Junapyöräily

[Nikolas Ojala]

Junapyöräily on siis sitä kun yhdistetään polkupyöräily ja junamatkailu joko junamatkan toisessa tai molemmissa päissä.

Lainaan tähän Yleisradion juttua.

Junapyöräilyn suosio kasvaa, eikä fillari aina mahdu kyytiin – VR selvittää pyöräpaikkojen lisäämistä lähijuniin

Lähijunissa pyörän saa mukaan ilmaiseksi. IC-, pika- ja taajamajunissa kuljetusmaksu on 4–8 euroa. VR pähkäilee, miten junamatkustamisen ja pyöräilyn yhdistämisestä saadaan sujuvampaa.

Tiina Kokko 12:45

Hyvinkääläisen Minna Sirkiän työmatkaan liittyy oleellisena osana polkupyörä ja juna.

Sirkiä nappaa aamulla varhain yhden perheen 12 polkupyörästä. Tällä kertaa matkassa on perusfillari, jossa ei ole koria ja renkaatkin ovat kapeammasta päästä. Hyvinkään asemalla hän valitsee sopivan lähijunan ja matkustaa työpaikalleen Riihimäelle.

– Meillä ei ole taloudessa autoa. Asumme sen verran kaukana rautatieasemasta, että pyörä on luonteva vaihtoehto liikkua kotoa juna-asemalle. Joskus työpäivän päätteeksi lähden pyörällä kotiin. Riihimäki–Hyvinkää-väli on tosi hyvää pyörätietä.

Sirkiän mukaan pyörän ja junamatkustamisen yhdistäminen on helppoa, kunhan yhdistelmää harjoittelee muutaman kerran. Hänellä onkin antaa vinkkejä aloittelevilla junapyöräilijöille.

VR on huomannut kiinnostuksen junapyöräilyyn

Jakelusta vastaava päällikkö Anna Loukamo VR:ltä sanoo, että yhtiössä pyöräilyn suosion kasvu on tiedostettu. Loukamon mukaan VR:llä on mietitty, millaista palvelua junamatkustamisen ja pyöräilyn yhdistäjille voitaisiin tarjota.

Asiassa on tehty tiivistä yhteistyötä muun muassa Pyöräliiton kanssa. Yhteistyön kautta VR on saanut toiveita ja palautetta junapyöräilijöiltä. Hieman yli vuosi sitten VR:n kaukoliikenteeseen tuli uusi vaunutyyppi: matkatavaravaunu, jossa polkupyörät kulkevat entistä sujuvammin.

– Palvelumuotoilun keinoin kehitettiin ja mietittiin polkupyöräpaikkoja: minkälaisia niiden pitäisi olla, että pyörät saadaan niihin hyvin kiinni. Nyt uusi vaunu kiertää kaukoliikenteen junissa tietyillä reiteillä, Loukamo kertoo.

Lähijunissa pyörää voi kuljettaa vaunuissa, joiden ulkopuolella näkyy pyörän merkki.

– Myös lähijunissa tullaan tutkimaan, minkälaisia pyöräpaikkojen lisäyksiä voitaisiin tehdä.

Lähijunissa pyörän saa mukaan ilmaiseksi. IC-, pika- ja taajamajunissa polkupyörän kuljetusmaksu on neljästä kahdeksaan euroa.

Liitto toivoo satsausta kaupunkipyöriin ja pyöräpysäköintiin

Pyöräliiton toiminnanjohtaja Matti Koistinen sanoo, että lisääntynyt kiinnostus junamatkustamisen ja pyöräilyn yhdistämiseen näkyy myös liitolle tulleissa palautteissa.

Kaikki eivät halua ottaa pyörää mukaan junaan, mutta voisivat sen sijaan saapua asemalle pyörällä. Tähän Koistinen tarjoaa ratkaisuksi turvallista pyöräpysäköintiä lähtöasemalla.

Liikenneinsinööriksi vuosi sitten valmistunut Minna Sirkiä teki lopputyönsä pyöräpysäköinnistä. Hän tietää, millainen pyörien pysäköintipaikan pitäisi olla.

– Ehdottomasti pyöräpysäköintipaikan tulee olla helposti saavutettavissa ja sellainen, että pyörän saa rungosta lukkoon. Jos pyöräpysäköinti on katettu, se on plussaa, kuten myös tietynlainen valvonta.

Sirkiä nostaa mainiosta pysäköintiratkaisusta esimerkiksi Vaasan rautatieaseman, jonka läheisyyteen on valmistunut lasiseinäinen pyörätalli.

Pyöräliiton Matti Koistinen nostaa esiin myös kaupunkipyörät. Määränpäässä kaupunki- tai vuokrapyöräjärjestelmä mahdollistaisi matkan jatkumisen pyörällä

– Se, että pyörä aina vietäisiin mukana, ei välttämättä ole mahdollista. Erityisesti, jos junapyöräilyn suosio kasvaa.

Löytyi täältä: https://yle.fi/a/74-20032999

Laajennan näkökulmaa hieman: Julkinen kulkuväline saattaisi olla myös jokin muu kuin juna, esimerkiksi ratikka tai linja-auto. Itse katson asiaa sellaisesta näkökulmasta, että eihän kukaan oikeasti halua mitään hyvää polkupyörää pysäköidä rautatieasemalle satunnaisten vandaalien rusikoitavaksi. Toisaalta kaikkia julkisia liikennevälineitä ei voida muuntaa tavallisille polkupyörille sopiviksi. Mutta Bromptonin kaltainen hyvin pieneen tilaan taittuva polkupyörä voisi olla ratkaisu, sillä se menee tarvittaessa vaikka omaan pieneen laukkuunsa ja kulkee junamatkalla mukana niin kuin muutkin matkatavarat.

Katselin Bromptonin valikoimaa. Kolmivaihteinen on toteutukseltaan lähimpänä sinkulaa. Mietin että ovaalieturattaalla ja jonkinlaisilla paremmilla polkimilla varustettu sinkuloitu Brompton voisi olla vielä yksi vaihtoehto. Parempi poljin olisi esimerkiksi sellainen jonka voisi varustaa Power Grips tms. remmillä. Tai sitten lukkopoljin, mutta nämähän ovat hyvinkin henkilökohtaisia ratkaisuja.

https://www.brompton.com/
https://www.powergrips.com/

[Takamisakari]

Itsellä toimii Brompton juurikin näin eli esim itsellä nopein tapa taittaa 15km työmatka on pyörällä juna-asemalle ja loppupäässä pikku siivu pyörällä päälle. Junaan saa toki isonkin pyörän mutta "taittiksen" kanssa mahtuu aina. Mulla välillä lukkopolkimet ja välillä normaali taitettava, vaihteita 6 mikä toimii hyvin sekä satunnaiseen urheiluun että työmatkakruisailuun.

[Nikolas Ojala]

Katselin Bromptonin valikoimaa. Kolmivaihteinen on toteutukseltaan lähimpänä sinkulaa.

Tarkemmin katsottuani, löytyihän sieltä Bromptonin valikoimasta myös sinkula, titaanirunkoinenkin jopa.

[kaakku]

Junaa tekisi hyödyntää enemmänkin lenkkeilyssä, mutta Tampereelta pääsee lähijunalla käytännössä vain päärataa etelään. Orivedeltä Haapaveden suuntaan menee vain kiskobussi ja sen kyydissä on pyörän kanssa melko kurjaa.
IC:ssä pyöräpaikat ovat ainakin osin todella perseestä ja hinta karkaa melko kovaksi.

Nillityksestä huolimatta juuri helatorstaina ajettiin IC:llä Parkanoon, josta pikku kiepin kautta Karvialle telttailemaan yöksi ja perjantaina sitten radanvartta takaisin. Oli hyvä reissu.

[Veivaaja]

Vertailussa moneen muuhun maahan VR on kyllä aika huono. Olemme kuljettaneet jopa tandemia niin Ruotsissa, Virossa, Latviassa ja Saksassa.

Ruotsissa oli kyseessä tosin seudulliset junat, siellä ei maan halki kulkevissa ole pyöräpaikkoja (tässä VR parempi). Seudullisissa pyörät helpommin sijoitettavia (riippuu tosin vähän vaunusta)
Virossa on nykyisin hyvät tilat junissa. Tosin ovat asettaneet rajoituksia ruuhka-aikoihin pyörien kuljetukseen..
Latviassa tarvitsi bodaamista, kun vanhanaikaisia junia. Mutta ottivat kuitenkin.
Saksassa nopeimpiin juniin ei saa pyöriä, mutta alueelliset junatkin ovat aika nopeita. Ja niissä on melko hyvät tilat, e. klaffituolivaunuja, joihin mahtuu pyöriä, lastenvaunuja tms.

Pyörän kuljettaminen junassa helpottaa kummasti pyörämatkailua. Tänä kesänä Sodiksen filkkareihin yhdistetty tandem -pyöräilyreissu jäi haaveeksi, kun VR ei tandemeita kuljeta. No, ajelemme autolla, ja poikkeilemme muuten. Eipä oikein innosta käyttää heidän palveluitaan, kun vähänkään vaativammassa tilanteessa nostavat kädet ylös.

[navajokoira]

Kuljen työmatkat aina VR:n lähijunalla pyörän kanssa. Koska lähden läheltä pääteasemaa, paikkoja on lähes aina. Keskemmältä linjaa kyytiin pomppaavilla tilanne taitaa olla aika erilainen. Näen kehityksen kohti asemapysäköintiä tai kaupunkipyöriä aika väistämättömänä, mutta aion kulkea näin niin kauan kuin se on mahdollista.

Samoin jos teen lenkkiä Sipoon tai Porvoon suuntaan, niin olen aina välillä kulkenut lähijunalla jonnekin Järvenpää-Tikkurila välille tai sieltä takaisin. Ne kotikaupungista lähtevät tiet on kuitenkin aika nähty, ja pikkutieseikkailuja tekee mieluummin sitten siellä Sipoossa/Porvoossa

Kaukojunilla fillarin kuskaus on mulla satunnaisempaa. Monipäiväisten retkien lähdön tai paluun yhteydessä, pari kertaa lappiin, ja oli viime kesänä yksi reissu ihan kunnolla ympäriinsä kimpoillen 7 päivän lomalippua hyödyntäen. Isoin ärsytys tässä kaikessa on pyöräpaikkojen vähyys, joka pakottaa jäykkyyttä ajoaikatauluihin.

Kaukojunissa se uusi matkatavaravaunu on ihan jees ja mahtuu ihan millainen pyörä vain, tosin kannattaa olla ajoissa ettei tarvitse alkaa ihmetellä leviteltyjen muiden matkatavaroiden kanssa. Ja lukko ja jokin voile-tyyppinen ratkaisu on kätsy olla omasta takaa. Ne perinteisemmät pyöräpaikat nyt on mitä on.

Belgiassa oli aika saman suuruinen lisämaksu pyörästä kuin VR:llä. Ppyörille ei kertaakaan näkynyt varsinaista telinettä niissä junissa joilla kuljin. Oli tietyt merkatut vaunut, joissa penkkien istuinosa nousee pystyyn. Joskus tarjolla jonkinlainen kiinnitysremmi/turvavyö mutta aina ei. Yleensä pyörää joutui nostelemaan. Verkkosivuilla oli ehkä joku palvelu josta näkisi etukäteen kuinka "helppoa" milläkin linjalla on.

Sääntöjen mukaan pitäisi aina kysyä konnarilta lupa ennen pyörän kanssa junaan nousua, mutta paikallinen neuvoi että ihan turhaa. Käytännössä ainakaan tuolloin kevätkauden alussa ei tosiaan ollutkaan ongelmia, ja olin joka siirtymällä ainoa harrastepyörän kanssa matkustava.

[kaakku]

Tuo VR:n dynaaminen lipunhinta on kyllä melkoisen perse uudistus. Jos et tiedä viikkokaupalla etukäteen matkustuspäivää, on jossain tapauksissa halvempi mennä autolla. Ei hyvä suuntaus tämmöinen suuntaus. Lähijunilla matkustaminen on taas puoli-ilmaista, etenkin jos suorittaa muutaman asemanvälin matkoja.