Mitähän mieltä väki kun tuollaista Spessu lykkää markkinoille? https://www.youtube.com/watch?v=uqadlalATtQ
Mitähän mieltä väki kun tuollaista Spessu lykkää markkinoille? https://www.youtube.com/watch?v=uqadlalATtQ
Pahaimmillaan tuollainen suoratankoinen on hyvin miellyttävä ajaa, monet kymmenet kilometrit mukavasti, kun tanko on sopivasti aseteltu. Sopivan lähelle, alas kuin maantietankoisen yläote, tanko sopivan kapeaksi sahattu, ergogripit tangossa, tuossapa ne.
Satulan nokalta tangon keskelle muutama sentti enemmän kuin maantietankoisessa pyörässä, satula samoin kuin maantiepyörässäkin, hyvin lähelle tuota asettelua on yksi pyörä tallissa ollut jo vuosia. Mukavaa vaihtelua tuottaa ajoon, kun tuota runsaammin tulee, ja jos tallissa on tilaa.
Jaahans, sitä ollaankin muodin aallon harjalla, kun laitoin omaan Trekkiin Panaracerin Gravel King kumit
Täytyy sanoa, että niille lenkeille, joilla ajan hiekkateitä ja pakosta siirtymiä asfaltilla on kapoinen kumi loistava valinta.
https://bikepacking.com/news/2021-specialized-diverge/
Niin enpä tiedä. Kuituisella täysjäykällä 29er xc-maasturilla on tullut ajettua semmoisia 70-80km gravel-lenkkejä ihan mukavasti. En oikein jaksa nähdä miksi tuollainen olisi sitä parempi oikein missään. No okei kestopäällysteellä voi olla nopeampi.
Hybridi?! Täysjäykkä maastopyörä?! Flatbar Gravel... jaaha, selvä. No jos Spessun markkinointiosasto niin sanoo :rolleys:
No kohta kaikilla pitää olla tuollainenkin.
Ensi vuonna tuosta tulee versio johon menee jopa 29x2.25 kumit ja sitä seuraavana keulaan joustoratkaisu "for extreme comfort" tjsp.
^ja sen jälkeen myös perään... Flat Bar Gravel FSR.
Mulla olisi jo mallinimikin tarjolla, Spessun markkinaosasto voi ottaa halutessaan kopin. Gravel Epic eli tietenkin Grepic FSR!
Sepä se. Gravelointi muistuttaa sellaista pyöräilyä, mitä maastopyöräilyksi kutsuttiin joskus parikymmentä vuotta sitten. Maastopyörät oli kevyitä, teräksisiä, jäykkiä, matalakeulaisia ja jyrkkäkulmaisia. Renkaat oli paksumpia kuin retkipyörissä, mutta ohuita nykymittapuun mukaan. Maastopyörät oli sellaisia, että nykymaastopyöriin verrattuna niitä ei kovin maastokelpoisina voi pitää. Mutta ne oli monipuolisia. Niillä tiesiirtymät ei tuntuneet pösilöiltä. Ei haitannut lyhyt asfalttipätkäkään. Hiekkateillä ja nopeilla neulaspoluilla ne oli parhaimmillaan. Röllipoluillakin niillä pärjäsi ihan kelvollisesti ja taitavan kuskin alla jopa loistavasti. Ne haastoivat etsimään kuskin rajoja ja myös pyörän rajoja, koska pyörän rajat oli sellaiset, että ne uskalsi ylittää.
Nykymaastopyörät on niin suorituskykyisia, että niiden rajat tulee vastaan enää hyvin harvalla kuskilla. Ennemmin päin vastoin, pyöriin ostetaan reserviä niin paljon, että suurimmalla osalla jää iso osa reservistä käyttämättä ja pyörän rajat ei tule vastaan ikinä. Homma muuttuu nopeasti tylsäksi ja polut liian tutuiksi. Kuvitellaan, että tylsistyminen johtuu pyörästä ja ostetaan vielä enemmän reseviä, koska rääd on cool, mutta polut ei muutukaan siitä yhtään hauskemmiksi. Päin vastoin. Pitäisi laajentaa reviiriä, mutta sekään ei houkuttele, kun ei siirtymien polkeminen oikein maita. Pitää keksiä jotain uutta.
Gravelpyörä sattui osumaan pyörien evoluutiossa tohon rakoon. Syntyi pyörä, joka ei ole paras ihan varsinaisesti missään, mutta jolla pärjää lähes kaikkialla ja jolla ajamisesta jopa nauttii vähän kierolla tavalla ihan joka paikassa. Vähän niin kuin niillä maastopyörillä ennen vanhaan. Koska pyöristä elantonsa saavilla on todellisista tarpeista riippumatta kaupalliset intressit keksiä koko ajan jotain uutta ja epärationaalisella kuluttajalla loputon tarve saada jotain uutta, joka on parempaa ja suorituskykyisempää kuin se nykyinen, evoluutio ei pysähdy ikinä. Näin siitäkin huolimatta, että todellisuudessa lisäsuorituskyvylle ei enää tietyn pisteen jälkeen ole tarvetta ja jossain vaiheessa se kääntyy jo itseään vastaan. Siksi suoratankoinen gravelpyörä on vain osa luonnollista jatkumoa. Seuraavaksi siihen tulee etujousitus. Sitten takajousitus. Sitten vielä vähän paksummat renkaat. Ja sitten graveloiminenkin alkaa muuttua tylsäksi. Pitää keksiä jotain uutta..
![]()
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
...ja mitä pienet propellipäät edellä, sitä pian isot perässä. Niin se vaan menee. Suomi-graveliin tommonenkin on varmaan ihan oikeastikin kiva ja hauska pyörä.
(Tosiasiassa kuitenkin suurin kaupallinen intressi suoratankoisiin gravelpyöriin lienee siinä, että niiden avulla saadaan tiristettyä viimeisetkin mehut gravelbuumista. Saadaan myytyä gravelpyörä niillekin joita droppitangot pelottaa tai muuten vaan ei tunnu omalta. Eli siis saadaan myytä sen auttamatta vanhanaikaisen hybridin tilalle suoratankoinen gravelpyörä...)
![]()
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Itselle on tulossa Diverge Evo ja se tulee korvaamaan juurikin täysjäykän maasturin ja hybridin.
Rengastilaa riittävästi, kiinnikkeet tavaratelineelle ja täyspitkille lokareille, hyvä geometria talviajoon, 1X12 voimansiirto ja uskottava valmistaja. Toimiva paketti omaan käyttöön.
Stenulla erinomainen kiteytys tuossa yllä
Sent from my iPhone using Tapatalk
Nätti tuo Ben's Steel hybrid flatbar gravel, kaikki ominaisuudet samassa lauseessa...
Ps. Hyvä Stenu, asia tiivistetty!
Ihan mukava suuntaus, jos hybridejä aletaan suunnitella enemmän gravelit mielessä. Spessusta dropperi helvettiin ja stongasta 10-15cm pois, niin ajaisin.
Jos on ihan pakko alkaa stongaa muuttamaan niin sahataan mieluummin droppitangosta ne alakiekurat pois. Suoran tangon kanssa kädet (vääntyneenä 90 astetta) puutuu.
^Eiköhän seuraavana vuonna tulee riser malli markkinoille tai voihan sen itsekin mieleiseen vaihtaa... Ja harvoin "suora" tanko suora on...
Nyt olisi hyvä määritellä pyörään mahtuvien renkaiden, satulaputken kulmien ym perusteella erot FBGB, hybridien ja täysjäykkien maastopyörien välillä että tietää millä ajaa 🤔😎.
PS Kiitos Stenulle hyvästä kirjoituksesta.
PSS Lopuksi lainaan vähän Veikko Vennamoa:
Kyllä kansa ostaa!
Kyllähän laadukas hybridi oli ihan hyvä jo aikoinaan, mainettaan parempi. Harmi kun suurin osa niistä oli aikoinaan rumia ja tyhmästi varusteltuja.
Jos vertaa vaikka Spessun Sirrus X 5 hybridiin https://www.specialized.com/us/en/si...ext=92420-3001 niin on helppo nähdä merkittävät erot geometriassa![]()
Eihän tämmöstä uudestaan keksiä olis tarvinnu.
![]()
Olenko vahingossa trendin harjalla?
Vaihdoin lumien jälkeen 2020 Kona Unit Xään pidemmän stemmin, kapeamman tangon ja 1.75' renkaat. Kelpaa ajaa työmatkaa/metsäpolkuja/gravelia...
Olis yksi ylimääräinen hiilikuitu runko, pitäisköhän ottaa tuollainen projektiksi?
Kuitua keulaan tietenkin ja simppeli tekniikka, kevyt ku mikä. Hauskan ajokin noin saisi. Riittääkö rungon vaakapitus?
Ei kaiken kuitenkaan tarvi olla kalleimmasta päästä mitä tuohon ruuvailee, levyttömänäkin voi ajaa jos puuttuu.
Tuotahan voi koekasata osilla mitä kertynyt laatikkoon, jos tulos oiken hyväksi osoittautuu, niin sitten uutta osaa tarpeen mukaan.
^Tuli jo yksi korona Cinelli rakennettua niin voisi kyllä vielä jotain poikkeavaa... Ehkä runko valitettavasti liian endurance tyyppinen tuollaiseksi graveliksi... Saas nähdä...
Itse tykkään kyllä ajella soraa jäykällä maasturilla.
Tour Divide Race pyöriä on tullut ihailtua ja kovasti on ollut aika-ajotikut mielessä
Lähetetty minun CLT-L29 laitteesta Tapatalkilla
Kirjanmerkit