Joo, siis olin hämmästynyt ”halvasta” hinnasta. Johan joku Meridan eOne Sixty 9000 on samaa luokkaa. Tuo lienee kai ennakkotilaushinta, eli voihan se siitä vielä pompsahtaa. Saas nähdä pitääkö aikataulut.
Joo, siis olin hämmästynyt ”halvasta” hinnasta. Johan joku Meridan eOne Sixty 9000 on samaa luokkaa. Tuo lienee kai ennakkotilaushinta, eli voihan se siitä vielä pompsahtaa. Saas nähdä pitääkö aikataulut.
Millainen mahtaa olla niiden takahaarukkaa "putkien" kiinnitys linkkuvarsiin? Mitään läpipultteja ei näkynyt.
Kun katsoo perän linkkuja niin ainakin minulle tulee käsitys että sisään jouston aikana perä liikuu eteenpäin. Sehän on väärin. Jousto pitäisi oll akute keula eli taaksepäin. Jos nimittäin perä liikkuu eteenpäin niin kiven tms. tullessa eteen ja vaatiessä ylösjoustoa, perä joutuukin samalla menemään eteenpäin. Tällöin pyörä töksähtää. Toivottavasti hahmotin väärin noiden linkkujen tominnan...
Olet ainakin osittain ymmärtänyt taka-akselin liikkeen väärin.![]()
Tuossahan ns. Virtual pivot point. Eli akseli liikkuu epämääräisen pisteen ympäri. Näin saadaan helposti taka-akseliin liikkumaa taaksepäin. Näitä voi itse kukin miettiä esim. tekniikkalegojen kanssa.
Pole ei ole tainnut julkaista virallista joustokäyrää
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Kannattaa lukea ajatuksella nää jutut tuolta sivuilta, siellä myös kinematiikkaa selitetty;
https://polebicycles.com/voima/
Voi myös kuunnella 3 tunnin Leon haastattelun kuraläpästä. Ainakin minut vakuutti että aika turha on lähteä "internet asiantuntijoiden" haastamaan Polen tuotekehitystä.
Kannattaa katsoa, Leo avaa asiaa enemmänkin:
https://youtu.be/YgqCA1T_Vfg
Taaksepäin suuntautuva taka-akselin liikerata edellyttää (lähes) aina high pivot -jousitusratkaisua, jota Voima-runko ei käytä. High pivot -ratkaisut ovat muutenkin harvinaisuus, vaikkakin yleistymässä tällä hetkellä.
Joustomatkan alusta taaksepäin suuntautuvan taka-akselin hyödyt eivät ole aivan itsestäänselvät. Paluuliikkeen aikana taka-akseli ja rengas liikkuvat vastaavasti eteenpäin? Onko saatu hyöty tätä haittaa suurempi? Lisäksi, jos taka-akseli liikkuu merkittävissä määrin taaksepäin joustomatkan aikana, se pidentää tuntuvasti takahaarukan pituutta, mikä voi tehdä pyörän hankalaksi ajettavan esimerkiksi mutkissa, kun takahaarukalla ja akselivälillä onkin useampi sentti enemmän pituutta keskellä mutkaa kuin sen alkuvaiheessa tai sitä ennen.
Lisäksi ratkaisu vaatii lähes aina ylimääräisen rissan, jonka kautta ketju pitää viedä, mikä tuo omat mausteensa mukaan.
High pivot -ratkaisulla on tietyt edut ja esimerkiksi viimeisimmällä Commencal Supreme DH -pyörällä saatu kisamenestys on osoitus, että systeemi on toimiva. Se, että onko se paras jousitusratkaisu ja missä käytössä on kuitenkin aika paljon monimutkaisempi kysymys.
Tuolla mm. Polen käyttämä virtual pivot-ratkaisu mahdollistaa juurikin tuon nivelpisteen sijainnin tietyssä paikkaa, tai kulkevan omaa rataansa jolloin akselipiste seuraa esim. High pivot-tyyppistä rataa.
Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla
Mutta ei tässä tapauksessa. IC-piste on noin ketjulinjan tasalla, jousituksen kohdasta riippuen. Jos se olisi merkittävästi korkeammalla, high pivot -pyörissä yleisesti nähdyn rissan käyttö olisi tarpeen, ettei perä potki jaloille.
Huom. 200€ deposit.
https://www.instagram.com/p/CQnjo3qq...dium=copy_link
Pole Voiman takajousitus ratkaisu ja takahaarukan ja sen osien rakenne. Uskoisin että kinematiikka liikeratojen ja jousikuormien suhteen on kohdallaan, siihen lienee keskitytty ratkaisua kehitettäessä. Mitä ajatuksia muusta rakenteeseen liittyen herää foorumilaisissa? Miten nuo nivelvarret, niiden välillähän täytyy olla kiertomomentin kestävä rakenne, muutoin pakka elää holtittomasti. Entä itsenäiset takahaarukan puoliskot, kaikki tuenta kiertojenkin suhteen kulkee laakerien/ niiden pesien kautta ?
Onko vastaavia rakenteita nähty millään merkillä aiemmin? Pakollinen valmistus tarkkuus toteutuu kyllä Polen konseptissa helposti...
Jokos on pistetty Voimaa tilaukseen?
Onko kenelläkään käsitystä mihin Voimassa tulee pulloteline?
Eikös siinä akkukotelon kannessa ole valmiina yhden pullon paikka ja viistoputken alle pitäisi mennä toinen.
^kas vain siinä akkukannessa toisaan näyttäisi olevan reiät. viistoputken alla oleva on käyttökelvoton. Pullo olisi aivan kurassa.
Millainenkohan 190mm joustolla oleva mahtaisi olla ajaa hitaassa teknisessä juurakkokivikkohelvetissä noin ylipäänsä?
Tuskin huonompi kuin lyhytjoustoisemmat pyörät – ennemminkin juuri päinvastoin.
Suunnittelupöydällä on tehty todennäköisesti kaikki voitava, että rakenteen saa myös sivuttaissuunnassa jämäkäksi. Voima-videolla vastattiin tähän aika hyvin. Päänivelessä on tuplarivi laakereita molemmilla puolin. Lisäksi akselit käyttävät uraliitosta. Rakenne voi olla samanlainen kuin Stamina-rungon dog bone -perä, jossa on piparkakkuliitos akseleissa, takahaarukan puoliskoissa ja alalinkuissa Se, että takahaarukan puoliskot ovat itsenäiset ei ole nähdäkseni ongelma. Toki niiden välinen silta tai ristituki jämälöittäisi rakennetta, mutta se ei ole nähtävästi tällaisessa ratkaisussa mahdollista. Eipä tosin ole ainoa jousitusratkaisu tai takahaarukan rakenne, joka on rakennettu ilman välisiltaa.
Lopulliset arviot vaatisivat arvatenkin käytännön perusteella tehtyjä havaintoja eli ajoa. Verrattain vahva datapointti on kuitenkin, jos ja kun Voima läpäisee luvatusti Efben "kituutuskokeen" Stamina-rungon tavoin.
Ehkä mutta kun ajetaan kävelyvauhtia tai alle niin keula ja perä painuu alta hyvin helposti. Vaatisi kyllä täysin säädettävät vaimentimet molempiin päihin.
Toinen epäilyttävä asia on keulan loivuus. Jo Evolinkin keula on hitaassa kannon kierrossa ihmeellinen muljahtelija. Mahtaako Voima olla tuossa mielessä vielä pahempi?
Pitkäjoustoista pitäisi melkein päästä kokeilemaan.
Vähän polttelisi tuollainen jos vielä värin saisi valita ja jos pyörän saisi paremmilla säädöillä olevilla joustoilla ja jarruilla. Varmaan sen saisikin.
Eikös sen CaneCreekin kitsuman saa siihen valittua jos haluaa. Ei pitäisi säädöt loppua kesken ainakaan siitä. Zebin pystyy helposti päivittämään Ultimate-versioksi, jos sitä ei oston yhteydessä saa sitä valittua.
Voimassa olevasta rockarin takapupusta ei edes näyttäisi olevan versiota missä on kunnon säädöt. Onko Rockari siirtymässä kokonaan vain prikkapakan kanssa puljaamiseen.
CanCreekille ei ole huoltoa ja jossain vaiheessa jotain isompaa varmaan tulee vastaan.
Fillariosa huoltaa CaneCreekit, ainakin ennen huolsi. Yhden CC DBA sinne olen ainakin lähettänyt ja jotain ne sille teki ja vielä laskukin piti maksaa.
Mitä hyvin säädettävät tarkoittavat tässä yhteydessä?
On fakta, että joustomatkan kasvattaminen heikentää pyörän käsiteltävyyttä siinä mielessä, että kuskilta vaaditaan enemmän toimia halutun vasteen saamiseksi, on se sitten mutkaan kääntäminen, pumppaaminen tai hyppääminen. Tästä syystä alamäkipyörissäkin on vakiinnuttu noin 20 cm joustomatkaan edessä ja takana. Suuremmista lukemista ei ole (ehkä harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta) hyötyä juuri tämän vuoksi, että pyörän käsiteltävyys alkaa kärsimään kaikilla muilla kuin nopeimmilla ja aggressiivisimmilla kuskeilla ja toiseksi, että joustomatkan käyttäminen kokonaisuudessaan edellyttää niin suuria voimia, että niitä ei ilmene kuin aniharvoin.
Geometria, kuten melkein kaikki muutkin osa-alueet, ovat aina kompromisseja. Toimii yhdessä tilanteessa hyvin tai erinomaisesti, toisessa mahdollisesti huonommin. Mitä ohjausgeometriaan tulee, en ole löytänyt loivalla ohjainkulmalla muuta kuin hyötyjä. Jos pyörä on 95 % tilanteissa erinomainen ajaa ja ei-haluttuja ominaisuuksia ilmenee vain kävelyvauhdissa, on loivan ohjainkulman käyttö kompromissin arvoinen. En ole kokenut loivaa ohjainkulmaa mitenkään ongelmalliseksi jo lyhyen totuttelujakson jälkeen. Sanoisin, että pelkästään positiivinen muutos maastopyörägeometriassa. Toki, raja tulee jossakin kohtaa vastaan ja se tuntuu useimmilla valmistajilla olevan vedetty 62-62,5° rajapintaan.
Geometronin nokkamies Chris Porter sanoo, että loivalla ohjainkulmalla usein puhuttu "wheel flop" on itse asiassa juurikin, miten pyörä kääntyy. Tästä voi toki argumentoida, mutta se on näkemys aiheesta lisää.
^Kaikki eivät aja bike-parkeissa joko lainkaan tai ajavat vain harvoin. Pitkä akseliväli on suomalaisessa metsässä huono, tai ainakin edellyttää melkoisen hyvää käsittelytaitoa. Nose wheelieitäkään ei mahdu jokaisessa paikassa tekemään.
Mutta tämä Polen laite lienee pitkälti tehty noihin parkeihin ja muuhun alamäkirymistelyyn.
And don’t trust me… Samulionen vanhoissa vidoissa näkee hyvin, miten Polella ”pitää” ajaa helsinkiläisessä enskametsässä. Trial-tyyppinen kuski toki pärjää paikassa kuin paikassa, mutta onko sitten pyörän jatkuva paikallaanhyppyyttäminen enää enskaa onkin toinen juttu.
Jep, enpä ole minäkään ikinä käynyt enkä ikinä tule käymään parkeissa. Luiden katkominen ei ole minun juttu.
Mutta, ainakaan L-kokoinen Evolink ei ole ollenkaan pitkä pyörä. Se taipuu kaikissa paikoissa. Joskus pitää kyllä vähän keulaa pompottaa sivulle jos vaihtaa polulta toiselle eikä halua oikaista mutta sehän on vaan kivaa. Kun ei aja kisaa niin ei ole mihinkään kiire. Pitkä akseliväli vaan tekee ajamisesta muuten miellytävämpää. Pyörä ei nuoku edestakaisin. Se on myös helpompi jyrkissä paikoissa. Se keulan muljahtelu hitaas vauhdissa, varsinkin ylämäissä vaan on harmillista. Sillä voi olla jotain tekemistä offsetin kanssa (tai siten ei).
Voima on geometrialtaan aika erilainen kuin Evolink. Voimassa keula on paljon loivempi ja pidempi. Ohjaamo ei ole yhtään pidempi. Itelle L on vähän nafti ohjaamoltaan ja olenin vaihtanut 60mm stemmin 45mm tilalle. Voimassa taas isoin runkokoko on jo hiton pitkä akseliväliltään ja voi alkaa olemaan liiallinen traili ajoon ja kannon kiertoon mitä ajo käytännössä on.
Aika vähän vaihoehtoja kuitenkin on kun lähtökohta on että geometria pitää olla vähintää yhtä hyvä kuin Evolinkissä (satulakulma, keulakulma, reach, akseliväli) ja jonka keskiö ei ole alempana ja johon saa ison akun ja hyvän moottorin.
Useimmat pyörät on pilattu naurettavan matalalla keskiöllä tai aivan liian takapainoisella geometrialla.
Polen geometriasta on kokemusta yhden Taigan verran, ei enempää. Yksi talvi ja pari kesää tais tulla ajettua.
Staminalla oon pyöritelly parkkiksella.
Nykyisen Levon ketteryyttä tuskin Voimalla sais, silti jos nyt olisin hankkimassa pyörää niin kyllä Voima ois erittäin vahvoilla.
Mitä tulee takapainoiseen geometriaan, Levon suhteen mulla ei ainakaan ole mitään moitittavaa.
Ehkä se sähköpyörän matalalla oleva painopiste tasoittaa myös tuota?
Keskiön korkeus on Voimassa selkeä plussa, uskon. Levon kammet paukkuu kiviin aivan liian usein.
Hinta on yksi juttu. itse haluan eteen ja taakse vähintään LSC, HSC, LRB (mieluusti myös HRB) säädöt ja jarrukahvoihin täydet säädöt (SRAMilla RSC). Voimaan ne saanee osien erotuksen hinnalla. TurboLevossa pitänee vain valita äveriäämpi malli (menee sinne 10-12ke väliin käsittääkseni) jolloin se on sitten useamman tonnin kalliimpi kuin Voima. Toki se on sitten hiilikuitua ja muiltakin osilta hienompi mutta niille en näe sähköfillarissa merkitystä.
Geometrian suhteen oma optimi on jossain Evolinkin ja 2022-mallin TurboLevon (k-mitoitus) tuntumassa. Voima tosiaan ehkä jo liian pitkä.
Peräänkuuluttaisin edelleen tuota kompromissien tekemistä, mikä koskee myös runkogeometriaa. Hitaissa kohdissa ja kävelyvauhdissa loiva keulakulma ja pitkä pyörä voivat hankaloittaa käsittelyä tai ainakin vaati totuttelua. Tekemätön paikka se ei kuitenkaan ole. Pyörä on kuitenkin muuten selvästi parempi ajaa kaikissa muissa tilanteissa, joten vaihtokauppa ei ole lainkaan huono – päinvastoin.
Paikallaan nypyttäminen kuuluu enskaan yhtä paljon kuin XC- tai alamäkiajoon. Reittivalinnoissta ehkä viilattavaa, jos sitä ilmenee paljon tai jatkuvasti.
Komppaan tässä. L-kokoinen Evolink on hyvän kokoinen pyörä vähintään 180-senttiselle. Sähkömaastopyörissä hyvällä geometrialla varustettuja laitteita ei ole tosiaan kovin montaa, joten vaihtoehdot vähissä. Voimassa vielä ainakin pienenä plussana järkevä keskiönkorkeus.
Nopea pyörä suomalaiseen metsään, Voimako? Itsellä on nykyisten speksien mukaan vanhanaikainen levo. Sillä tyrkätessä omalla maksimillani kunnon metsäpolkua, missä perä-perään nousua ja laskua, väistettäviä puita, kiviä, kantoja jne, tunnen että pyörä toimii pääosiltaan loistavasti; mulletiksi muutettuna ylittää esteet helposti, tarjoaa eturenkaalle riittävästi pitoa, kääntyy kuin ajatus ja on riittävän vakaa yli 50 vauhdeissakin, vaimennusten ollessa sopivat. Kysymys kuuluukin, mikä paranee jos vaihdan Voimaan, kun geo pitenee ja joustovarat kasvavat? Nyt on käytössä melko voimakas progressio jousituksessa, ja paluuvaimennukset on oltava 6/10 auki, jolloin vielä asettuu heti alastulosta. Polkemisen vaste on hyvä, ja avustukseen en kaipaa mitään luomumaisuutta. Traili on asemissa 75/85, jolla paukutetaan, ja pahat nousut sitten 100/100. Kokeiltu on muitakin pyöriä, mutta näissä maastoissa en tunne niitä paremmiksi. Ja kaikki edellä oleva siis silloin kun mennään rauta suussa poikittain. Mainitaan vielä että näillä poluilla tuo ajolinjan muutos tahti on ripeä.Ja parkkimaisia hyppyjä ei ole, ojia yms kylläkin.
Oma pyörähän on aina pääsääntöisesti se paras, mutta usein, kun vaihtaa uuteen pyörään ja pääsee siihen sisään toteaakin, että ei se vanha pärjääkkään. Ajo tyyli varmasti täytyy opetella uusiksi, jos pyörä muuttuu radikaalisti. Niin kuin todettua, niin kompromissejä nämä aina on. Ajotyylit ja vauhdit on niin yksilöllisiä, että toisen paras voi olla itselle ihan paska. Ei sillä, että jos saisin valita uuden Levon ja Voiman väliltä, voisi olla vaikeaa. Toisaalta itsellä näen sähkärin lähinnä hissinä alamäki reeniin, joten Voiman kyvyt saattaisi houkutella enemmän.
Oma vanha pyörä on 67 keulakulmalla ja chanstay 430. Uudessa 64 ja 437. Akseliväli liki 5cm pidempi uudessa(1251). Uusi on selkeästi parempi kompromissi vaikka vanha voi tiukimmassa paikassa olla notkeampi taivuteltava ja helpompi nostaa manutukseen. Sinänsä OT koska nuo on kauramoottoreilla.
Aina on kivaa, kun pääsee polkemaan...
Akseliväleistä puheen ollen. Konepuolen enskoissa näyttäisi olevan jossain 1480mm (KTM EXC) tuntumassa ja trialeissa 1310mm tuntumassa.
Evolink L - 1304mm
Voima K3 - 1343mm (vastaa ohjaamoltaan Evolink L-kokoa)
Voima K4 - 1368mm
Mietin tuota pitkää joustoa mikä arveluttaa. Nyt kun sain Evolinkkiin vähän pidemmän ruodon ja kunnon vaimentimen, pistin sagin 30%.
Voiman hurjaa joustoa ja korkeaa keskiötä voisi hyödyntää isona sagina, ehkä jopa yli tuon 30%. Ulosjoustovara tuntuu olevan röykytyksessä todella iso juttu. Olen ns. saanut ahaa elämyksen joustuksen suhteen. Parempi myöhään...
Kirjanmerkit