^ Lähetin kyselyn ootteko huijareita tohon nbshoppiin, kun klikkaa yhteystiedot niin tulee yhteydenottokaavake.
Katsotaan tuleeko vastausta.
^ Lähetin kyselyn ootteko huijareita tohon nbshoppiin, kun klikkaa yhteystiedot niin tulee yhteydenottokaavake.
Katsotaan tuleeko vastausta.
Ehkä kannattaisi lähettää kysely New Balancelle jos on aidosti epäselvyyttä
Joskus koitan narauttaa näitä facelle (jossa tällaiset usein mainostavat). Yleensä vastauksena tulee vaan semmoinen sori jos et tykkää nähdä, näin saat piiloon. Tajuan kyllä ettei facea kiinnosta kuin raha, mut luulis edes selkeästä huijauksesta/toisena esiintymisestä ilmoittaessa vähän skarppaavan.
Kannattaisi olla klikkailematta noita linkkejä ja käymättä sivuilla. Niin ne nuo sitten leviää.
Ei niitä kannattaisi jakaakaan tänne.
Äläs nyt, ei kai kukaan niin tollo ole ettei tähän luottaisi.
Kuvakaappaus yllä mainitulta sivustolta.
![]()
Moottori olet sinä.
Think for yourself, question authority!
Meidän jälkeemme hiljaisuus
https://yle.fi/a/74-20128902
En ole Tatu ja Patu -kirjoihin perehtynyt, mutta että niistä aletaan sensuroimaan liha- ja maitotuotteen kuvia niin onhan tuo vähän hassua..? Kai tää on sitä nykyaikaa ja kehitystä..
^mikä meitä ihmisiä nykyään vaivaa?
Tässä nyt ei kukaan ulkopuolinen toimija kuitenkaan ole noita muokkauksia suorittamassa vaan kirjojen tekijät itse.
Että mun mielestä sikäli ok., ihan tekijän oikeudella.
Voin minä kuvitella, että eläinten tehotuotanto alkaa monia ihmisiä rassaamaan ja sen vuoksi omat tekemiset halutaan päivittää niiden ajatusten mukaisiksi.
Onko se sensuuria jos sen tekee itse?
Vastaavia juttuja on esim Tinteissä vaikka kuinka, Herge piirsi niitä uudelleen ja uudelleen. Esim minun hyllyssäni on Mustan kullan maa jossa viitataan Tintti kuun kamaralla albumiin vaikka alkuperäisen julkaisjärjestyksen mukaan se ei ole mahdollista.
Myös Agatha Christie teki kirjoistaan eri versioita eri markkinoille täysin tietoisesti.
Kannattaa myös lukea Mäkipellon ja Huotarin Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia.
Tätä olen kans välillä ihmetellyt ja tullut siihen tulokseen, että jos ihmiset joutuu hakemaan lääkäriltä apua ilmastoahdistukseen, lentoahdistukseen tai toisten lihansyönnin vuoksi niin kyllähän se ongelma taitaa olla ihan jossain muualla kuin niissä asioissa joista ahdistutaan.
Tuon toisten lihansyönnistä ahdistumisen ihmettelyn ymmärrän jollakin tapaa. Sen sijaan ymmärrän jos lihan tehotuotanto laittaa miettimään.
Se, että porukka ahdistuu maapallon tilasta ei herätä minussa mitään ihmetystä. Päinvastoin, jos se ei jollakin tapaa huoleta tms on huolestuttavaa. Lääkärinavun tarpeesta itsekullekin en sano mitään.
Mistä sinun mielestä ylipäätään sopii ahdistua ja varsinkin, mistä sopii ahdistua niin paljon, että hakeutuu lääkäriin? Maapallon ekosysteemin romahdus - koiran kuolema - taloushuolet?
Valitettavasti mulla ei ole sulle oikeita vastauksia. Mun heikkous lienee se, että en ole oikein neuroottista sorttia ja uskon ehkä jopa naiivisti, että asioilla on tapana järjestyä. Ja näinollen en koe ahdistusta em asioista enkä oikein mistään muustakaan. Toki jos joku vie lailla tai asetuksella pihvin mun lautaselta ja pakottaa soijan syöntiin niin voi se hetken ahdistaa mutta olen sopeutuvaista sorttia ja ehkä handlaisin senkin lopulta.![]()
^Veikkaan että esim. keskivertokiinalaista huolettaa vaikkapa ilmastonmuutos aika paljon vähemmän kuin keskivertosuomalaista. Nykyään erilaiset ahdistus yms. mielenterveyden häiriöt ovat yllättävän yleisiä, ja valtaosin niistä kärsii naiset. Yleisesti ottaen elämä on opettanut, ettei asioista ahdistuminen tai niistä vauhkoaminen oikeastaan edistä ratkaisuja millään tavalla.
^ ja^^ samoin, olen myös aika välinpitämättömästi asioihin suhtautuva. Kunhan omat ja lähipiirin asiat on ok ja talous kunnossa. Sit vaan välttelee katsomasta liikaa kuvia valtamerien muoviroskasta. Tämmönen on ihminen kun on tasapainoinen. Oli varmaan 30-luvun saksalainenkin samanmoinen.
^Roskaatko paljonkin valtameriä, mikset lopeta sitä? Viittaus 30-luvun saksalaisiin on aina keskustelussa voittava kortti.
Yhtään en roskaa. Muuten vaan välinpitämättömänä lillun kuin 30-luvun perussaksalainen. En mä tätä ketään muuta vastaan suunnannut.
Voihan prkl, kiitos vasemman polven ja saman jalan kramppaavan pohjelihaksen tyydyin taksikyytiin. Kirkolle pääsin ja kun kuskilla oli muitakin sovittuja kyytejä niin maksoin. Mutta paluu teki tuskaa.
Rapia 3 tuntia vei taksin saanti. No siinä jotain teknistä ongelmaa.
I väntan på ännu dåligare tidet
Kirjanmerkit