Flatbar Gravel...

[tchegge_]

Itselleni on alu-runkoinen täysjäykkä 29" jolla ajetaan kuitenkin aika paljon gravelia. Joten nyt kiinnostaa, että mitkä niiden suurimmat geometriaerot on?

No kato sulla on varmaan maastomallin ohjaustanko missä nousua, eli se on ns. riser bar gravel bike.


Lähetetty minun laitteesta Takapalkilla

[Ohiampuja]

Joku nettivertailu kehui Commencal FCB:n geometriaa, niin vertailinpa omaa XC-pyörääni siihen. BB drop ja reach eroaa vain 4 milliä, mutta vaakaputkessa sitten eroa onkin 15 mm.
Satulakulma on täsmälleen sama, mutta ohjauskulmassa on eroa 2,5 astetta. Mutta mitähän se ero oikeasti mahtaa olla, kun jäykkä keula kuitenkin laskee ja jyrkentää keulaa hiukan.

Eli siis tiivistettynä voisi todeta että käytännön erot on pelkästään ohjauskulmassa.

[tommi2]

^En tiedä näistä mainitsemistasi pyöristä, mutta yritin itse virittää One One 456:sta samaan kuosiin kun Planet X London Roadia. Sain satulan korkeuden, etäisyyden satulasta ohjaustankoon yms. itse säädettävät jutut samaksi, mutta ajotunne on ihan eri. Tällä palstalla viisaat puhuivat, että se on se BB drop ja ehkä (muistelisin) haarukan rake vai trailko se nyt oli. Itse vähän kelasin että fillari on enemmän kun mittojensa summa.

[pturunen]

Itse vähän kelasin että fillari on enemmän kun mittojensa summa.

Meinaatko, että ajotuntuma olisi jotenkin maaginen eikä riippuisi rungon mitoista?

[tommi2]

Meinaan . Ainakaan niistä mitoista mitä laitoin samaksi ja ainakaan ei kokonaan. Kun kaikki mitat ovat täsmälleen samat, jää renkaiden ilmatilat ja joustavuus, materiaalit, joustot, paino, pyörivän massan paino yms yms. . Jos näillä ei ole ajotuntumaan merkitystä niin miksi maksaa kalliista hiilarifillarista kun samoilla mitoilla Hi-Ten umpiteräsruko antaa saman fiiliksen? Lisäksi näin virittämällä ei liene mahdollista ilman rälläkkää ja hitsaustaitoja saada valmiita fillareita samaksi.

Tajuan toki mitä tarkoitat .

[petev]

Kyllä tuossa jotain perää on, itse kasasin Scottin halpis alurunkoon itselle flatbarin ja tuli kyllä erittäin herkkä ajotuntumaltaan vaikken mitään hipoa laittanut. Oli niin paljon herkemmän tuntuinen, kuin Orbean alu gravel, että laitoin Orbean luiskaan, kun tuo Scot lähti melkein aina alle.

[Ohiampuja]

Meinaan . Ainakaan niistä mitoista mitä laitoin samaksi ja ainakaan ei kokonaan.

Ohjaamon pystyy tuunaamaan vaikka täysin samaksi, mutta vielä jää säätämättä keskiön korkeus, kaikki keulan mitat (kulma, rake yms) ja takahaarukan pituus eli siis akseliväli. Ehkä nuo sitten tekee sen maagisen ohjaustuntuman. Toiset aistii sen kovin herkästi ja toiset ei lainkaan.

[tommi2]

^Mä oon yleensä kohtuu tunnoton... mutta joku noista mitoista vaikutti. Olis kyllä kiva tietää mikä. Nyt toinen fillari purettu, joten ei enää pääse mittailemaankaan.

[Laerppi]

Liityin kanssa tähän uuteen genreen ja aloitan flatbar gravel harrastuksen. 5 vuotta ajoin dropbar greiveliä.

[Divi]

Kun ajaa vaan semmosella pyörällä mistä tykkää, ja odottaa sitkeästi niin kyllä se joskus tulee muotiin!

Samalla rungolla ja ohjaamolla jatketaan ensi kesäkin. eli Pompino V4. Keulaksi tuli tälle kaudelle Pelago Sibbon teräshaarukka levyjarrulla. Kiekot DT Swissin X392 kehillä eli kestävät, ja helppo tubeless hyvien hyllyjen ansiosta. Pinnat on DT Swissin Championit, etunapa DT Swiss 350, taakse meni Schindelhauerin jarruton sinkulanapa. Force 1 kuitukampisetti GXP BB:llä. Sramin Level T jarru. Kumit on vielä vaihdettava johonkin mukavampaan.

[Ohiampuja]

Nyt on Stenu-henkinen ilmestys.

Mutta mites ohjaustangon leveys ja/tai nousukahvat? Mitä Ameriikan-poikien pyhät gravel-kirjat aiheesta sanoo. Onko nousukahvat sallittu vai paha pyhäin häväistys.

Mutta ihan oikeasti. Katselin netissä testeissä menestyneitä suoratanko-graveleita ja ihmettelin niiden ohjaustankoja. Minusta ne oli yllättävän leveitä, jopa yli 700 mm mittaisia. Itse kokisin että kapeampi olisi hiekkatiellä parempi, ehkä joku n 600 mm molemmin puolin.

Mutta mikäs teidän kokemus on aiheesta?

[Divi]

Kapea menee helposti myös aika jäykäksi. Onneksi noita on halpaa ja nopeaa kokeilla. Tuo oma lienee jotain 720 luokkaa. Vastatuulessa voi pitää kapeammalla otteella keskemmältä kiinni ja poluilla tai tiukassa ylämäessä pidempi antaa sitten taas enemmän vipuvartta ja vakautta. Ja muhkuraisella kivikkoisella tiellä leveys tuo sitten sitä joustoa. Osa tykkää käyttää tankonauhaa tai pitkiä bmx grippejä niin saa sen kapeammankin otteen mukavammaksi, varsinkin jarruttomaan fiksiin sopii hyvin kun ei ole jarrukahvaa tiellä.

[tommi2]

Nyt on Stenu-henkinen ilmestys.

Uskallan väittää että Stenu ei koskisi kepilläkään näin matalan statustason omaavaan merkkiin. Hyvä fillarihan tuo, itellä Pompetamine, eli levyversio tuosta.

Omassa flatbar gravelissa, eli Planet X London Roadissa on innerbarendsit ja ne ovat kaika kivat kyllä. En kaipaa maastoleveää stongaa tielle (hiekkatiellekään), tuntuu että käy enempi ranteisiin ja ei tarvetta repiä. Nyt kyllä on kohtuu leveä, mutta juuri siksi varmaan ajan noilta innerbarendseiltä kohtuu paljon.

[nure]

Miksi flatbarissa täytyy olla leveä jos dropbar esim. 44cm?

[Ohiampuja]

Miksi flatbarissa täytyy olla leveä jos dropbar esim. 44cm?

Samoilla linjoilla, tai se leveä pitäisi olla joku SQlabin reilusti taivutettu. Minulla ainakin ottaa ranteisiin hiekkatie ajelu liian leveällä tangolla. Ja kovin mielelläni siirrän kädet lähemmäs stemmiä.

Hyllystä löytyisi vanhanliiton suora, alle 60 cm tanko ja perinteiset nousukahvat. Entisessä Norcon-hybridi viritelmässä sitä käytinkin...

[nure]

Aikoinaan yhden Kona Dew DL:n modasin enemmän maantiekelpoiseksi niin tankona 520mm kuituinen Codan Bullhorn barendzeillä, todella toimiva yhdistelmä.