Sivu 2 / 3 EnsimmäinenEnsimmäinen 123 ViimeinenViimeinen
Näyttää tulokset 31 - 60 / 66

Aihe: Ikämiehen kunto-ohjelma?

  1. #31
    Liittynyt
    10/2013
    Paikkakunta
    Helsinki
    Viestit
    499
    220 - ikä ei usein toimi. Itselläni on 25 lyöntiä korkeampi max syke kuin tuolla kaavalla. Toisaalta esim. aerobinen kynnys nousee treenin myötä
    Canyon Endurace CF 9.0 / Giant TCX SLR 2 / Titania Terässiipi

  2. #32
    Liittynyt
    05/2019
    Viestit
    1.114
    220 - ikä onkin jo vanhentunut laskukaava. Mikään kaava ei tietenkään korvaa testaamalla saatua tietoa, mutta nykyään käytetään tutkimusten valossa merkittävästi paremmin ja useammin kohdalle osuvia laskukaavoja, joisa "ikämiehelle" sopivimpia lienevät:

    206.9 - 0.67 x ikä

    208 - 0.7 x ikä


    VK-sykkeen ala- ja ylärajojen määrittäminen jonkun prosenttilaskukaavan mukaan saattaa tuottaa oikeansuuntaiset tulokset, mutta siihen tarvittaneen jo vähän tuuriakin.

  3. #33
    Liittynyt
    10/2006
    Paikkakunta
    Töyrynummi
    Viestit
    3.899
    Nuo jälkimmäiset kaavat antavat omalla kohdallani oikean tuloksen.
    10k-kerhon jäsen

  4. #34
    Liittynyt
    08/2010
    Viestit
    375
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Jartsu01 Katso viesti
    Itse olen 49-vuotias ja Tahkolla olen kymmenkunta kertaa ajanut sen 60 kilsan lenkin.

    Itsellä on viimevuodet ollut tavoitteena ajella alkukesästä vähintään 1000 km ennen kisaa. Kilsat muodostuvat maantielenkeistä pituudeltaan tunnista kolmeen ja parin tunnin maastolenkeistä.

    Aloitan ajamisen huhtikuussa, kun säät sallivat ja pyrin ajelemaan minimissään viisi tuntia viikossa. Ei kuitenkaan mitään älyttömiä määriä.

    Kisassa olen viimevuodet ajanut sykemittaria seuraten. Eli pidän sykkeen maksimissaan VK alueella ja himmaan heti kun mennään maksimin puolelle.

    Lisäksi huolehdin aika tarkasti, että sipaisen suullisen juomaa 10-15 minuutin välein. Näin nesteet ehtivät imeytyä ja ei tarvitse pysähdellä kuselle tai venyttelemään kramppeja pois.

    Tuolla tavalla kisaan on mennyt kelistä riippuen reilusta neljästä tunnista vajaaseen viiteen (2018 mutakisa).

    Kun kilsoja on riittävästi alla ja menee vain omaa tahtia tulee paras tulos.

    Lähetetty minun SM-G950F laitteesta Tapatalkilla
    1000 km treenii takana ja 60 km Tahkolla? Itse ajoin ekan maastotapahtuman viime syksynä Imatralla (30 km) ja olin melkolailla finaalissa sen jälkeen vaikka
    takana oli n. 3000 km. Ilmeisesti harjoittelen väärin vaikka ajan 3-4 h tunnin lenkkejä PK-alueella enimmäkseen, maastossa PK:ta on hankala pitää..

    Mutta oikeastaan kysymys on että missä määrin teillä noita kramppeja esiintyy?? Mulla on ikääntymisen myötä alkanut tulemaan todella pahaa kramppiherkkyyttä
    itse suorituksen jälkeen, ei sen aikana --- noooh, tosin on joskus tullut kun on vetänyt överit omaan kuntoon nähden maantietapahtumassa. Krampit esim. 4-5 tunnin jälkeen tapahtumasta tai jopa vuorokautta myöhemmin voi olla todella kovia (vedet tulee silmiin, mutta taju ei lähde) ja pitkiä eikä tunnu mikään jeesaavan (ei magnesiumit, ei "riittävä" juominen yms.) . Kuvio on aina sama- alkaa olemaan esim. nukkuessa tai löhötessä täysin rentona ja sitten äkkiarvaamatta iskee pirunmoinen kramppi johonkin jalkalihakseen - pahimpana sisäreidet. Mitään muuta jeesia ennakolta hommaan ei tunnut olevan kuin snadi määrä lihasrelaksanttia ("sirkkaludetta"), se tuntuu pitävän homman edes jotenkin hallinnassa. Noissa tapahtumissa oli se sitten juoksu tai fillarointi ei sitten voi enää vetää "kaikkee irti" mitä lähtis, täytyy himmailla...

  5. #35
    Liittynyt
    04/2010
    Viestit
    1.673
    Sykkeistä: hankala yhtälö kun kestävyysurheilun tavoite on aerk=aenk=max, joka laskee kun aerk nousee. kuvatunlaisia jälkikramppeja oli aiemmin enempi. silloin taustalla vähemmän kestävyyttä ja enempi voimaa. nyt kun voimaa ei ole, mutta kestävyyttä enempi niin jälkikrampit poissa. kramppi on merkki siitä, että raja on tullut vastaan eli kaikki on vedetty mitä lähtee. kramppi on yksi tapa väsyä, sitä vaan ei mielletä ns hyväksyttäväksi. jokaisella on jokaiselle matkalle ja jokaiselle rasitusmuodolle oma hlökohtainen tapa väsyä ja joskus se on vaan krampit.

  6. #36
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti IHD Katso viesti
    ...
    Mutta oikeastaan kysymys on että missä määrin teillä noita kramppeja esiintyy?? Mulla on ikääntymisen myötä alkanut tulemaan todella pahaa kramppiherkkyyttä
    itse suorituksen jälkeen, ei sen aikana --- noooh, tosin on joskus tullut kun on vetänyt överit omaan kuntoon nähden maantietapahtumassa. Krampit esim. 4-5 tunnin jälkeen tapahtumasta tai jopa vuorokautta myöhemmin voi olla todella kovia (vedet tulee silmiin, mutta taju ei lähde) ja pitkiä eikä tunnu mikään jeesaavan (ei magnesiumit, ei "riittävä" juominen yms.) . Kuvio on aina sama- alkaa olemaan esim. nukkuessa tai löhötessä täysin rentona ja sitten äkkiarvaamatta iskee pirunmoinen kramppi johonkin jalkalihakseen - pahimpana sisäreidet. Mitään muuta jeesia ennakolta hommaan ei tunnut olevan kuin snadi määrä lihasrelaksanttia ("sirkkaludetta"), se tuntuu pitävän homman edes jotenkin hallinnassa. Noissa tapahtumissa oli se sitten juoksu tai fillarointi ei sitten voi enää vetää "kaikkee irti" mitä lähtis, täytyy himmailla...
    Kramppeja esiintyy, erityisesti pidempien ja raskaiden ajorupeamien jälkeen, ja lähinnä sisäreidet. Krampit tulevat joitakin tunteja rasituksen jälkeen. Särkylääkkestä (jokin burana) olen havainnut olevan ehkä apua ennen kramppien tulemista otettuna.

    Aikaisemmin (pari vuotta sitten) oli myös ajon aikaisia, joita nyt ei juuri esiinny. Sykkeitä en ole pariin vuoteen seurannut, ehkä kestävyys onkin heikentynyt ajettujen reissujen ollessa usein raskaita.

    Ja ikää on noin 55.

  7. #37
    Liittynyt
    04/2015
    Paikkakunta
    Oulainen
    Viestit
    1.969
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti pohjola Katso viesti
    220 miinus ikä miinus 15% on kai se VK yläraja oliko se VK se vauhtikestävyys vai v...nkovaa
    Minäkin oon vuosimallia -71 ja maksimit oli ainakin pari vuotta sitten 208. Alkuun koitin tuolla kaavalla ja sykkeet meni yli jo kenkiä jalkaan laittaessa

  8. #38
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Firlefanz Katso viesti
    220 - ikä onkin jo vanhentunut laskukaava. Mikään kaava ei tietenkään korvaa testaamalla saatua tietoa, mutta nykyään käytetään tutkimusten valossa merkittävästi paremmin ja useammin kohdalle osuvia laskukaavoja, joisa "ikämiehelle" sopivimpia lienevät:

    206.9 - 0.67 x ikä
    Tämä antaa minulle 175, joka sopisi kun omasta mielestäni 165 huippu ei ollut kuolemaa lähellä oleva kokemus. En edes muistanut missä kohtaa se huippu tuli. Jos 220 - ikä olisi pitänyt paikkansa olisin muistanut kohdan.

    Disclaimer: nöösi näissä pulssimittarihommissa

  9. #39
    Liittynyt
    10/2014
    Viestit
    348
    206.9 - 0.67 x ikä taitaa olla enempi oikeessa helpommalla pääsis vanhalla kaavalla. no 5 sykettä ero

  10. #40
    Liittynyt
    11/2007
    Paikkakunta
    Jyväskylä
    Viestit
    471
    Minulla nuo kaikki kaavat antavat saman tuloksen yhden lyönnin tarkkuudella. Olen 44 vuotta ja kaavojen mukaan maksimisykkeeni on joko 176 tai 177.

    Tätä tietoa olen käyttänyt Polar Beat -sovelluksessa. Minulla on sellainen tuntuma, että maksimisykkeen osalta lukema todennäköisesti pitää aika hyvin paikkansa, koska korkein koskaan mitatattu lukema treenien aikana on juuri 176. Lukeman sain aikaan noin parin tunnin lenkin aikana, jolloin tarkoituksella yritin pitkässä nousussa selvittää, kuinka korkealle syykkeeni voi nousta. Voikohan tätä nyt pitää luotettavana lukemana?

    Ja sopiivatkohan nämä kaavat luotettavammin sellaisiin henkilöihin, joilla ei ole pitkää nuoruudesta asti jatkunutta urheiluharrastusta taustanaan? Minä olen vasta muutama vuosi sitten ryhtynyt säännöllisemmin huolehtimaan kunnostani.

  11. #41
    Liittynyt
    01/2011
    Viestit
    199
    Tuskinpa se urheilutausta hirveän vaikuttava tekijä sille on miten nuo pitää paikkansa. Itsellä ikää 30 ja viimeset 23 vuotta urheiltu säännöllisesti ja nämä yllämainitut laskukaavat antaa 10 yksikköä liian pienen maksimisykkeen todelliseen verrattuna.

  12. #42
    Liittynyt
    01/2006
    Paikkakunta
    Laru, HKI
    Viestit
    19.817
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Nikkke Katso viesti
    ...nämä yllämainitut laskukaavat antaa 10 yksikköä liian pienen maksimisykkeen todelliseen verrattuna.
    Sama juttu. Ikä 52 ja saan sykkeen tuonne 185-186 tienoolle kun yritän.


  13. #43
    Liittynyt
    11/2015
    Paikkakunta
    Rovaniemi/Sodankylä
    Viestit
    2.877
    Nuo sykkeet on ihan henkilökohtasia. Itellä nuo laskukaavat antaa aikalailla oikean. En oo kyl pariin vuoteen testannu.
    Maximiin pääsen juoksemalla ylämäkeen niin kauan että alkaa piiputtaan. Pari yritystä ehkä vaatii.
    Varsinaisissa harjotuksissa ei ikinä käy lähelläkään maksimia

  14. #44
    Liittynyt
    02/2012
    Paikkakunta
    Jyväskylä
    Viestit
    771
    ^Ei noita sykeasioita kannata vatuloida, toisilla on varpusen sydän ja toisilla isompi pumppu jolloin pienempi iskutiheys riittää.

  15. #45
    Liittynyt
    05/2019
    Viestit
    1.114
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti r.a.i Katso viesti
    ^Ei noita sykeasioita kannata vatuloida, toisilla on varpusen sydän ja toisilla isompi pumppu jolloin pienempi iskutiheys riittää.
    What is this thing called vatulointi ja missä sitä tässä yhteydessä näit?

    Eihän tässä ainakaan kukaan ole pitänyt itseään parempana tai huonompana tai tehnyt itselleen ongelmaa siitä että oma maksimisyke ei osu minkään laskukaavan antaman tuloksen kanssa yksiin. Mutta silti sykeasioita kannattaa funtsia ja sykkeitä seurata. Jopa silloin kun seuraa harjoittelussaan ennen kaikkea tehomittarinsa lukemia.


    Muutenhan sykeasioita voi vatuloida vielä lisääkin tuomalla yhtälöön uudeksi tekijäksi leposykkeen. Kun vähentää maksimisykkeestä leposykkeen ja määrittelee harjoitusalueensa prosentteina niiden erotuksesta, käyttää laskukaavaa joka löytyy netistäkin nimellä "Karvonen method" tai "Karvonen formula" ja jolla on yhä uskollisia kannattajia.

  16. #46
    Liittynyt
    05/2002
    Paikkakunta
    Siilinjärvi
    Viestit
    7.539
    Itsellä on 70 v mittarissa. Sykerajat ovat häilyviä, riippuvat päivästä, unesta, rasitustasosta, mielialasta jne. Hyvin levänneenä aerobinen kynnys on noin 130 ja jos harjoittelee parina kolmena päivänä peräkkäin, raja putoaa 115 kieppeille. Maitohappotestien mukaan se tuo 130, mutta jos sillä hiihdän pertsaa, menen liian korkealla pulssilla.

    Ikääntyneen pitäsi muistaa se, että hiljaa kuljetaan 90% kaikesta harjoittelusta. Se on muuten vaikea juttu, koska varsinkin aloittelijalla, hölkkääminenkään ei onnistu vaan on käveltävä ja pyörällä mentävä ihan retkeilyvauhtia. Kerran viikossa voi siten rykästä tunnin reippaasti ja jos haluaa tehdä vo2max treenin niin hiittaamalla vaikka 30 sekunnin vetoja 15 sekunnin palautuksella kolme sarjaa neljän minuutin sarjapalautuksella. Tai vain kunnon mukaan lyhyillä palautuksilla.

    Viimeisessä hiihtolehdessä on mielenkiintoinen referaatti norjalaistutkimuksesta, jossa vertaillaan vanhaa 4x4min,3 min palautuksella tuohon 3x10x30 sek 15 sek palautuksella ja kolmen neljän minuutin sarjapalautuksella. Kokeilin tuota ja kyllä se on vanhalle rankka. Pystyin vain tekemään viiden vedon sarjoja. Tuo vanha tapa onnistuu helposti. Uuden tavan pitäisi olla norjalaistutkimuksen mukaan huomattavasti tehokkaampi kun kehitetään maksimaalista kestävyyttä.

    Ikääntyneen tulee muistaa kuitenkin tuo 90 prosentin sääntö ja se, että punttisalilla pitää muistaa vierailla ainakin kerran viikossa.
    Jos et aja et voi ottaa!

  17. #47
    Liittynyt
    05/2019
    Viestit
    1.114
    ^ Kun et liittänyt linkki mainittuun norjalaistutkimukseen (enkä tänään jouda kirjastossa käymään), laitan tähän tämän, vaikka Hiihto-lehden jutun tutkimus lieneekin toinen eli uudempi. (Oikea kohta löytyy kun hakee Lillehammerin.)

    15 sekunnin palautukset ovat ihan sairaan lyhyitä nuorelle ja harjoitelleellekin. Jos ajatellaan että paras harjoitusvaste saavutetaan silloin kun niin sanottu nettoaika (halutulla sykealueella) on suurin, niin silloin voi kysyä olisiko perinteisempi 30/30 tai Billat'n jo klassinen 60/60 parempi. Tai jopa 40/60, jos vetää lähempänä "täysii".

  18. #48
    Liittynyt
    08/2008
    Viestit
    131
    Henk.koht olen sitä mieltä että nuo maksimisykettä käyttävät kaavat voisi jo vähitellen siirtää urhelumuseon vitriiniin. Sykemittarien keksimisen jälkeen ei ole enää tarvetta laskea sykerajoja maksimisykkeen kautta. Maksimihan lasketaan pelkästään sen takia, että siitä saataisiin arvioitua harjoitustehoaluiden sykerajat jollain prosenttilukemalla: eli ensin tulee virhettä maksimin arvauksessa ja sitten lisää arvauksessa montako prosenttia maksimsta VK alueen rajat kyseisellä henkilöllä sattuu olemaan. Ei mitään järkeä ainakaan jos omistaa sykemittarin - ja jos ei omista, niin tuskin niillä sykerajoilla mitään tekee kun ei niitä sykkeitä kuitenkaan pysty seuraamaan.

    VK ylärajan saa määritettyä suoraan riehumalla tasaisesti tunnin niin kovaaa kuin pystyy ja laskemalla keskisykkeen. Jos ei pystynyt tasaisesti puristamaan jostain ulkoisista syistä niin sykekäyrästä voi vähän päätellä millä tasolla sykkeen uskoo pystyvänsä ptämään tunnin ajan. Siitä sitten noin 90% on PK alueen yläraja, jota voi sitten joitan lyöntejä siirtää ylös tai alas riippuen kuntoilutaustasta (PK yläraja voi usein olla suhteessa korkeammalla vuosia harjoitelleella). Ja jos maksimin haluaa arvata, niin laskee sen tuosta VK ylärajasta kertomalla sen haluamallan kertoimella, vailla 1.1, mutta sillä arvolla ei harjoittelun seurannassa tee juuri mitään. Tuolla tavalla arvot saa huomastatavasti tarkemmin kun maksimisykkeen kautta arvaamalla ja jos ei tuo tarkkuus ei riitä niin sitten mars testiasemalle.

    Ja sekin kannattaa huomioida että sykerajat ovat jonkin verran lajikohtaisia, esimerkiksi juostessa VK alueen ykäraja ei ole sama kuin vaikka meloessa, varsinkin jos ei isommin ole melonut.

  19. #49
    Liittynyt
    03/2007
    Paikkakunta
    Kempele
    Viestit
    4.350
    Polar on ohjelmallaan suositellut 220 miinus ikävuodet, se on ihan toimiva omalla kohdallani, ihan hyvä että jokin suositus aluksi on. Samaan pääsen myös 208×0,7, siis lähelle noilla ikämiehet pääsevät. Mutta suositus on nimensä mukainen, jonkinlainen Nolla-kohta, josta sitten haetaan itselle riittävän hyvä, Se oikea sykearvo.

  20. #50
    Liittynyt
    10/2017
    Viestit
    239
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti IHD Katso viesti
    Mutta oikeastaan kysymys on että missä määrin teillä noita kramppeja esiintyy?? Mulla on ikääntymisen myötä alkanut tulemaan todella pahaa kramppiherkkyyttä
    itse suorituksen jälkeen, ei sen aikana --- noooh, tosin on joskus tullut kun on vetänyt överit omaan kuntoon nähden maantietapahtumassa. Krampit esim. 4-5 tunnin jälkeen tapahtumasta tai jopa vuorokautta myöhemmin voi olla todella kovia (vedet tulee silmiin, mutta taju ei lähde) ja pitkiä eikä tunnu mikään jeesaavan (ei magnesiumit, ei "riittävä" juominen yms.) . Kuvio on aina sama- alkaa olemaan esim. nukkuessa tai löhötessä täysin rentona ja sitten äkkiarvaamatta iskee pirunmoinen kramppi johonkin jalkalihakseen - pahimpana sisäreidet. Mitään muuta jeesia ennakolta hommaan ei tunnut olevan kuin snadi määrä lihasrelaksanttia ("sirkkaludetta"), se tuntuu pitävän homman edes jotenkin hallinnassa. Noissa tapahtumissa oli se sitten juoksu tai fillarointi ei sitten voi enää vetää "kaikkee irti" mitä lähtis, täytyy himmailla...
    Oletko kokeillut elektrolyyttijuoman vaikutusta kramppeihin? Itse sain krampit loppumaan tällä Dexalin elektrolyytillä: https://dexal.fi/tuotteet/dexal-pro-...-poretabletit/
    Pelkällä magnesiumin syömisellä ei ollut mitään vaikutusta kramppeihin.
    Itse lisään vielä pari ruokalusikallista maltodekstriiniä elektrolyytin sekaan niin saa myös energiaa lenkillä samasta pullosta.

  21. #51
    Liittynyt
    10/2014
    Viestit
    348

  22. #52
    Liittynyt
    02/2012
    Paikkakunta
    Jyväskylä
    Viestit
    771
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Firlefanz Katso viesti
    What is this thing called vatulointi ja missä sitä tässä yhteydessä näit?

    Eihän tässä ainakaan kukaan ole pitänyt itseään parempana tai huonompana tai tehnyt itselleen ongelmaa siitä että oma maksimisyke ei osu minkään laskukaavan antaman tuloksen kanssa yksiin. Mutta silti sykeasioita kannattaa funtsia ja sykkeitä seurata. Jopa silloin kun seuraa harjoittelussaan ennen kaikkea tehomittarinsa lukemia.


    Muutenhan sykeasioita voi vatuloida vielä lisääkin tuomalla yhtälöön uudeksi tekijäksi leposykkeen. Kun vähentää maksimisykkeestä leposykkeen ja määrittelee harjoitusalueensa prosentteina niiden erotuksesta, käyttää laskukaavaa joka löytyy netistäkin nimellä "Karvonen method" tai "Karvonen formula" ja jolla on yhä uskollisia kannattajia.
    Vatulointi on näköjään jonkin sanakirjan mukaan "hidasta ja vätystelevää tekemistä tai jahkailua" itse käytän termiä tekemisestä tai asioiden pohtimista sillä tavalla, ettei minkäänlaista lopputulosta ole edes odotettavissa.

    Sykeasiat ovat yksilöllisiä ja se on kait tullut jo aika päivää selväksi, ettei 220-ikä laskuri anna "oikeata" tulosta, mutta silti vähän väliä joku kertoo täällä ettei ko. kaava anna oikeata tulosta. Mutta eipä siinä, tämähän on keskustelufoorumi ja kait siitä jotain vertaistukea saa, kun lukee muiden kokemuksia. Ehkä mulla on vähän allergia noita sykearvoja kohtaan, kun on tullut elämän aikana tavattu aika monta lepykkeellä ja maksimisykkeellä "kehuskelijaa", joilla ei sitten kovin kummoisesti ole kuitenkaan tossu liikahtanut.

  23. #53
    Liittynyt
    05/2002
    Paikkakunta
    Siilinjärvi
    Viestit
    7.539
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Firlefanz Katso viesti
    ^ Kun et liittänyt linkki mainittuun norjalaistutkimukseen (enkä tänään jouda kirjastossa käymään), laitan tähän tämän, vaikka Hiihto-lehden jutun tutkimus lieneekin toinen eli uudempi. (Oikea kohta löytyy kun hakee Lillehammerin.)

    15 sekunnin palautukset ovat ihan sairaan lyhyitä nuorelle ja harjoitelleellekin. Jos ajatellaan että paras harjoitusvaste saavutetaan silloin kun niin sanottu nettoaika (halutulla sykealueella) on suurin, niin silloin voi kysyä olisiko perinteisempi 30/30 tai Billat'n jo klassinen 60/60 parempi. Tai jopa 40/60, jos vetää lähempänä "täysii".
    Paparilehteen on vaikea linkata ja tutkimusta en löytänyt, mutta tässä on jotakin asiasta.https://www.presteramera.com/tag/intervaller/ Kokokonaisaika on tässä uudessa tutkimuksessa täysin sama kuin vanhassa 4x4/3 min ja juju on siinä, että voidaan olla pidempään korkean sykkeen alueella. Tosi on että treeni ei sovi meille vellihousuille.
    Jos et aja et voi ottaa!

  24. #54
    Liittynyt
    08/2010
    Viestit
    375
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Luumunen Katso viesti
    Oletko kokeillut elektrolyyttijuoman vaikutusta kramppeihin? Itse sain krampit loppumaan tällä Dexalin elektrolyytillä: https://dexal.fi/tuotteet/dexal-pro-...-poretabletit/
    Pelkällä magnesiumin syömisellä ei ollut mitään vaikutusta kramppeihin.
    Itse lisään vielä pari ruokalusikallista maltodekstriiniä elektrolyytin sekaan niin saa myös energiaa lenkillä samasta pullosta.

    Juu, noita Dexaleita ja muista vastaavia on nytkin tuolla varastossa- en ole huomannut mainittavaa vaikutusta vaikka suorituksen aikana olen niitä käyttänyt. Lueskelin noista krampeista joskus jostain lääketieteellisestä artikkelista, ettei niiden syytä oikeastaan tiedetä, joku hermoston virheviestintään liittyvä juttu toi kuitenkin on ja tietty kehon kemiallakin siinä on varmaan osansa.

  25. #55
    Liittynyt
    10/2014
    Viestit
    348
    maximi syke tasoista. 3 ja puolivuotta sitten polarin syke mittarissa 154 max harjoiteluhistoriassa. viime kuussa 164 sama mäki sama läskipyörä

  26. #56
    Liittynyt
    03/2007
    Paikkakunta
    Kempele
    Viestit
    4.350
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti IHD Katso viesti
    Juu, noita Dexaleita ja muista vastaavia on nytkin tuolla varastossa- en ole huomannut mainittavaa vaikutusta vaikka suorituksen aikana olen niitä käyttänyt. Lueskelin noista krampeista joskus jostain lääketieteellisestä artikkelista, ettei niiden syytä oikeastaan tiedetä, joku hermoston virheviestintään liittyvä juttu toi kuitenkin on ja tietty kehon kemiallakin siinä on varmaan osansa.
    Ihmisessä vieläkin sen verran kalaa, että kokeile aitoa merisuolaa, siis sellaista, josta puuttu paakkuuntumisenestoaine. Minun kinttuihin tuo on tuonut apua juuri hankaliin nykimisiin ja kramppeihin, oikeastaan elimistöön muutoinkin, suolistoa myöten. Halpaa kuin makkara n. 4 e. kilo luontaistuotekaupassa. Varttiteelusikallinen lasiin vettä aluksi ja myöhemmin riittää aamupuuron ja ruuan maustaminen. Usko pois.

  27. #57
    Liittynyt
    10/2006
    Paikkakunta
    Töyrynummi
    Viestit
    3.899
    Suosittelen lukemaan vielä kp:n vastauksen kramppien osalta. Se on varsin tyhjentävä. Sen lisäksi voi tavata IHD:n viestin, jossa myös asiaa. Puhuin tästä pari vuotta sitten urheilulääketieteeseen erikoistuneen lääkärin kanssa, eikä tosiaan ihan selvää syytä ole eikä myöskään poppakonsteja niiden vähentämiseen (olettaen, että noudattaa monipuolista perusravitsemusta).
    10k-kerhon jäsen

  28. #58
    Liittynyt
    05/2019
    Viestit
    1.114
    Terveellistä vähäsuolaista ruokavaliota noudattamaan pyrkivä eli suolan käyttöä välttävä mutta liikuntaa harrastava, suhteellisen paljon hikoileva jne saattaa todella kokea esimerkiksi puhdistetun merisuolan tepsivän miltei poppakonstin lailla.

    On silti aivan ehdottoman totta ettei se eivätkä muutkaan elektrolyyttijuomat tai -tabletit estä kp63:n esittämistä syistä aiheutuvia kramppeja. Jos ja kun kisassa menee kovemmalla teholla useammin ja/tai pitempään kuin treeneissä ja koskaan, ei pidä ihmetellä että kramppaa pahastikin jo kisan aikana tai sen jälkeen. Yksilökohtaisia erojakin lienee, mutta kaikille on varmasti yhteistä se että riittävän kovilla ja pitkäkestoisilla harjoituksilla (joista myös ymmärtää antaa itselleen tilaisuuden palautua) voi kisan aikaisten kramppien alkamista lykätä ja kisan jälkeisiä kramppeja helpottaa.

  29. #59
    Liittynyt
    10/2017
    Viestit
    239
    Tosiaan joo, jos vetää omaan kuntotasoonsa nähden överit, oli sitten kuntotapahtuma tai kisa, niin ei kai niitä kramppeja voi välttää. Kerran vedin eräässä kuntoajossa itse ihan piippuun, kaikki mitä 'koneesta' lähti, ja seurauksena oli kuumetta ja flunssa. Sen jälkeen on itsesuojeluvaisto jarruttanut liikoja menohaluja.

  30. #60
    Liittynyt
    10/2014
    Viestit
    348
    höpöhöpö 600 tuntia

Samanlaisia aiheita

  1. Pääkaupunkiseudun pyöräteiden kunto
    By N.N. in forum Yleiset jorinat
    Vastaukset: 53
    Viimeinen viesti: 25.07.2019, 11.39
  2. Pyörän huolto-ohjelma / huoltokohteet ja -välit
    By kurvaaja in forum Yleiset jorinat
    Vastaukset: 22
    Viimeinen viesti: 12.06.2019, 16.09
  3. Suomalaista polkupyöräsuunnittelua radio-ohjelma
    By kyytimies in forum Yleiset jorinat
    Vastaukset: 2
    Viimeinen viesti: 05.09.2018, 08.44
  4. Navigointi puhelimella, mikä ohjelma?
    By Istumatyöläinen in forum Varusteet
    Vastaukset: 7
    Viimeinen viesti: 14.02.2017, 13.32
  5. GPS-tallennuksien vertailu ohjelma?
    By Nufan in forum Varusteet
    Vastaukset: 8
    Viimeinen viesti: 19.04.2013, 21.11

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •