Vastasin vielä Pekka Isoniemen viestiin, vaikka tämä ilmoittikin lopettavansa keskustelun aiheesta. Alta löytyy kopio viestistä:

---

Hei,

Toivoisin saavani vielä ainakin tähän viestiin vastauksen, koska asian läpikäyntihän on aivan kesken ja nyt on havaittavissa joitakin selkeitä ristiriitoja kommenttien kesken, kuten alta käy ilmi. En myöskään ole saanut lakimieheltänne mitään kommenttia korvausasioista.

Palautin vastaanottajalistaan sekä Helsingin Sanomien Kaupunkitoimituksen kuin myös teidän alunperin lisäämänne vastaanottajat.


1. Kyselin renkaista tuolta mainitsemastanne liikkeestä (Polkupyöräliike Lundberg) ja tässä vastaus lainattuna (lupa lainaukseen ja käyttöön Facebookissa sekä keskustelualueilla saatu ko. liikkeestä):

---
Schwalben Marathon Plus ( http://lundberg.fi/node/55 ) on osoittautunut hyväksi vaihtoehdoksi sepelikeleille.
Painoa renkaaseen toki tulee lisää paksun suojauksen takia, mutta rullaavuus on renkaassa melko hyvä.
Hybriin kannattaa laittaa esim 37-622 Marathon Plus, koska rengas on ilmatilaltaan melko suuri.
Tällä hetkellä Plussat ovat vähissä, mutta keskiviikkoon mennessä pitäisi tulla lisää.
---

ja tässä vielä toisessa viestissä tulleita tarkennuksia kumilaatuun:

---
Renkaan materiaalikin toki vaikuttaa, mutta väittäisin että tärkeämpää on rengaskudoksen tiheys. Schwalben Marathon Plus-renkaassa
kudoksen tiheys on 67 EPI (Ends Per Inch). Kyseinen lukema kuvaa yhden kumikerroksen säietiheyttä ja 67 on rakenne, jota
Schwalbe käyttää useimmissa renkaissaan. Joidenkin valmistajien renkaissa voi olla 160 epi (tai TPI) lukemia, mutta on syytä olettaa
että kyseinen luku kuvaa esim. kolmen kumikerroksen yhteenlaskettua tiheyttä. Schwalbella luku tarkoittaa siis yhden kumikerroksen
lukua. Laskutapoja on monia.

Marathon Plussan kumiseos on valmistajan nimeämä Allround Compound, josta en tuon EPI-luvun lisäksi enempää dataa löytänyt.
Kestäväksi Marathon Plussan luonnollisesti tekee erikoiskumista valmistettu Smartguard-pistosuojavyö. Renkaan kuvio toki
kerää jonkin verran terävää sepeliä, mutta joustava vyö ei päästä lasia ja kiviä kovinkaan helposti läpi.
Muiden valmistajien erikoisvahvistettuihin renkaisiin en osaa ottaa kantaa, meillä ei niistä juurikaan kokemusta ole.

Puhjenneita Marathon Plussia tulee vastaan yleensä muutama vuodessa, useimmiten syynä on ollut ajan kanssa syvemmälle
kaivautunut lasi tai kivi.

Paksun pistosuojauksen lisäksi sepelin kestoa parantaa jos renkaassa on korkea nappulakuvio. Kivet ja lasit tarttuvat
yleensä renkaan korkeimpaan kohtaan eivätkä pääse niin helposti läpi.
---

Itselläni siis on takarenkaana nimenomaan tuo Schwalben Marathon Plus ja myös se on useaan otteeseen puhjennut sepeliin, vaikka jokaisen työmatkan jälkeen käytän muutaman minuutin renkaaseen uponneiden sepelinmurujen poistoon. Oma renkaani ei ole myöskään keskusteluryhmien perusteella poikkeus.

Toivoisin saavani jonkilaista viitettä tutkimuksiin tai johonkin muuhun vakavasti otettavaan lähteeseen tuosta näkemyksestänne "Olen vakuuttunut, että luonnonkumin osuus renkaan pinnoituksessa määrittää renkaan kestävyyden, ei niinkään renkaan merkki taikka renkaan tyyppimerkinnät." Kaikissa näkemissäni pistosuojauksissa pistosuojauskerros on tehty jostain erikoiskumiseoksesta tai kevlarista. Mielestäni olisi jossain määrin omituista, etteivät rengasvalmistajat käyttäisi luonnonkumia, mikäli sen osuus renkaan pinnoituksessa määrittäisi renkaan kestävyyden.

Samoin viimeviikkoinen kommenttinne mahdollisesta rengasvalmistajien intressinpuutteesta tehdä Suomen oloihin soveltuvia pistosuojattuja renkaita kaipaisi perusteluja, ottaen huomioon sen, ettei muualla maailmassa rengasvalmistajilla näyttäisi olevan ongelmia hiekoitussepelin puhkomien renkaiden kanssa. Voisin vastaavasti heittää ilmaan otaksumanani kaupungin tekevän yhteistyötä rengaskauppojen kanssa lisäämällä paikkaustarvikkeiden ja sisä- sekä ulkorenkaiden myyntiä. Tai vastaavasti pyrkimyksen siirtää pyöräilijät käyttämään julkista liikennettä ja siten tuomaan tuloja kaupungille. En tietysti usko moiseen, halusin vain esittää vastaavanlaisen rinnastuksen.

Toivoisin myös saavani teiltä yksiselitteisen ja selkeän kommentin siitä, mikä tavalliseen hybridi- tai retkipyörään sopiva rengas kestää Helsingin kaupungin käyttämän hiekoitussepelin puhkeilematta. Tähän mennessä mitään tällaista vastausta en ole saanut useasta pyynnöstä huolimatta, ainoastaan epäselviä viittauksia ja perustelemattomia kommentteja.


3. Kommenttinne toispuoleisen hiekotuskaluston puutteesta hämmensi aika tavalla. Ajelin perjantaina ja maanantaina siellä täällä Helsinkiä (keskusta, Pohjois- ja Koillis-Helsinki) ja ainoastaan kahdessa paikassa Pihlajamäessä törmäsin hiekoitukseen, joka oli todennäköisesti tehty koko kevyen liikenteen väylälle kerrallaan. Muut yhä jäljellä olevat hiekoitukset olivat selvästi tehty kolmella eri tavalla noin 1-1.5 metriä leveinä, suunnilleen pyörätien toisen puolen levyisinä kaistaleina:

- Toispuoleisesti, mutta valitettavasti yleensä nimenomaan jaetuilla kevyen liikenteen väylillä pyöräilijöiden puolella

- Molemmin puolin kevyen liikenteen väylää, jolloin keskellä oli kapea hiekoittamaton tai vähähiekkainen kaistale

- Keskellä kevyen liikenteen väylää, jolloin molemmilla reunoilla oli hiekoittamattomat kaistaleet

Lisäksi tänä aamuna työmatkallani pysähdyin kysymään kahdelta eri työntekijältänne hiekoituskalustosta ja hiekoitustavoista. Ensimmäinen vastasi sanatarkasti "No ainakin puolet kalustosta tekee tuollaista kapeaa hiekoitusta" ja toinen sanoi suunnilleen näin "Joutuu tekemään kahteen kertaan [hiekoituksen], jos halutaan hiekoittaa koko pyörätie." Kun mainitsin toiselle näistä saaneeni sähköpostitse erilaisen vastauksen, kommenttina oli "Vai että sellaista ne sieltä toimistolta sanoo. Eihän niillä koko leveydeltä hiekottavilla ees mahdu suurelle osalle pyöräteistä."

Toivoisin saavani teiltä tähän selvennyksen, mikä kalustotilanne oikeasti on ja olisiko tämän valossa harkittavissa se taannoisen lakimuutoksen mahdollistama osittainen kevyen liikenteen väylien hiekoitus.

Laitan tämän viestin myös aikaisemmissa viesteissä mainittuihin keskustelufoorumeihin ja Facebook-ryhmään.

Terveisin,
Tapio Keihänen