Olen monen vuoden ajan haaveillut omasta pyöräretkestä ja nyt sain sen toteutumaan. Ajankohta heti Syöte-ajon jälkeen ei ollut paras mahdollinen, mutta ainut mikä muilta menoilta oli vapaana. Maratonpyöräilyn jälkeen tarkoituksella testasin 08-lenkkiä ja sen kokemuksen perusteella uskalsin lähteä jo maanantaina kohti uusia seikkaluja.
Lähtöpäivä oli ankea, koko ajan satoi ja lämpötila +10. Onneksi oli hyvä myötätuuli, jonka avustuksella selvisin ensimmäisen etapin Kiuruvedelle Hotelli Peltohoviin majoittumaan. Ajoin Vaalantie-Kylmälänkylä-Kestilä-Pyhäntä- reittiä, Riston kehuma uimapaikka Pyhännällä ei jostain syystä houkutellut. Matkaa kertyi 210km, siitä 10km oli turhaa lenkkiä kun etsin väärän tien varresta huoltoasemaa.
Tiistaistaista lähtien sitten säät suosivat niin että melkein koko ajan paisteli aurinko ja oli mukavan lämpöistä. Kiuruvedeltä matka jatkui Kuopioon. Alkumatka sujui kumpuilevaa tosi hiljaista (mutta varsin rosopintaista) tietä 5613 Rytkyn ja Laukkalan kautta Pielavedelle, jossa maistuikin jo lounas. Pielavedeltä pääsi pikkutietä 5550 Kuopioon, matkan varrella Hirvilahdella on kyläkauppa-kahvila. Kuopiossa majoituin Rauhalahden kylpylähotelliin. Kylpylä olisi ajon päälle heti houkutellut, mutta piti lähteä metsästämään pyöräliikkeestä uutta varaulkokumia (olin matkaan ottanut vaan yhden ja käytin sen jo ennen Muhosta). Päivän ajeluita tuli 160km. Illalla kylpylässä lilluminen teki hyvää jo vähän käytetyille jaloille.
Keskiviikko jälleen aurinkoinen aamu ja matkaan valoisalla mielellä; kartalta katseltuna päivän reitit näyttivät tosi mielenkiintoisilta; pieniä mutkaisia teitä ja paljon vesistöjä joka puolella. Päivän mittaan alkoi jo matkan teko uuvuttamaan niin että ylämäkiä, ja erityisen isoja, tuntui olevan paljon enemmän kuin alamäkiä. Ja kun karttaa tarkasteli tarkemmin niin olihan siinä kaikki kylien nimet varustettu -mäki liitteellä. Ajoin Puutossalmen lossin kautta (tie 5370) kohti Räsälää, sieltä Konuslahden ja Mustinmäen kautta Heinävedelle. Ennen Heinävettä oli erityisen rankkoja nousuja niin että huoltoaseman hampurilaisateria upposi tarpeeseen. Heinävedeltä Kerman koskien jälkeen maasto alkoi vähän helpottamaan, pääsi jälleen pieniä hiljaisia teitä pitkin Savonrannan, Kerimäen ja Kulennoisen kautta Punkaharjulle. Punkaharjulta olin valinnut majoituskohteeksi Gasthaus Naarlahden, jonne saavuin vasta iltahämärissä. Päivän kilometrit 203km. Jos olisi aikataulu antanut myöten olisi voinut enemmänkin pyöriä Punkaharjun suunnalla, nyt seudun anti jäi enimmäkseen pyöränselässä koettuun ajonautintoon.
Torstain ja perjantain ajot olivat jo kevyemmät, toki mäkiä piisasi koko matkalle vielä näin oululaiselle pyöräilijälle ihan kiitettävästi, mutta ajaminen helpottui niin että alamäen vauhdit tuntuivat paremmilta kuin mitä ylämäki vastusti.
Torstaina Punkaharjulta Puumalaan lähdön kanssa en pitänyt kiirettä koska päivälle oli kilometrejä vaan 128, ja aamulla herätessä oli leposyke vielä häiritsevän koholla, joten toivuin edellisten päivien ajoista aamupäivän. Punkaharjulta Virmutjoelle oli oikea pyöräilijän unelmatie; koko ajan mukavan kumpuileva mutkainen ja vesistöä vähintään toisella puolen tietä. Virmutjoella hyvä kyläkauppa ja leppoisa savolainen meininki. Sieltä Puumalaan joutui ajamaan tietä 62 joka oli iltapäivästä varsin vilkasliikenteinen, paljon myös tukkirekkoja eikä lainkaan piennarta. Sai kapella tiellä keskittyä ajamiseen. Kohtuullisen hyvin autot tuntuivat kuitenkin väistävän huomioliivillistä pyöräilijää.
Puumala oli kaunis pikkukaupunki, satama ja majoitus kaupungin rannassa. Hotellia oli tosin vaikea löytää kun rakennuksessa ei missään lukenut sen olevan hotelli, oli nimi kuulema postilaatikossa portin pielessä...Hotellia pitävä täti oli tainnut ikkunasta seurata etsintöjäni, kun tuli sitten pihalle huutelemaan.
Perjantaina oli jäljellä viimeinen lyhyt ajopäivä Mikkeliin, matkaa 70km. Reitti seurailee Saimaan vesistöä ja matkan varrella on monta näkemisen arvoista paikkaa, missä oli ihan pakko pysähtyä tauolle. Mikkelissä junalipun ostoon (pyöräpaikka pikajunaan maksoi 9e, sen sai tavaravaunuun lukkojen taakse) ja sitten uimarantaa etsimään. Löytyi läheltä rautatieasemaa, vesikin oli vielä lämpöistä ja sai vaihdettua siviilivaatteet päälle. Hetkeksi vielä kaupungille junan lähtöä odotellessa. Kotimatka junassa kesti 6h, olo oli onnellinen hyvin onnistuneen reissun päälle. Ja päätin lähteä seuraavanakin kesänä uudelleen, vähän väljempi aikataulu saisi olla tai sitten pitäisi polkea lujempaa.

Kaikkinensa kilometrejä kertyi 775. Voin lämpimästi suositella näitä reittejä pyöräretkeilijöille!
http://picasaweb.google.fi/seija.yli...eat=directlink
Kirjanmerkit