Tuli käytyä Bormiossa heinäkuun alussa. Alkujaan saatujen ennakkotietojen perusteella vähän epäilytti, että minkälainen lumitilanne vuoristossa mahtaa olla, mutta eihän se nyt aivan toivoton ollut. Koko aikaa meinaan...
Kaikkihan on varmaan tuolla Stelviolla käyneet, siellä se takana paistaa horisontissa. Kävin mäkin siellä kahveet ryystämässä, sitten vaatetta niskaan ja äkkiä alamäkeen poies turistirysästä.
Mäen kääntöpuolella olikin sitten hiihtokengät huudettu, korkeutta tuossa ehkä about 2500m ja hangen paksuus puolitoista metriä?
Parin kolmen kilsan tunkkaamiseen upottavassa lumihangessa meni "jonkin" aikaa, etenkin kun reittiä eteenpäin joutui katselemaan tosissaan ja pariin kertaan piti palata omia jälkiä takaisinpäin. Välillä putosin vyötäröä myöten hankeen ja joissain paikoissa merkitty reitti meni niin jyrkkää viistorinnettä, ettei siihen lumella ollut asiaa.
Yritin zoomailla, etten kävele isompaan hangen alla virtaavaan puroon, sieltä kun voisi olla kohtuullisen epämiellyttävää yrittää kömpiä ylös... Gore-Tex sukat oli aika ehdottomat kapineet, niin ei tarvinu sukat märkinä hiippailla, varpaat oli kyllä kesäkengissä muutenkin ihan riittävän kylmät. Pari sataa metriä verttiä alaspäin ei lumesta sitten ollutkaan enää kiusaa.
Se on toi maastopyöräily kokolailla toinen laji tuolla vuoristossa, etenkin jos sattuu tulemaan sarvipäisiä lampaita vastaan.
Kirjanmerkit