^ PlanetX / Selcof kuitukeula. Muistelen että oli 199€ ale hinnalla kun hankin
^ PlanetX / Selcof kuitukeula. Muistelen että oli 199€ ale hinnalla kun hankin
Tämä pisti miettimään, koska tunnistan tuosta tuttuja piirteitä. Nykyaikaisella täpärillä olen koetellut lähinnä omia rajoja kohta kolmisen vuotta. Uuden oppimisen rajoitteet on siirtyneet kalusto- ja kuntopuolelta korvien väliin. Lähinnä siis pelko ja itsesuojeluvaisto rajoittaa toimintaa. On mulla sitten näköjään muuten tämänkin langan otsikon mukainen pyörä. Rakensin täysjäykän nykygeometrian mukaisen 29 maasturin lähinnä talvilenkkejä ajatellen, mutta sepä kulkee kesällä sorapätkillä ihan kuin old school maasturit 90-luvun alkuvuosina! Kyseessä on Salsa Timberjack hiilikuitukeulalla (boost).
Ankka riitelee - Asiat eivät
Tämä on kyllä totta.
Puhutaanko nyt fätistä?Gravelpyörä sattui osumaan pyörien evoluutiossa tohon rakoon. Syntyi pyörä, joka ei ole paras ihan varsinaisesti missään, mutta jolla pärjää lähes kaikkialla ja jolla ajamisesta jopa nauttii vähän kierolla tavalla ihan joka paikassa.
Mutta joo, mun 29'er Trek täyttänee tämän flatbar-gravel -kategorian tunnusmerkistön jäykällä keulalla ja 540-millisellä suoralla tangolla varustettuna. Ei ole hissitolppaakaan. Voimansiirto trendikkäästi 2x11. Renkaat 2.1" Thunder Burtit kesällä ja 2.25 Racing Ralphit muun ajan.
Listausta, jossa itelle ainakin pari uutta:
https://www.cyclingabout.com/best-fl...el-bikes-2021/
Norco Search XR Flat Bar
Commencal FCB
Suurin osa sitten toki laiskoja droppitankorunko-konversioita.
Greveilillä rahastetaan. Komeahan tuo comencal on tanwaleilla, mutta miksi paino on spekseissä 10.9kg? Punnitsin juuri eilen oman vanhan alurunkoisen 29" radonin, jossa ei edes ole mitään kevennys osaa. 10.7kg joustokeulalla ja m520 shimanon polkimilla.
Commencalin rungon ja kiekkojen on pakko painaaa tuossa kiloja. 500e pyörästä näytetään pyytävän tonnia.
Jos olisin opiskelijana jollakin paikkakunnalla ilman autoa, niin tuo Norco voisi olla hyvä yleispyörä kaikenlaisiin ajoihin ympärivuotisesti. Itse suoritin ko. ajelut aikanaan Rovaniemellä 26" Konan Fire Mountainilla joka oli kyllä hyvä pyörä siihen tarkoitukseen![]()
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Itelle tulossa kun osat saapuu Genesis CDF:stä suoratanko versio, katsotaan mimmonen siitä tulee. Meisasin ihan riserin laittaa 20mm nousulla![]()
^Pitää varmaan miettiä että millaisen tuosta Vigorellista saisi rakennettua, kylläkin tulisi kolmas pyörä taas ja kuitenkin uppoaa rahaa jonkinverrran kun tuo kuitu Cinellikin vielä vaiheessa...
Nuohan alkavat olemaan aika täysverisiä maantiepyörän ja maastopyörän sekoituksia, uusi nimi voisi olla paikallaan, esim. "hybridi"?
Jos olisi tuollainen joka painaa reippaasti alle 8kg, niin voisi harkita työmatkapyöräksi. Eli graveli maasturin ohjaamolla. En tiedä. Ehkä ottaisin mieluummin täysjäykän maasturin kuitenkin.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
^^
Joustohaarukka vielä niin on mukava ylittää kanttarit
Vakavasti ottaen, tollainen flatbargravelhybridi on kyllä oivallinen työmatkapyörä. Kesällä pärjäilee 35mm kumeilla ihan hyvin kaikki tiet, talvella sohjossa vois olla 50mm paikallaan. Vaikka kuinka porukka todistelee että paksut kumit (tässä tarkoitan yli 2 tuumaisia) rullaa siinä missä maantienakitkin, niin sellanen kevyempi fiilis noissa ohuemmissa jotenkin on. Liekö mitään merkitystä keskinopeuksiin, paha sanoa.
Olen yrittänyt täysjäykällä maastopyörällä simuloida tuota tunnelmaa, säätänyt ajoasennonkin samaksi, ei vaan tunnu samalta. Mikähän tuossakin on? Ne kumit? Taikuutta?
Maasturin keskiö on korkeammalla, tuossa kohtaa sentit merkitsevät, muita mittoja vähän pääsee viilaamaan putkiosilla.🤔
Tykkäisin enemmän Bullhorn Gravelista.
Siis sahataan käyrätangosta alakippurat pois.
Tai ei tietenkään pelkästään sahata. Tämä keksitty brändi tuotteistetaan ja myydään uutena pyörämallina.
Sitäpaitsi dropeilta ajaminen on vanhanaikaista ja typerää. Roikkuvista käsivarsista tulee ilmanvastusta, näin on valistettu.
Norcon peräkolmio muotoiltu sen näköisesti, että leveempääkin rengasta mahtuisi alle. Kuitenkin max 42 mm rengasleveys ja orkkis WTB-vanteetki vaatimattomat 23 mm sisäleveydeltä. Jos pieniä geometriaeroja ei oteta huomioon niin en edelleenkään ymmärrä miten tämä eroo nykyaikaisesta rennommalla geolla varustetusta hybridistä, joihin menee järjestäen 40+ mm renkaat.
Commencalissa alkaa jo olemaan hieman enemmän ideaa rengastilan perusteella.
Kysymys kuuluu että mitä parempaa tuollaisessa olisi contra esim. Cannondalen jäykkäperäinen maasturi Leftyllä. Saa niin leveät tai kapeat renkaat kuin haluaa/tarvitsee, nopea ja mukava. Juu, alempi keskiö ja sen vaikutukset, mutta onko muuta.
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
^Maaginen hybridifiilis? Noi pitäs ajaa rinnakkain, että osaisi sanoa. Maastopyörissä on monesti maastopyörämäinen ajofiilis (mikä sinänsä ei ole ihme).
Palataampa nyt takaisin perusteisiin:
1) Kippurasarvet = Kaikenlaiset -tie nimitykselliset ajo-alustat.
2) Suora ohjaustanko = Kaikenlaiset -polku, -maasto jne nimitykselliset ajo-alustat.
Kaksi eri pyörätyyppiä joita ei tule sotkea keskenään. Kuten ei sukupuoliakaan. On se kumma ettei mikään ole pyhää...
Kyllähän sukupuolia on hyvä sotkea keskenään, muuten kuollaan sukupuuttoon.
Lähetetty minun SM-G973F laitteesta Tapatalkilla
Ylläoleviin ja Lefty Cannariin en varsinaisesti osaa ottaa kantaa, mutta mullapa on siis ”flatbar fiksigravelhybridi” työmatka- ja rospuuttolenkkipyöränä ja täysjäykkä yksivaihdekaksysi. Bb droppia taitaa maasturissa olla vähän enempi kuin cx-keulalla doupatussa Rollerissa. Rollerissa on melkoisesti matalampi etupää (a-c 395 mm vs 468 mm), se on kevyempi, näppärämpi ja nopeampi kaupungissa ja hiekkateilläkin. Fiilisero varsinkin on kuin yöllä ja päivällä.
Hybridi on nyt ollut ajossa noin vuoden ja sitä ennen kommutoin vajaa kymmenen vuotta käyrätankoisella ja sitä ennen vajaa kymmenen vuotta täysjäykällä 26-tuumaisella maasturilla. Ei sillä tangon mallilla minusta muuten ole kovin isosti käytännön merkitystä, mutta reppu selässä suoralla tangolla ajaminen on jotenkin kivemman tuntuista.
Suoratankoisten, selkeästi enemmän city-käyttöön tarkoitettujen pyörien uudelleenbrändääminen flat bar graveleiksi on silti vähän meh.
Suoratankoisesta hifistelygravelginderista saisi vähän käyrätankoista kevyemmän, koska tangon ja vaihde-/jarrupulikat saisi kevyempinä. En siltikään harrastegraveliin haluaisi suoraa tankoa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kyllä se droppitanko vaan on paikallaan maantielenkeillä. Tiedä sitten onko dropeilta ajaminen aeroa vai ei mutta ainakin on mukava välillä vaihtaa asentoja.
Maastoajossa kippurasarvella ei kyllä mielestäni tee mitään, vaikka hardcore gravelistit yrittävät niin uskotellakin..
Ja miksi ei sitten grand toureilla paljon flattitankoja näy vai onko se kielletty..?
Jaha... nyt alkaa olemaan jo suoratanko-droppitanko väittelyn ainekset ilmassa. Kai se on perustettava ketju "Suoratankoinen flatbar gravel "![]()
kohta luultavasti myynissä full suspension flatbar gravel... toisaalta full suspension kippurasarvi gravel voisi olla hauska..
Off topic: droppitanko enduro olis tosi jees.
Trek Supercaliber tyylinen takajousitus olis magee gravel pyörässä, outoa jos ei vielä ole saatavilla
Tuijottelin omaa suoratankoista, joka on maasturin runkoon kasattu jäykkis, yritin mittaillakin keskiön korkeutta, droppi jotain 33/34 mm, kun taas kahdessa kippurapyörässä 65/68 mm. Muutoin noissa kaikissa kulmat muine mittoineen on hyvinkin samat. Hyvät ajaa kaikki, mutta erojakin on säädöistä huolimatta, eniten tuo korkea keskiö tieajoon vaikuttaa. Edellinen suoratankoinen oli krossarin runkoon kasattu, keskiö alhaalla, ei pääse maasturirunkoisella yhtä hyvään hakemallakaan.
Kirjanmerkit