (eli "turvahiekan") toimittaa Seepsula Oy. Soitin sinnekin. Heidän soransa tulee Riihimäen takaa. Heidän arvionsa mukaan liukkaudentorjunnan kannalta pesty sepeli on ominaisuuksiltaan paras materiaali, koska se ei pölyä kuten pesty sora, sitä on halvempaa tuottaa ja sen kitkaominaisuudet ovat sekä ajoradalla että jalankulkijoiden kannalta parempia kuin soralla.
Lisäksi Seepsulasta kerrottiin, että soran saatavuus on huomattavasti niukempaa kuin sepelin. Sora syntyy muun toiminnan sivutuotteena. Nämä tekijät selittävät hintaeroa koneelliseen murskaamiseen nähden. Jos Vantaan tavoin muutkin pks-kunnat alkaisivat laajamittaisesti käyttää soraa, sen saatavuus heikentyisi entisestään, mikä puolestaan nostaisi hintatasoa. Seepsula Oy myös totesi, että mikäli väylillä olisi lunta tien ja sepelin välissä, sepeliongelma pienenisi, koska sepeli ei tarttuisi renkaisiin yhtä helposti.
Vantaan kaupungin ylitiemestari Erkki Tammisto kertoi, että Vantaalla keskeisimmät pyöräväylät puhdistetaan osittain tai kokonaan leutoina ajanjaksoina, eli syksyn ensilumien sulettua viimeistään marras-joulukuussa. Puhdistaminen tapahtuu harjaamalla ja tällöin soraa kerätään tonnilasteittain pois väyliltä. Soraa levitetään uudelleen ja puhdistetaan jälleen tarpeen mukaan.
Tämä vähentää Tammiston mukaan sekä tarvetta puhdistaa väyliä keväällä että pölyongelmaa. Puhdistaminen tehdään väylillä, jotka harjattaisiin muutenkin roskista puhtaiksi osana normaalia kunnossapitoa. Työ tapahtuu kaupungin omalla kalustolla.
Tammiston mukaan Vantaalla ei välikaudella (eli lauhan jakson aikana) harjata väylää koko leveydeltään, vaan osittain pyöräilijöiden käyttämältä alueelta. Esimerkiksi yhdistetyillä "kevyen liikenteen" väyliä ei siis harjata kokonaan, vaan pyöräilijöille puhdistetaan riittävän leveä käytävä. Tämä siis sen lisäksi, että siellä ei käytetä sepeliä pyöräväylillä, vaan soraa.
Vantaalla toimitaan Tammiston mukaan maalaisjärkeä noudattamalla, eli soran levittäminen, puhdistaminen ja puhdistamisesta seuraava uudelleenlevittäminen ja uudelleenpuhdistaminen ajoitetaan kulloinkin liukkauden ja sääennusteen mukaan.
Lisäksi Tammisto toi esiin, että toisin kuin Helsingissä, Vantaalla ei ole käytössä tilaaja-tuottaja -mallia, vaan tekniset palvelut joustavat tarpeen mukaan nopeasti ja helposti. Oma tulkintani asiasta on, että koska Helsingissä tilaaja ja tuottaja ovat kaksi eri virastoa, mallimme ei välttämättä jousta yhtä helposti kuin teknisen palvelun toteuttaminen Vantaalla yhtenä kokonaisuutena. Tietysti myös kaupunkien kokoeroilla on vaikutusta asioihin.
Tammisto korosti, että Vantaalla nähdään tärkeänä osana kaupungin palvelua, että pyöräilijöiden huoli renkaiden puhkeamisesta otetaan vakavasti.
Yritän osaltani luottamushenkilönä vaikuttaa siihen, että Helsingin talvikunnossapidossa otettaisiin käytännöksi pyöräilijöiden nykyistä kattavampi huomioiminen.
Aktiivijäsen
Ihmeellistä? Miten niin? Ainahan prismoissa sisärenkaita ollut. Ainakin täällä nääsvillessä on noita Contin sisärenkaita, joissa Slim mallissa siis irroitettava sielu..
Vanha jäärä
Ihmettelen suuresti kun cibli been kapee kesänakki takana ei oo vielä antautunut....
Vakiovieras
Todella hienoa, että vantaan virkamiehet ovat ottaneet pyöräilijät huomioon, mikä se sitten helsingin kaupunkia riivaa, ettei voida vaihtaa soraa suoraan parempaan(lieköhän rahasta kyse?)...
Voisi olla ihan hyvä(jos joku jaksaa), kirjoittaa noille helsingin rakennusviraston(tai muu) virkailijoille tuosta Vantaan tyyppien oikeasta asenteesta pyöräilijöihin ja kysellä että mikä sitten pitää Hgin porukat "väärällä linjalla/soralla".
Aktiivijäsen
En ole vielä, itse asiassa seuraavassa Saksan paketissa on pari Marathon Plus Tour kumeksia (https://bike-components.de/products/...dell-2010.html ) Ne on tarkoitus laittaa toiseen maantiesinkulaan. Siihen jossa oli aikoinaan 27" kiekot eli haarukoissa on roimasti tilaa vaikka 42-622 kumille ja täyspitkille lokareille. Aikaa jööti on rengas, painaa yli kilon! Vertailun vuoksi Nokian WXC300 nastarengas 650g.
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Aktiivijäsen
Erittäin asiallinen korsi kekoon. Iso peukku!
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Aktiivijäsen
Täällä Espoo-yksityisautoilu-landiassa virkamiehet ja valtuutetut taas eivät tunnu olevan edes olemassa. Vissiin sepeli on täällä luonnonvoima jolle ei voi mitään, kukaan ei edes keskustele asiasta, eikä ketään vastuullista löydy. Pitääpä yrittää seuraavaksi Länsiväylä-lehden foorumia http://www.lansivayla.fi/Yhteiso/Keskustelupalstat
"Hän löysi vihdoin itsensä", ne sanoivat miehestä, joka vasta varsin iäkkäänä lakkasi kehittymästä. -Samuli Paronen
Aktiivijäsen
Viime syksynä meni Marathon Supremesta sepeli läpi, tänä syksyny samat renkaat, jo kuluneemmat siis, kestivät pari-kolme viikkoa sepeliä puhkeamatta ennen talvirenkaisiin vaihtoa. Mutta talvirenkaaksi en suosittelisi kylläkään syystä että itse viime vuonna kaaduin niillä liikenneympyrässä mustaan jäähän eikä murtunut sormi ihan entiselleen luutunut.
Vakiovieras
Tällaiset kommentit kyllä houkuttavat siirtymään tulevaisuudessa Vantaan kunnallisverojen maksajaksi.
Aloin harkita tätä jo toissa viikonloppuna maalaiskunnan puolella lenkkeillessä, rajan ylityksen jälkeen loppui sepelin ropina kuin seinään. Ihan kuin kesällä olisi ajanut.
Vakiovieras
Kaikissa uusissa Contin presta -venttiilisissä sisäkumeissa on irroitettava sielu, niin 28" kuin 26".Ihmeellistä? Miten niin? Ainahan prismoissa sisärenkaita ollut. Ainakin täällä nääsvillessä on noita Contin sisärenkaita, joissa Slim mallissa siis irroitettava sielu..
Onko teillä tietoa miten hyvin nastarenkaat (itsellä vähän aikaa sitten hankitut W240) kestävät paljaalla sepelillä jyräämistä?
Jotenkin tuntuu järjettömältä että veitsenterävien hiekanmurujen takia joutuu ajamaan nastarenkailla renkaan puhkeamisten pelossa. Eikä luntakaan näytä tulevan maahan jolloin nämä renkaat alkaisivat olemaan omassa elementissään.
On tämä niin tätä....
Niin, vaihdoin Schwalben Racing Ralphien tilalle noi Nokialaiset kun niitä sepelinkestävyydestä kehuttiin. Mietin vain että voiko nastarenkaat muuten kulua kun ei ole luntakaan vielä maassa.
Voin kuvitella että eipä mukavuudesta voi paljon puhua kun järeänappulaisella nastarenkaalla "kuivalla" asfaltilla päästelee. Vierintävastus tietenkin jotain ihan omaa luokkaansa jne... mutta ei se mitään. Se kasvattaa ainakin jalanympärystä jos ei muuta
Veteraani
Kirjoittelenpa taas, kun vanhat viestit hukkuvat ketjun uumeniin: Maasturiin Schwalben Smart Samit, varsinkin Alpencross-versioina, jos sellaiset jostain vielä löytää, ovat sepeliä kestävät ja sepelöidyllä asfaltilla suhteellisen hyvin rullaavat nastattomat renkaat. Ja niillä pärjää lumellakin aika hyvin.
Tämän syksyn olen pitänyt työmatkafillarissa Michelinin XCR Dry -renkaita, eikä niidenkään kanssa ole puhkeamisia tullut. Michelinissä on matala kuvio, ohut runko eikä minkäänlaista pistosuojaa. Kumiseos on vain sellaista, että se ei ime sepeliä sisäänsä ja pinta-alaltaan pieni kuvio tekee sen, että sepelinjyvät eivät "mahdu" uppoamaan kuvion sisään, joten ne eivät jää pyörimään sinne ja kaivamaan itseään renkaan läpi. Lisäksi rengas on halpa, mukava ajaa ja rullaa myös asfaltilla todella hyvin.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Ainakaan äskettäin prismasta ostamassani Tour 28 all sisärenkaassa ei ollut. Liekö sitten ollut "uusi", en tiedä. Intiassa näemmä tehty.
Yöhöpisijä
Laitoin palautettaLähettelinpä palautetta virallista tietä pitkin. Kaupungin palautelomake-järjestelmän tukkiminen lienee sallittua, joten eiköhän kerrota herra toimistopäällikölle, mitä mieltä suurin osa talvipyöräilijöistä on.
tuon linkin kautta ja vastaukseksi sain tämän:Minun mielestäni talvisaikaan pyöräilyteiden hiekoittaminen järjettömän terävällä kivimurskeella on pahimman luokan haitta talvipyöräilylle. Kyseinen kivimurske läpäisee jopa maailman vahvimmin pistosuojatun (Schwalbe Marathon Plus) yleisesti myytävän pyöränrenkaan mikä aiheuttaa työpaikalta myöhästymisiä sisärenkaanvaihtojen takia.
Mielestäni Helsinki voisi siirtyä käyttämään samaa hiekoituslaatua kuin Vantaa jonka alueella en ole saanut yhtään kivikeihäänkärkeä läpi renkaastani - Helsingissä tämä renkaanpuhkeaminen on talvisaikaan jopa useamman kerran viikossa tapahtuva ilmiö.
Jotenkin tuntuu että laittamani palaute meni kuin vesi hanhen selästä joten pitää sit vissiin alkaa soitella tuohon numeroon aina kun kumi posahtaa ....Xxxxxx Xxxxxxxx,
Perjantaina 4.12.2009 ilmestyneeseen artikkeliin liittyen:
Olen pyytänyt Helsingin Sanomien toimittaja Jorma Erkkilältä ja hän esimiehenään toimivalta uutispäälliköltä julkaisemaan korjauksen minua erheellisesti siteeraavaan tekstiin - totesin toimittajalle, että vain pieni osa pyöräilijöistä valittaa käyttämästämme hiekoitussepelistä.
Lisätietoa Helsingin näkemyksestä:
Facebook http://www.facebook.com/#/group.php?...4226717&ref=mf
Pyöräilijöiden keskustelua:
keskustelupalsta http://www.fillarifoorumi.fi/
uutisryhmä http://sfnet.harrastus.fillarit
yst. terveisin,
Pekka Isoniemi,
toimistopäällikkö
HKR / katu- ja puisto-osasto
puh. 050 364 9060
Vakiovieras
Huomionarvoista espoolaisille foorumisteille:
Espoon kaupungilla on myös palautejärjestelmä.
Sieltä vaan aihealueeksi Liikenne ja palautetta rustaamaan!
Ehkäpä tarpeeksi suurella määrällä verkkopalautetta on kumuloituva vaikutus, ja Espooseenkin saadaan soraa?
Vakiovieras
Teknisen keskuksen kirjaamoon suoraan meilaamalla saa vastauksen. Sieltä ei kyllä itselle hirveästi sympatiaa herunut.
Tuli vaan tässä mieleen että kannattaiskohan sitä palautetta laittaa sinne missä on enemmän valtaa. "Omat" kaupunginvaltuutetut, kaupunginjohtaja yms. Näiden provosointi voisi aiheuttaa enemmän toimenpiteitä. Älkää myöskään unohtako vanhaa kunnon addressia.
Omat marathon winterit ovat pysyneet toistaiseksi ehjinä
Hei, jatkoin asian selvittelyä Vantaan päässä. Sain apua Vantaan kuntatekniikan jaokselta, joka tiedusteli asiaa puolestani.
Tässä Vantaan kaupungin katupäällikön vastaus hiekan käytöstä:
"Sepelistä siirryttiin 1-5 mm soraan, ja sen jälkeen luonnonhiekkaan asukkaiden toivomuksesta. Talvisin pyöräväylillä harjataan toinen puoli tiestä puhtaaksi (vain puolikkaan hiekoittaminen on teknisistä syistä hankalaa). Koko kaupungin tienpidon kustannukset ovat vuodessa noin 4 miljoonaa euroa. Luonnonhiekan käyttämisen lisäkustannus on 20 000 euroa. Katupäällikkö tuntui olevan tyytyväinen käytäntöön."
Aktiivijäsen
Wau, hienoa työtä Martti! Kuulostaisi kyllä aika vähäiseltä summalta tuo 20 000 euroa, vaikka olisi esim. sitten 50 000 tms. lisäkustannus Helsingin osalta. Vai onko meitä ei-vain-kesäsunnuntai-pyöräilijöitä sitten muka niin vähän, ettei kannata panostaa?
Siis kun oli juuri viime viikolla tuo uutinen, että asemien pyöräkoppien rakentamiseen laitetaan satojatuhansia ja mitähän mahtaa maksaa kaupunkifillarien tarjoaminen yms.
[QUOTE=fillarji;1297492]Todella hienoa, että vantaan virkamiehet ovat ottaneet pyöräilijät huomioon, mikä se sitten helsingin kaupunkia riivaa, ettei voida vaihtaa soraa suoraan parempaan(lieköhän rahasta kyse?)...
Niin, valitettavasti syynä taitaa olla raha ja ehkäpä asenteetkin.
Tilanne on siinäkin mielessä valitettava että toisaalta ihmisiä rohkaistaan liikkumaan enemmän jotta yhteiskunta säästäisi terveysmenoissa. Kuitenkin liikkuminen tehdään välillä niin hankalaksi että ei ole ihme jos osa innostuneista vaihtaa takaisin autoiluun.
Jäsen
Tilannehan alkaa näyttää jo hyvältä. Tapio sai nostettua asian isosti esille ja siitä kiinnostui myös media. Martti kaivoi faktaa hyvistä käytännöistä. Tässähän ollaan kohta siinä tilanteessa, että Helsinki (ja perässä Espoo) ei voi muuta kuin muuttaa toimintatapaansa, sillä kaikki muu vaikuttaisi tyhmältä
Espoolle pari irtopistettä lakaistuista katuosuuksista!
On todella hienoa että asiasta on saatu keskusteluyhteys ja toivotaan että sen seurauksena asia saataisiin tyydyttävälle tolalle. Iso Kiitos Tapiolle ja Martille ansiokkaasta toiminnasta.
Toivotaan parasta.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit