harjoitusvastus??!!

[PMoi]

Tyhmällä trainerilla saa itse valita tehotason. Itse ainakin säädän vetojen voimakkuutta päivän tuntemuksen perusteella. Ja esim. 30sek max vedot ajetaan täysillä. Ajovideoita löytyy myös missä on esim. tehotasot 1-10 nämä voi sitten itse skaalata oman kunnon mukaan. Eli ei mitään tarvetta älytrainereille...

Tällä asenteella on turvallista suojata itsensä 'ylimääräiseltä' rahanmenolta

Kuvitellaan tilanne jossa olet tekemässä intervallivetoa maantiellä. Päätät ennalta kuinka pitkän vedon vedät.
A ajat yksin.
B sinulla on kaveri ajamassa saman mittaista vetoa. Ja tämä kaveri ei jätä vetoa kesken vaan ajaa sen aina loppuun.
Kummassa tilanteessa herkemmin annat periksi ja himmaat hivenen ennen päätettyä pituutta?

Minulle ainakin sopii paremmin kun traineriin asettaa tehon/ajan ja sitten itse pyrin suorittamaan sen läpi. Jos kuorma pienenisi kun vähän höllää niin herkemmin siihen tulisi mentyä kuin nyt.

[54 hampainen]

^^Henkilökohtainen älytrainerin tarve riippuu siitä kuinka pitkiä treenejä tarvii trainerilla tehdä. Itsellä max 1.5 tuntia, se aika menee hyvin tyhmälläkin. Eri juttu jos pitäisi kolme tuntia tahkota. Onneksi siihen on talvellakin eri laitteet.

[54 hampainen]

"

^^"Minulle ainakin sopii paremmin kun traineriin asettaa tehon/ajan ja sitten itse pyrin suorittamaan sen läpi. Jos kuorma pienenisi kun vähän höllää niin herkemmin siihen tulisi mentyä kuin nyt"

Minä ajankin yleensä kovempaa kuin pitäisi!

[Teltta]

Oman järkeilyni mukaan hyvin toimiva älytraineri vaatii tarkan tehomittauksen. Ainakin zwift juttelee neon kanssa molempiin suuntiin.

Mitenhän erilliset wattikammet toimivat? Ainoastaan tyhminä antureina vai osaako vaikkapa flux tai snap käyttää tarkempia wattikampia avukseen?

Riippuu ohjelmasta. Esim. Trainerroad tukee tuota niin että oikeat watit luetaan tehomittarista ja vastuksen tehoja korjataan ylös- tai alaspäin erotuksen verran. Eli jos ERG-moodissa tehomittari sanoo 230W ja vastus 200W, TR alentaa vastusta kunnes tehomittarikin sanoo 200W. Tuolla tavalla saa treenattua samoilla luvuilla niin sisällä kuin ulkona.

Oma vaikutelma on että trainereiden wattimittarit ei vaan ole yhtä luotettavia kuin erillinen. Oma kickr on ilmeisesti joku sunnuntaiyksilö kun parin vuoden käytön jälkeen teholuvut alkoi sahaamaan ylösalas vaikka tuntuma ja power2max sanoo että mennään tasaista. Näyttää myös 20w liikaa, joka vaikuttaa olevan aika yleistä. Verrattuna varsinaisiin tehomittareihin, joiden voi odottaa nykyään olevan sen verran tarkkoja että näyttävät samaa lukua watin tai kahden tarkkuudella.

[paaton]

Riippuu ohjelmasta. Esim. Trainerroad tukee tuota niin että oikeat watit luetaan tehomittarista ja vastuksen tehoja korjataan ylös- tai alaspäin erotuksen verran. Eli jos ERG-moodissa tehomittari sanoo 230W ja vastus 200W, TR alentaa vastusta kunnes tehomittarikin sanoo 200W. Tuolla tavalla saa treenattua samoilla luvuilla niin sisällä kuin ulkona.

Oma vaikutelma on että trainereiden wattimittarit ei vaan ole yhtä luotettavia kuin erillinen. Oma kickr on ilmeisesti joku sunnuntaiyksilö kun parin vuoden käytön jälkeen teholuvut alkoi sahaamaan ylösalas vaikka tuntuma ja power2max sanoo että mennään tasaista. Näyttää myös 20w liikaa, joka vaikuttaa olevan aika yleistä. Verrattuna varsinaisiin tehomittareihin, joiden voi odottaa nykyään olevan sen verran tarkkoja että näyttävät samaa lukua watin tai kahden tarkkuudella.

Ainoastaan eliten ja tacxin kalleimmissa malleissa taitaa olla tarkat mittarit mutta eipä tuossa sitten ongelmaa ole, jos humpailevan mittarin saa ohitettua polkimilla.

[VesaP]

Oma vaikutelma on että trainereiden wattimittarit ei vaan ole yhtä luotettavia kuin erillinen.

Riippuu varmaan mallista. Eikös joku just Neo ketjussa ajanut testiä jollain SRM:llä tai vastaavalla varustetulla pyörällä ja Neolla. Kahden pitkän vedon keskiwatit heitti toisella vedolla 0W ja toisella 1W. Minusta ihan riittävän luotettavaa.

[Huoleton]

Eihän näitä mitään vehkeitä "tarvi". Niitä vaan haluaa kun lisäävät mukavuutta sisäpyöräilyyn.
Ei myöskään "tarvi" vetää määrämittaisia intervalleja tai ajella virtuaalimaailmoissa noin muutenkaan. Voi olla myös tapauksia joille säätyvä traineri nimenomaan vähentää mukavuutta.
Myöskään aerokiekkoja tai sähkövaihteita ei tarvi ulkopyörälyssä puhumattakaan levyjarruista tai leveämmistä renkaista.
Kokeilematta on kuitenkin tosi vaikea hahmottaa mitä haluaa.
Itselle älytraineri on mukavampi kaikissa ajoissa: lyhyissä, pitkissä, kovissa ja lepposissa.
Olen ajanut trainerroadia, omia intervallisettejä ja pitkää siivua sekä kovaa että hiljaa sekä tyhmällä että älyllä. En keksi mitään tilannetta missä olisin valinnut tyhmän trainerin mielummin.
Jos traineritarpeensa määrittää niin että ajaa mahdollisimman paljon pihalla ja sitten kun ei pysty niin väkisin trainerilla vääntää loput mitkä "tarvii" vetää, niin eihän siinä kummosta peliä tosiaan "tarvi".
Toisinpäin taas jos on hyvät trainerivehkeet niin ei "tarvi" ajella ulkona pimeässä tai huonossa kelissä ollenkaan. Menee vaan silloin kun se on sisäpyöräilyä mukavampaa.
Tässä on ainakin itsellä tapahtunut iso muutos kun otin uudet vehkeet käyttöön. Viimetalvena trainerajo oli pelkästään ulkona "itse ajamista" varten tehtyä harjoittelua (älytön traineri ja trainnerroad). Nyt traineriajossa on juttuja joita tekee ihan vaan sen itsensä takia kuten zwift kisat. En tarvi älytraineria tai zwiftiä että pääsisin samaan kuntoon kun viimetalvena mutta kyllähän se kivempaa on näin.

[Teltta]

Riippuu varmaan mallista. Eikös joku just Neo ketjussa ajanut testiä jollain SRM:llä tai vastaavalla varustetulla pyörällä ja Neolla. Kahden pitkän vedon keskiwatit heitti toisella vedolla 0W ja toisella 1W. Minusta ihan riittävän luotettavaa.

Se tässä juuri onkin, että ei voi ilmeisesti tietää etukäteen onko tarkka vai ei. Minäkin luulin pari vuotta että nyt on hyvä kun on watit trainerista ja Kickr oli kukkulan kuningas joten pakko olla hyvä. Pikakelausta tähän vuoteen ja aika moni muukin todennut samaa. Toivottavasti Neo on tarkempi ja pysyy sellaisena vielä muutaman vuoden käytön jälkeen, mutta siihenkään en luottaisi ilman että on jotain vahvistusta luvuille kuten toinen tehomittari. Tärkeintä on sisäinen tarkkuus, eli että luvut ei heittelehdi minuutista toiseen villisti. Vaikka ulkoinen tarkkuus olisi huono, sillä ei ole niin väliä harjoittelun kannalta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkkuus

[paaton]

Voisikohan tehonmittauksen ongelmat trainereissa liittyä vauhtipyörään?

Minusta keskiwateilla ei ole edes kamalaa merkitystä, mutta trainerin kuuluisi reagoida viiveettömästi tehon muutoksiin. Jos mittauksessa on viivettä, niin eihän traineri voi millään säätää tehoa jalkojen tehon mukaan. Ainakin erg-moodi on aika turha ilman luotettavaa tehomittausta.

[paaton]

Se tässä juuri onkin, että ei voi ilmeisesti tietää etukäteen onko tarkka vai ei. Minäkin luulin pari vuotta että nyt on hyvä kun on watit trainerista ja Kickr oli kukkulan kuningas joten pakko olla hyvä. Pikakelausta tähän vuoteen ja aika moni muukin todennut samaa. Toivottavasti Neo on tarkempi ja pysyy sellaisena vielä muutaman vuoden käytön jälkeen, mutta siihenkään en luottaisi ilman että on jotain vahvistusta luvuille kuten toinen tehomittari. Tärkeintä on sisäinen tarkkuus, eli että luvut ei heittelehdi minuutista toiseen villisti. Vaikka ulkoinen tarkkuus olisi huono, sillä ei ole niin väliä harjoittelun kannalta. https://fi.wikipedia.org/wiki/Tarkkuus

Neossa on suoravetomoottori. Ei siis hihnavetoa vauhtipyörälle, joka varmasti aiheuttaa virheitä vuosien päästä. Eliten drivossakin taitaa muuten olla vielä erillinen vauhtipyörä...

[Huoleton]

Riippuu varmaan mallista. Eikös joku just Neo ketjussa ajanut testiä jollain SRM:llä tai vastaavalla varustetulla pyörällä ja Neolla. Kahden pitkän vedon keskiwatit heitti toisella vedolla 0W ja toisella 1W. Minusta ihan riittävän luotettavaa.

Sinänsä samaa mieltä ettei voi yleistää että trainerien tehonmittaukset on huonoja koska joskus joku on ollut huono. Kuitenkin nykyään toi mittaus on mennyt jos sille tasolle että pitkän siivun keskiwattien osuminen ei ole laadun tae. Pitää olla myös hetkelliset tehot oikein. Itse koitin snap vs power2max niin keskiwatit oli aika samat (olisko ollu 3W eroa) mutta hetkellinen tehontuotta oli aika eri. Tämä ei ole niin yllätys kun power2max mittaa spideristä ja snap vauhtipyörästä, varmaan sen nopeudesta vs. vastus. Vauhtipyörän nopeushan ei muutu heti kun poljinteho muuttuu. En osaa oikeastaan edes sanoa kumpi on parempi kun vauhtipyörämittaus tavallaan on lähempänä sitä mitä sitten maantiellä tapahtuu, poljinmittaus taas lähempänä sitä mitä jaloissa tapahtuu. Eroa kuitenkin on. Se näkyy tehokäyrässä (snap loivempi) ja xert innostui taas nostamaan mun kuntoarviota snap-mittauksen perusteella (yllättävää kun tehokäyrä oli loivempi). Noilla ei varmaan ole käytännön merkitystä virtuaaliajelussa eli pyörä kulkee samaan tapaan mittaussysteemistä huolimatta jos keskiarvot on oikein mutta verailukelpoisia luvut ei ole lyhyillä intervalleilla. Siis oli molemmat tai sinänsä "oikeassa" tai ei. En tiedä miten Neo mittaa että onko tämä relevanttia sille. Drivossa on ainakin erillinen vääntömittari. Wahoon vehkeet vetää arviolla.

[paaton]

Neo mittaa watit suoraan directdrive moottorilta. Ilman vauhtipyörää ja hihnoja tämä on ilmeisen tarkka tapa.

Eliten kurassa ja drivossa oli muistaakseni navassa erillinen laadukas tehomittari.

Monissa muissa, ellei kaikissa, tehomittaus perustuu laskentaan moottorintehosta. Ja vauhtipyörän kanssa tämä taitaa aina olla enemmän tai vähemmän arpomista.

Korjatkaa jos olen väärässä?

[Huoleton]

Yleensä trainerissa mitataan teho tyyliin vauhtipyörän nopeus x vastus. Tuohon päälle siiten voi heittää jotain algoritmia joka yrittää lyhentää/pidentää viivettä esim kiihdytyksissä. Vastus on siis trainerin oma arvio vastuksesta kun erillistä voimamittaria ei ole.
Drivossa näin ei siis tehdä vaan on erillinen vääntömittari. Siinä taas lasketaan tyyliin nopeus x vääntö. Molemmat suureet siis mitattuja eikä arvioituja.
Neosta en tiedä mutta jos siinä ei ole erillistä voimamittaria niin sekin perustuu vauhti x vastus tyyliseen arvioon. Tulokset voi sitten olla hyviä tai huonoja riippuen arvauksen oikeellisuudesta ja optimointialgoritmeista.
En usko että hihnat ja vauhtipyörät oleellisesti vaikuttaa arvion tarkuuteen.

Totuutta neosta en tiedä mutta ihan tuon kommentin perusteella taidat olla väärässä erottamalla "Neo mittaa watit suoraan directdrive moottorilta" ja "Monissa muissa, ellei kaikissa, tehomittaus perustuu laskentaan moottorintehosta". Ilman erillistä mittaria nuo 2 ovat siis sama asia. Joko molemmat "mittaa" tai molemmat "laskee" (kumpaa sanaa nyt haluaa käyttää). Siis periaatteellisesti samat metodit on käytössä.

[Huoleton]

Minusta keskiwateilla ei ole edes kamalaa merkitystä, mutta trainerin kuuluisi reagoida viiveettömästi tehon muutoksiin. Jos mittauksessa on viivettä, niin eihän traineri voi millään säätää tehoa jalkojen tehon mukaan. Ainakin erg-moodi on aika turha ilman luotettavaa tehomittausta.

Tämä ei taida olla ihan näin yksinkertainen juttu. Käytännössä kenenkään jalat ei pysty pyörittämään ihan tasaisesti vaikka kuinka yrittäis. Käytännössä myös tehonmittaus ei ole niin tarkka että lukema pysyisi tasaisena vaikka jalat pyörittäiskin tasaisesti. Jos traineri oikeasti reagoisi heti kaikkeen niin siitä syntyisi helposti oskillointia. Eli vähän noussut teho laskee vastusta, joka laskee tehoa (koska jalat ei kiihdy ihan heti), joka nostaa vastusta, joka nostaa tehoa jne. "Älytrainereita" pidempään käyttäneet on kertonut juttuja vanhan liiton vehkeistä jotka reagoi vastusken muutokseen välittömästi. Siis kun virtuaalimaailmassa tuli mäki niin polkimet pysähty siihen ja alamäen alussa taas vastus katosi kuin jääpuikko katkeaa. Välitön reaktio ei siis ole välttämättä sitä mitä halutaan. Jos vaikka trainerroadin intervallin alussa traineri reagoisi välittömästi niin watteja olis mahdoton nostaa. 100W->400W nostaa vastuksen niin että polkimet pysähtyy ja kun polkimet ei pyöri niin tehoa ei tuoteta vaikka kuinka hypit polkimen päällä (teho on voima x nopeus). Luulen että insinöörit traineritehtaillaan ja softtataloissaan painiskelee päivittäin tuon viiveen optimoinnin kanssa hakien pistettä jossa käyttäjä tuntee "välittömän" tehon muutoksen kuitenkin niin ettei se tunnu portaalliselta. Virhe sinne hitaampaan päin taitaa olla käyttäjälle aina mukavampi kun toisinpäin.

[paaton]

Yleensä trainerissa mitataan teho tyyliin vauhtipyörän nopeus x vastus. Tuohon päälle siiten voi heittää jotain algoritmia joka yrittää lyhentää/pidentää viivettä esim kiihdytyksissä. Vastus on siis trainerin oma arvio vastuksesta kun erillistä voimamittaria ei ole.
Drivossa näin ei siis tehdä vaan on erillinen vääntömittari. Siinä taas lasketaan tyyliin nopeus x vääntö. Molemmat suureet siis mitattuja eikä arvioituja.
Neosta en tiedä mutta jos siinä ei ole erillistä voimamittaria niin sekin perustuu vauhti x vastus tyyliseen arvioon. Tulokset voi sitten olla hyviä tai huonoja riippuen arvauksen oikeellisuudesta ja optimointialgoritmeista.
En usko että hihnat ja vauhtipyörät oleellisesti vaikuttaa arvion tarkuuteen.

Totuutta neosta en tiedä mutta ihan tuon kommentin perusteella taidat olla väärässä erottamalla "Neo mittaa watit suoraan directdrive moottorilta" ja "Monissa muissa, ellei kaikissa, tehomittaus perustuu laskentaan moottorintehosta". Ilman erillistä mittaria nuo 2 ovat siis sama asia. Joko molemmat "mittaa" tai molemmat "laskee" (kumpaa sanaa nyt haluaa käyttää). Siis periaatteellisesti samat metodit on käytössä.

Tarkoitinkin, että neossa on käytössä sama mittaustapa kuin muissakin. Erona on vaan se, että neon moottori pyörittää suoraan napaa, tai napa pyörittää moottoria. Välissä ei ole hihnoja eikä välitettyä vauhtipyörää. Viiveet ja virheet johtuvat mielestäni juurikin tuosta. Normaaleissa trainereissa on miljoonaa pyörivä pieni moottori. Neossa directdrive. Eron tajuaa purkamalla vaikkapa LG:n pesukoneen

[paaton]

Tämä ei taida olla ihan näin yksinkertainen juttu. Käytännössä kenenkään jalat ei pysty pyörittämään ihan tasaisesti vaikka kuinka yrittäis. Käytännössä myös tehonmittaus ei ole niin tarkka että lukema pysyisi tasaisena vaikka jalat pyörittäiskin tasaisesti. Jos traineri oikeasti reagoisi heti kaikkeen niin siitä syntyisi helposti oskillointia. Eli vähän noussut teho laskee vastusta, joka laskee tehoa (koska jalat ei kiihdy ihan heti), joka nostaa vastusta, joka nostaa tehoa jne. "Älytrainereita" pidempään käyttäneet on kertonut juttuja vanhan liiton vehkeistä jotka reagoi vastusken muutokseen välittömästi. Siis kun virtuaalimaailmassa tuli mäki niin polkimet pysähty siihen ja alamäen alussa taas vastus katosi kuin jääpuikko katkeaa. Välitön reaktio ei siis ole välttämättä sitä mitä halutaan. Jos vaikka trainerroadin intervallin alussa traineri reagoisi välittömästi niin watteja olis mahdoton nostaa. 100W->400W nostaa vastuksen niin että polkimet pysähtyy ja kun polkimet ei pyöri niin tehoa ei tuoteta vaikka kuinka hypit polkimen päällä (teho on voima x nopeus). Luulen että insinöörit traineritehtaillaan ja softtataloissaan painiskelee päivittäin tuon viiveen optimoinnin kanssa hakien pistettä jossa käyttäjä tuntee "välittömän" tehon muutoksen kuitenkin niin ettei se tunnu portaalliselta. Virhe sinne hitaampaan päin taitaa olla käyttäjälle aina mukavampi kun toisinpäin.

Tämä on varmasti juurikin näin. Erg moodissa on käytössä pyöristämistä. Mutta trainerin kuuluu kyllä reagoida viiveettömästi ohjelman käskyihin ja softan saatava välitön tieto todellisesta tehosta. Eihän se mäki ala ikinä suorassa kulmassa 0-20ast, vaan kulmassa on pyöristys. Softa on tehty väärin jos näin ei ole.

Tarkoitin sitä, että tarkka mittaus on perusta toiminnalle. Ilman sitä softan on aika mahdoton toimia kunnolla, vaikka tehonmuutoksia pehmennettäisiin paljonkin.

[PMoi]

Neo:n hyvyys taitaa liittyä hyvään datan käsittelyyn ja ohjaukseen sekä vahvaan moottoriin. Netistä luetun perusteella Neo ohjaa kuormaa 1000 kertaa sekunnissa.
120 kadenssi ja 53/11 välitys pyörittää napaa 9,6 kertaa sekunnissa. Tästä päästään lukemaan että Neo voi ohjata kuormaa n100 kertaa jokaiselle navan kierrokselle. Tai toisaalta jos ajatellaan tulannetta polkimien suhteen niin samalla 120 kadensilla (ja välityksellä) Neo voi säätää kuormaa n 500kertaa.
Moottorin spekseissä on annettu vääntö 85Nm. vrt F&P suoraveto pesukoneelle annetaan mallista riippuen 15-40 / 15-50Nm.

[54 hampainen]

On kyllä koomista tekstiä tässä ketjussa. Onneksi tosiaan tyhmällä trainerilla säästetyt rahat voi käyttää järkevästi esim. tehomittariin ja aerokiekkoihin. Antaa näitten päättömien kohkata

[Laerppi]

Kannattaako Kickr Snapin kanssa hommata kadenssianturi? Tarviaako ohjelmat tarkkaa kadenssia esim. Zwift yms? Tokihan kadenssianturista olisi hyötyä ulkonakin ajosta.

[OJ]

Mulla on seka Kurt Kinetic etta Kickr. Kurt Kinetic on minun mielestani edelleenkin paras tyhma traineri. Kuitenkin talvitreenissa kaytan Kickria 100% traineriajoista eika ole kaynyt mielessa laittaa Kurtia tulille. Tosin, jos pitaisi valkata tehomittarin ja viksun trainerin valilla, niin valkkaisin tehomittarin. Aerokiekkojen tilalle ottaisin viksun trainerin ja halvat kiekot. Jos talvitreeni on paaosin traineriajoa, niin viksu traineri on paljon tyhmaa parempi, mutta ostamattapaatoksen voi toki perustella itselleen miten haluaa.

Kickrin tehojen heittelysta. Olen ajellut nyt vahan Zwiftilla ja siina ymparistossa SRM vs. Kickr tehot ovat melko lahella toisiaan. Trainerroadilla ero on edelleen yli 20 wattia. Kun softien valilla on tollaisia eroja, niin ehka osa syyta menee softan piikkiin.

[Huoleton]

Kannattaako Kickr Snapin kanssa hommata kadenssianturi? Tarviaako ohjelmat tarkkaa kadenssia esim. Zwift yms? Tokihan kadenssianturista olisi hyötyä ulkonakin ajosta.

Zwift ei tarvi kadenssimittausta muuten ellei aja sellasta workouttia jossa mennään jollain annetulla kadenssilla. Esim minä en mene noita vaikka on kaikki mittaukset. Jos haluu kandenssin ulos niin varmaan sisällekkin. Kadenssimittarilla jalat kyllä pyörii samaa vauhtia ruudussa, mutta synkassa ne ei mene eli ton takia ei kannata. Kai sitä kadenssidataa on kiva keräillä vähän niinkun sykettäkin. Aika turhalta tuntuu kyllä sykevyön roikotus nykyään kun ei sitä oikein tule seurattua.

[paaton]

On kyllä koomista tekstiä tässä ketjussa. Onneksi tosiaan tyhmällä trainerilla säästetyt rahat voi käyttää järkevästi esim. tehomittariin ja aerokiekkoihin. Antaa näitten päättömien kohkata

Tieto tosiaan lisää tuskaa ja tietämätön pääsee halvemmalla.

Tietämätön nysvää aerokiekkoja kiiltäväksi 7kk vuodesta ja odottaa kesää. Trainerilla ajo on vaan sitä pakollista helvettiä, jolle ei ole vaihtoehtoja. Koska ei vaan tiedä paremmmasta...

[Laerppi]

Zwift ei tarvi kadenssimittausta muuten ellei aja sellasta workouttia jossa mennään jollain annetulla kadenssilla. Esim minä en mene noita vaikka on kaikki mittaukset. Jos haluu kandenssin ulos niin varmaan sisällekkin. Kadenssimittarilla jalat kyllä pyörii samaa vauhtia ruudussa, mutta synkassa ne ei mene eli ton takia ei kannata. Kai sitä kadenssidataa on kiva keräillä vähän niinkun sykettäkin. Aika turhalta tuntuu kyllä sykevyön roikotus nykyään kun ei sitä oikein tule seurattua.

Ok, hyvä. olen yrittänyt pitää minimissään elektroniikan, mutta nyt sorruin traineriin. Eipä itekään tule sykevyötä käytettyä juurikaan. Maantiepyörässä on perus matkamittari, jolla selvinnyt viimeiset 5 vuotta.

[paaton]

Mistähän neo muuten taikoo kadenssin? Laskee tehon ja moottorin pyörimisnopeuden mukaan käytetyn välityksen?
Oletteko verranneet neon kadenssia erilliseen anturiin?

[PMoi]

Mistähän neo muuten taikoo kadenssin? Laskee tehon ja moottorin pyörimisnopeuden mukaan käytetyn välityksen?

Ei, vaan Neo tarkkailee pyörimisnopeuden muutosta kampikierros kerralllan. Kun polkaiset alaspäin niin navan pyörimisnopeus nousee. Polkemisen ala/yläkuolokohdassa nopeus hidstuu, kunnes taas alaspäin polkasu koittaa. Jos voi pyörittää kampia absoluuttisen tasaisesti niin silloin tämä laskemistapa ei toimi, mutta ihmiset ei siihen pysty.

[54 hampainen]

Paaton: oikein pölvästi ajelee älytrainerilla eikä älyä edes syke vs. teho kehitystä seurata...

[54 hampainen]

Ja vielä cyclolla joutuu ajamaan kun on tuhlannut rahansa traineriin. Voi voi..

[paaton]

Ei, vaan Neo tarkkailee pyörimisnopeuden muutosta kampikierros kerralllan. Kun polkaiset alaspäin niin navan pyörimisnopeus nousee. Polkemisen ala/yläkuolokohdassa nopeus hidstuu, kunnes taas alaspäin polkasu koittaa. Jos voi pyörittää kampia absoluuttisen tasaisesti niin silloin tämä laskemistapa ei toimi, mutta ihmiset ei siihen pysty.

Ok, tuo tehon ja pyörimisnopeuden mukaan laskenta onkin epätarkka tapa.
Neon laskentatavassa mukaan tulee taas se (DADAA) suoravetomoottori. Kun moottorin kehä on kooltaan lähes 30cm, niin laskenta helpottuu huomattavasi. Pienetkin kulmamuutokset on helppo mitata.

Neo varmaankin kykenee mittaamaan moottorin liikeen jokaisen käämin kohdalta?



Tämä taitaa olla kuva wahoo kickr:n moottorista. Mittaustarkkuuden ero on helppo ymmärtää, eikä se tosiaan johdu pelkästään hihnavedosta.

[tempokisu]

Ok, hyvä. olen yrittänyt pitää minimissään elektroniikan, mutta nyt sorruin traineriin. Eipä itekään tule sykevyötä käytettyä juurikaan. Maantiepyörässä on perus matkamittari, jolla selvinnyt viimeiset 5 vuotta.

Siinä män rahat hukkaan. Meitsis on selvinny perusmatkamittarilla jo 18 vuotta, ja kehumatta ihan hyvin.
Jos ulkona ei voi ajaa - se on Luojan viesti sulle että ei tarttekaan. Piste.

[PTM]

Trainerilla ajo on vaan sitä pakollista helvettiä, jolle ei ole vaihtoehtoja. Koska ei vaan tiedä paremmmasta...

Miksi pakollista? Että cyklo kulkisi paremmin maantiellä?