Tuo on kyllä totta absoluuttisessa mielessä. Mutta suhteellisessa mielessä kuinka monta mikrogrammaa esim. tärpätistä ketjun pintaan jäänyttä öljypintaa alkaa heikentää esim. puolikiloisen vahaklöntin ominaisuuksia.
En mäkään varastorasvoja vahaan tuuppaa, mutta jos vahaan päätyy promillen sadaosa tärpätin jäännösöljyä, en jaksa olla kovin huolissani.
Olikos joku kokeillut tuota Rexin Chain Cleaneria tehdasrasvojen poistoon? Ketjut astiaan, tätä perään ja liuotus ja ravistus? Aiemmin mennyt 2x tärpätti & 2x IPA -menetelmällä mutta etenkin tuo tärpätin kanssa lutraaminen risoo.
Joo, mä oon mennyt nyt tuo Rex Chain Cleaner ja sitten Sinol-kylpy perään uusien ketjujen kanssa. Hyvin tuntuu toimivan, ei tuohon Sinoliin enää juuri mitään jää.
Sama. En tiedä onko ipa kylpy enää tarpeellinen, mutta eipä tuo juuri aikaakaan vie.
Mä vedin pelkällä rexillä uudet ja vanhat. Tuntuu toimivan.
Rambovahasta kiinnostaisi tietää muitakin ominaisuuksia kuin sulamispiste. Öljypitoisuus ja kovuus nyt ainakin kiinnostavat.
Optimaalinen sulamispiste vahalle on vähän alle 100 °C koska vesihauteessa saadaan lämpötila nostettua enintään sataan asteeseen. Siinä mielessä Rambovahan sulamispiste noin 90 °C on ihan OK. Mutta ne edellämainitsemani muut ominaisuudet kiinnostavat myös.
"Simplify, then add lightness”
– Colin Chapman
^Muista ominaisuuksista en tiedä, mutta omaan makuuni Rambovaha oli turhan kovaa ja lisäksi se likastui selvästi nopeammin, kuin Rex.
Vahojahan löytyy maailmasta vaikka kuinkanpaljon, mutta toimivan vahaSEOKSEN tekeminen vaatiikin hetken mietintää ja testaamista. Ja näin.
Sent from my iPhone using Tapatalk
Sprintterin jalat, mäkimiehen nopeus
www.rex.fi/bike
En lainkaan epäile etteikö molybdeenidisulfidi tai mitä muita lisäaineita halutaankaan käyttää menisi jonkin halvan kynttilävahan avulla ketjuun. Oleellista onkin mitä tapahtuu myöhemmin pyörällä ajaessa.
Tavallisesti kyseessä on eripituisiin parafiinimolekyyleihin perustuva vaha. Kuvittelen että optimaalista vahaa etsiessä ensimmäiseksi oleellista olisi löytää sellainen vaha, jonka öljypitoisuus on hyvin pieni. Vähemmän öljyä kerää vähemmän pölyä. Periaatteessa, mitä lähempänä nollaa vahan öljypitoisuus on, sitä parempi. Toinen tärkeä on vahan kovuus. Kova vaha pysyy paremmin ketjun sisällä niissä väleissä missä sen pitääkin pysyä. Oletan että pölyn tarttuminen kovan vahan pintaan on vähäisempää kuin pehmeän vahan pintaan. Kovuus mitataan standardin mukaisella neulatestillä. Näkisi vaan sen standardin. Kolmas on sulamispiste. Vahan sulamispisteen pitäisi olla korkea mutta kumminkin alle 100 °C jotta vahaa voi vesihauteessa sulattaa. Mitä korkeampi sulamispiste on, sitä vähemmän vaha pehmenee poikkeusolosuhteissa, esimerkiksi kesähelteillä.
Jos edellä selittämäni vaha onkin eri vahojen sekoitus, sillä ei ole periaatteessa väliä, sillä käytännössä ne kaikki joka tapauksessa ovat eripituisten parafiinimolekyylien (alkaanien) seoksia.
Juuri kun pääsin sanomasta että vahat ovat seoksia. Näitä kemikaaleja on saatavilla myös puhtaina. Puhdas pentakontaani saattaisi olla sellainen mielenkiintoinen vaha, ainakin sulamispisteen perusteella, mutta havaitsin että hinta 105,6 € / 50 mg on noin 100000× liian korkea. Verratkaa tuota vaikka parafiinikynttilän hintaan.
Pentakontaanin hinta löytyi täältä: https://products.cpachem.com/shop/a/114833/sb12181.50mg
Vahasekoitusta suunnitellessa ei ole pakko tyytyä parafiineihin. Esimerkiksi Fischer-Tropsch -menetelmällä tuotettuja myös käytetään, ja niitä voi sekoittaa parafiineihin. Tässäkin yhden firman PE-vaha: https://rahaoil.com/polyethylene-wax/
Lähde: https://www.irmwax.com/faq/About_wax.aspx
Fischer-Tropsch (FT) wax, a polyethylene wax produced by the polymerization of carbon monoxide under high pressure is the technology used in natural Gas to Liquid (GTL) projects. The hydrocarbon product of FT reaction is distilled to separate the mix into fuels products and waxes with melting points ranging from about 45 to 106 Celcius. Currently FT waxes are commercially produced in large volumes in South Africa and Malaysia. Uses are similar to those for polyethylene waxes including hot-melt adhesives and additives for inks and coatings.
"Simplify, then add lightness”
– Colin Chapman
olen ymmärtänyt että alushousuja laminoimalla ei tarvitsisi vaihtaa niitä kuin kerran kuukauteen
Minun mielestäni ketjun puhdistuksen voisi aloittaa tuolla tavoin. Taka-ajatuksena tässä olisi saada enimmät tehdasrasvat irti ketjusta kuumalla vedellä, jotta puhdistuksen myöhemmissä vaiheissa kovempia kemikaaleja kuluisi vähemmän.
Tehdasrasvat jäävät varmaankin keittämisen jälkeen veden pinnalle, josta rasvat voi kerätä jollain pehmopaperilla ennen kuin ketjun nostaa kylvystä ylös.
"Simplify, then add lightness”
– Colin Chapman
Eka kuumavahailu suoritettu. Todella helppoa haudutuspadalla muutaman pyörittelyn kera. Pesun tein Solmasterin AS40:llä, eikä mitään muuta. Mietin tarttisko asetonilla tai ipalla tai sinolilla lutata, mutta ei näköjään, kun meni aivan tönköksi. Aika paljon voimaa tarvi nivelten availuun.
Ajo vielä suorittamatta, mutta hyvältä näyttää. Ensi kerralla vaan pitää muistaa tökkiä ketjutappien ontot reiät puhtaaksi.
https://www.youtube.com/watch?v=C6DQfLLAUMU
Mielenkiintoinen vinkki märkään / pakkasajeluun vahatulla ketjulla.
Kunhan lumikelit tulee, täytyypä kokeilla laittaa pullosta Black Diamondia kuumavaha-Black Diamondin sekaan
Rexin kuumavaha on toisaalta jo itsessään niin pehmeää verrattuna esim perus parafiinivahaan, että se ei todennäköisesti tarvitse lisäöljyä. Jotenkin tuntuu, että rexissä on lumi- ja vesisuoja jo sisäänrakennettuna kun se on täällä suomessa kehitetty.
Muutenkin pakkaskeleillä vaha pysyy ketjussa niin hyvin, että yhdellä vahauksella selviää helposti satoja kilometrejä (pl. ajaminen suolaloskassa)
Kirjanmerkit