Kevättalvella tuli hankittua kokeeksi sähköavusteinen polkupyörä. Kokeeksi ja kokemusten hankkimiseksi. Aiempaa kokemusta ei sähköavusteisista juurikaan ollut, joten uteliaana lähdin katsomaan "uhkia ja mahdollisuuksia".
Pyöräksi valikoitui Canyonin talvialesta Pathlite ON 4, eli lähinnä hybridipyörä ja sieltä hintahaitarin alapäästä. Halvin malli myydään ilman lokasuojia ja tavaratelinettä, mutta ne ostin erikseen (SKS Bluemels ja ACIDin teline) ja askartelin paikalleen. Canyon ei noita omia Pathliten varusteita myy varaosina erikseen. Tavoitteena noilla varusteilla oli rakentaa tuollainen arjen käyttöpyörä, jolla hoituu asiointiajot lähietäisyyksillä. Ja sellaisena se toimii hyvin.
Sähköisyys tuo tietty mukanaan ajamisen keveyttä. Itsellä ja näillä suhteellisen tasaisilla seuduilla avustus on an sich varsin turha, vauhti nousee helposti yli avustusrajan, jolloin alla on vain suhteellisen painava hybridi. Mutta ylämäissä avustus tuo tiettyä vaivattomuutta, ja jos sattuisi asumaan jossain mäkisemmässä kaupungissa, niin varmasti siitä olisi todellista hyötyäkin. Tosin noilla välityksillä, mitä pyörässä on, kiipeäisi lihasvoimalla melko jyrkkää mäkeä ilman avustustakin. En kyllä ymmärrä täysin logiikkaa komponenttivalinnoissa.
Pari pidempää (30-50 km) lenkkiä tein tuossa alkukeväästä hupi- ja kokeilumielessä. No niiden hyöty oli juuri se. Lenkille lähden jatkossakin luomupyörillä. Hieman kummastelen tuota Canyonin speksausta trekking-pyöräksi tälle maillille. Pienellä avustusteholla se toki kulkee vajaan 100km lataamatta, ja isommilla vähemmän. Mutta jos tuollaista bikepacking -tyylistä käyttöä ajattelee niin aika hyvin pitää suunnitella etapit, että saa pyörän lataukseen yöksi.
Katsotaan nyt miten tämän kanssa jatketaan. Ensivaikutelma kuitenkin on että omassa käytössä sähköistys ei tuo merkittävää lisäarvoa.
Lainaa viestiä vastauksessa
Alkujaan tämän lähetti YocceT
Kirjanmerkit