Uusia pitkoksia tosiaan. Järven päädystä on tiettyinä vuodenaikoina mahdoton ajaa yli. Ja paikoinhan tuo reitti on tosiaan umpeenkasvanut, vaan ollaan me siellä monesti käyty ajeleen. Parhaimmillaan polku on just ihan alussa ja järven itäpuolella.

Siitä pirunpellolta pitää jatkaa suoraan sellasta hevosreittiä, kääntyä 0,5 km jälkeen vasemalle, toisen hiekkatien yli ja oikealle metsään ennen peltoa. Sieltä reitti jatkaa sähkölinjalle ja etelään järveä kohti. Muutamia aivan loistavia paikkoja, mutta paikoin soistuvaa ja umpeenkasvanutta. Pystyy myös oikaisemaan kääntymällä kohti Koskelininperää ja sieltä vasemmalle, jolloin polut yhtyvät toisen sähkölinja alla avosuon vieressä. Olipas sekavaa.

Ja mitä aiemmin puhuit Oulun reittien kiertämisestä, niin olis varmaan ihan mielenkiintosta, mutta on kuitenkin aikamoinen operaatio täältä lähteä. Aikatauluja ja muuta sais sovitella, niin menee aika vaivalloiseksi.