Ensimmäinen pidempi ylämäkikisa - ilman tehomittaria

[fiber]

Mistä tietää mitä vauhtia kannattaa ylämäkikisassa ajaa?

Jos olisi tehomittari, ja jos voisi ajaa kisan omalla pyörällä, pystyisi ajamaan keskitehon mukaan. Kun sitä ei ole eikä voi ottaa omaa fillaria mukaan, tilanne mutkistuu.

Stravasta näkee millaisia nousunopeuksia (VAM) on tullut ajettua omilla lenkeillä esim. Vesuviukselle ja Teidelle. Esim. kilometrin segmentillä VAM on noin 750. En kyllä yhtään osaa sanoa kuinka se korreloi, kun nyt edessä on ihan erilainen ja erimittainen nousu, loppukausi, ja tuntematon seutu.

Miten lähtisitte tätä taklaamaan? Laitoin aiheesta vähän pidemmästi myös blogiin, mutta yllä kuitenkin pääspeksit.

[paaton]

No jos kroppa ei ole kamalan rasittunut, niin mikä vika sykkeen käytössä on?

Ostat wattipolkimet, niin nuo saa vuokrapyöräänkin helposti kiinni. Stagesin kammen kanssa täytyy varmistaa vuokrapyörän kampisarja.

[fiber]

Tosiaan, sykkeet unohtui reseptistä. Mietin jossain vaiheessa kyllä, että kun ne lähtevät laukkaamaan yli kolmessa tonnissa jo pelkästä kevyestä patikoinnista, niin ne eivät ole luotettavia. Onko AnA-kynnys sitten sama ja sen tuntumassa ajo yhtä hapottavaa merenpinnan tasolla ja tuolla korkealla?

[paaton]

Tosiaan, sykkeet unohtui reseptistä. Mietin jossain vaiheessa kyllä, että kun ne lähtevät laukkaamaan yli kolmessa tonnissa jo pelkästä kevyestä patikoinnista, niin ne eivät ole luotettavia. Onko AnA-kynnys sitten sama ja sen tuntumassa ajo yhtä hapottavaa merenpinnan tasolla ja tuolla korkealla?

Enpä ole noin korkealla käynyt. Reilussa kilometrissä en ole huomannut mitään eroa sykkeiden toiminnassa.

Mutta osta ihmeessä se mittari, nyt kun sille olisi hyvä syykin. Minullakin on tuo moittimani 4iiii:n kampi toiminut ongelmitta sen jälkeen, kun vaihdoin siihen patterikotelonkannen.

[pulmark]

Mistä tietää mitä vauhtia kannattaa ylämäkikisassa ajaa?

Jos olisi tehomittari, ja jos voisi ajaa kisan omalla pyörällä, pystyisi ajamaan keskitehon mukaan. Kun sitä ei ole eikä voi ottaa omaa fillaria mukaan, tilanne mutkistuu.

Stravasta näkee millaisia nousunopeuksia (VAM) on tullut ajettua omilla lenkeillä esim. Vesuviukselle ja Teidelle. Esim. kilometrin segmentillä VAM on noin 750. En kyllä yhtään osaa sanoa kuinka se korreloi, kun nyt edessä on ihan erilainen ja erimittainen nousu, loppukausi, ja tuntematon seutu.

Miten lähtisitte tätä taklaamaan? Laitoin aiheesta vähän pidemmästi myös blogiin, mutta yllä kuitenkin pääspeksit.

Murakka mäki Taiwanissa jos yli 3000m nousua. Jyrkkeneekö mäki sen jälkeen kun on ensin noustu loivaa ylämäkeä 2000m ? Kuinka paljon kokonaismatka/jyrkkä osuus ?

Itse unohtaisin tehomittarit ja VAMit. Niitä ehtii tarkastella myöhemmin, lähtee ajelee vaan fiiliksen mukaan. Alku kannattaa ottaa varovasti. Sykemittarista on itselle eniten pitkässä n. 1 - 1.5h ylämäkivedossa hyötyä jos tietää AnT sykearvon. Ajelee muutaman napsun sen alapuolella niin pääsee varmasti perille. Näin olen Ranskassa tehnyt. Yksittäinen maksiminousu mulla kuitenkin vain n. 1500m.

Ylämäkeen on helppo ajaa, koska painovoima pitää huolen vastuksesta. Matkavauhdin maksimi löytyy aika helposti hengitysrytmiä ja jalkojen tuntemuksia seuraamalla. Jyrkempiin pätkiin kannattaa säästellä jos esim. yli 10% pätkiä. Mäkivälitykset auttaa pitämään kadenssin riittävän korkealla.

PS. Tietty tuo korkeus kannattaa ottaa huomioon, noustaan kuitenkin yli 3000m.

[fiber]

Mun pulmani omilla lenkeillä on ollut, että matkavauhti olisi monesti voinut olla kovempi kuin mitä tuntemusten ja sykkeen perusteella olen ajanut. Tosin onhan ne olleet lyhyitä ja matalia tähän verrattuna.

Jonnekin parin tonnin yläpuolelle on 4-5 prosenttista, siitä viimeinen kilometri 9-10 %. Lähtökohtana, että pysyn ehkä tuon 2/3 matkasta luuta-auton edellä. Sitten annan numerolapun ja jatkan omaa tahtia jos jaksan.

EDIT: ei mullakaan 2300 metriä ole sanottavasti sykkeeseen vaikuttanut, mutta 3560:ssä olikin ihan eri tilanne. Tämä siis nopsan nousun jäljiltä, ja vastaa sikäli Taiwanin kisaa.

[pulmark]

Mun pulmani omilla lenkeillä on ollut, että matkavauhti olisi monesti voinut olla kovempi kuin mitä tuntemusten ja sykkeen perusteella olen ajanut. Tosin onhan ne olleet lyhyitä ja matalia tähän verrattuna.

Jonnekin parin tonnin yläpuolelle on 4-5 prosenttista, siitä viimeinen kilometri 9-10 %. Lähtökohtana, että pysyn ehkä tuon 2/3 matkasta luuta-auton edellä. Sitten annan numerolapun ja jatkan omaa tahtia jos jaksan.

EDIT: ei mullakaan 2300 metriä ole sanottavasti sykkeeseen vaikuttanut, mutta 3560:ssä olikin ihan eri tilanne. Tämä siis nopsan nousun jäljiltä, ja vastaa sikäli Taiwanin kisaa.

Ajelee siihen jyrkän pätkän alkuun säästellen ja sitten tuuppaa lopun täysillä :-) Mielenkiintoinen pätkä varmaan tuo loppu, kun on sen verran korkealla. Onnea ja tsemppiä matkaan !

PS. Tuo kokonaismatka taitaa olla kyllä niin pitkä että voi unohtaa ajamiset AnT tuntumassa muualla kuin lopussa sen verran aikaa koko mäen taklaamisessa menee.

[fiber]

Onko jollakulla kokemuksia ajamisesta sen verran korkealla, että syke kiihtyy jo kevyestä ponnistuksesta? Kestääkö silloin pidempään pysymistä AnA-kynnyksellä vai käykö hapenpuutteessa niin, että romahtaa nopeammin?

[buhvalo]

Onko jollakulla kokemuksia ajamisesta sen verran korkealla, että syke kiihtyy jo kevyestä ponnistuksesta? Kestääkö silloin pidempään pysymistä AnA-kynnyksellä vai käykö hapenpuutteessa niin, että romahtaa nopeammin?

Veikkaisin että voit ajella sinne 2000m asti sykkeiden mukaan (alakynnyksella) ja sen jälkeen mennä tuntumalla ja sillä mitä on jäljellä, sykkeistä välittämättä. Eiköhän siinä tule luontaiset rajoitukset ettei mene liian hapoille. Tuoreilla jaloilla voisi korkealla voisi laktaatit pompata, mutta tuoreus lienee jäänyt matkalle.

Tiimakaveri kiinanajoilta kävi tuon ajamassa, kaiffari ajoi n.1100m VAM:ia matalalla (1k) ja tuossa kisassa lopussa 750m tasolla. Harmittaa etten lähtenyt tähän mukaan, vaikka pyysi.

[pulmark]

Onko jollakulla kokemuksia ajamisesta sen verran korkealla, että syke kiihtyy jo kevyestä ponnistuksesta? Kestääkö silloin pidempään pysymistä AnA-kynnyksellä vai käykö hapenpuutteessa niin, että romahtaa nopeammin?

Ajamisesta sen verran, että ainakin itsellä jo n. 1500m yläpuolella alkaa olla vaikeampaa pysyä pitempiä aikoja tasankomaan AnT kynnyksellä jos ei ole aikaa sopeutua. Itellä Alpe d'Huez n. 1h kynnysveto (750m - 1850m, VAM 1122m) huhtikuussa n. 92% maksimisykkeestä. Pääsin hyvin likelle tasankomaiden AnT, pari napsua jäi. Tosin olin tuossa vaiheessa sopeutunut korkeuteen kun olin asunut pitempään 1300m korkeudessa. Muutamat tuntemani vuorijuoksijat sanoo myös, että AnT laskennallinen arvo pienenee muutaman napsun kun mennään yli 1500m.

Liikkumisesta korkeammalla yli 3000m ei ole kokemuksia pyörällä mutta muilla välineillä on. Jos ei ole aikaa sopeutua niin kyllä yli 3000m huomaa heti että hengitys muuttuu raskaammaksi nopeammin.

PS. Fiber ottaa mukaan happisaturaatiosensorin (BSX Insight, Moxy) jolla voi seurata reaaliajassa mitä mäessä hapenkulutus ja -kuljetusmekanismeissa tapahtuu :-)

[fiber]

Buhvalo: Loivalla 1100 VAM on kyllä kova suoritus. Hyvä tietää kuinka paljon laski loppuvaiheessa.

Pulmark: Noinhan se varmasti pitää ajaa eli alkupätkä sykkeiden mukaan ja sitten noustaan luuta-autoon tai talutellaan sitä vauhtia kuin pystyy. Pitäisi olla 2/3 loivaa ja 1/3 lopusta jyrkkää. En usko mitenkään, että selviäisin polkemalla maaliin saakka, kun esimerkiksi 2700 metrissä on 27 %:n pätkää.

Hiukan teen tästä vaikeampaa kuin pitäisi. Eihän kyseessä oikeastaan ole kuntoajoa kummempaa, kun ei ole mitään sijoitustavoitteita. Palkinnot olisivat kyllä muhkeat, mutta ehkä ne 80.000 USD saavat nyt mennä köyhemmille. Kun nyt edes saisin fillarin vuokrattua.

Täällä hyvä kuvaus toissa vuodelta. Siinä myös uskottava profiilikartta.

[paaton]

Aika huikea nousu. 105km lähes jatkuvaa nousua. Tsemppiä.

[buhvalo]

Buhvalo: Loivalla 1100 VAM on kyllä kova suoritus. Hyvä tietää kuinka paljon laski loppuvaiheessa.

Ilmaisin itseni epäselvästi. Tuo 1100 VAM siis erillisenä suorituksena 'normaaliin' alle 1km korkeaan nousuun, jossa jyrkkyydet vastaa tuon Taiwanin reitin loppua. About tasasykkeillä on näemmä kaveri ajanut tuon, 15% hiipunut tehot viimeisille segmenteille alkuun verrattuna.

Näemmä myös Pouly:lla on tehot laskeneet sen 15% alkuun verrattuna ja sykkeet nousseet muutaman%.

[OJ]

Vankalla yhden 2960 metrin nousun kokemuksella uskaltaisin ehka varovaisesti suositella sykkeen avulla ajamista. Tai sitten vaan fiiliksen mukaan. Mun ainoa iso maki oli Haleakala Maaliskuussa ja vaikka mulla oli tehot ja sykkeet, niin lahdin ajamaan fiiliksen mukaan. Omalla kohdalla ei mennyt ihan putkeen kun ensimmainen tunti meni liian kovaa ja viimeinen tunti oli melkoista vaantoa. Hapen loppumisen huomasin kunnolla jossain 2200-2300 metrin kohdilla. Hapen loppumisen nakee myos sykkeista ja tehosta.

Ton Taiwan KOM reitin varsinainen maki nayttaa Strava spekseiltaan melkein samalta kuin Haleakala, mutta nousun jyrkkyys taitaa vaihdella enemman. Kun siella on jotain 10% patkia yli kahdessa tonnissa, niin suosittelen vahintaan 39x32 pieninta valitysta. Mulla oli 39x28 valitys ja 32 ratas olisi ollut kaytossa vastatuuleen punnertaessa ainakin pari kertaa jos sellainen olisi pyorassa ollut.

[fiber]

^Kiitos, hyödyllistä. Entä miten ihmeessä pääsee eteenpäin, jos joutuu jalkautumaan 27% pätkällä (ei jaksa tai ei pysy ajoasennossa) ja tie on kapea eli vaikea yrittää lähteä liikkeelle poikittain...

Jos vaan sykkeet ym. tuntuu pysyvän aisoissa, ei tuo ehkä oikeastaan muuta vaadi kuin enemmän kestävyyttä ja kuskin keventämistä.

Oikeastaan numeroina näyttää "ihan helpolta":

Klo	Etäisyys, km	Korkeus, m	Tunnin nopeus	VAM
6.30	0	0
7.00	16	50	32
8.00	43	750	27	700
9.00	62	1450	19	700
10.00	78	2100	17	650
11.00	94	2500	16	400
12.00	98	2900	4	400
13.00	104	3200	6	300

Tämä olettaen, että saan kestävyyttä, jota tänä kesänä ei vielä ole, ja että keli Taiwanissa on hyvä jne jne...
EDIT: maali sulkeutuu klo 13, joten siitä tämä laskelma.

[pulmark]

^Kiitos, hyödyllistä. Entä miten ihmeessä pääsee eteenpäin, jos joutuu jalkautumaan 27% pätkällä (ei jaksa tai ei pysy ajoasennossa) ja tie on kapea eli vaikea yrittää lähteä liikkeelle poikittain...

Tuo 27% on hetkellisesti mutkassa lyhyellä matkalla. Todennäköisesti vanhanmallinen tie jolloin kurviin rakennettiin korotus ja suorat pätkät on loivempia. Ennen mutkaa kannattaa ajaa penkissä ja sitten kurvissa ajaa jyrkemmän pätkän putkelta. Jos ei pysty niin taluttaa sen lyhyen jyrkän pätkän. Poikittain tai loivasti poikittain liikkeelle. Klossit sujakasti kiinni polkimiin kun niitä ei ehdi/pysty asettelemaan.

Pitempään putkelta ajamista kannattaa opetella. Itse ajan pitemmät mäet niin että jyrkemmät pätkät enimmäkseen putkelta jos haluaa helpommalla päästä. Tien kulmaa oppii äkkiä lukemaan. Penkissäkin kannattaa ajaa niin että tukee välillä takapuolta sinne satulan takaosaan. Satulan takaosa toimii vähän kuin pönkkänä jaloille ja tunne on vähän sama kuin jalkaprässissä.

[paaton]

Tuo 27% on hetkellisesti mutkassa lyhyellä matkalla. Todennäköisesti vanhanmallinen tie jolloin kurviin rakennettiin korotus ja suorat pätkät on loivempia. Ennen mutkaa kannattaa ajaa penkissä ja sitten kurvissa ajaa jyrkemmän pätkän putkelta. Jos ei pysty niin taluttaa sen lyhyen jyrkän pätkän. Poikittain tai loivasti poikittain liikkeelle. Klossit sujakasti kiinni polkimiin kun niitä ei ehdi/pysty asettelemaan.

Pitempään putkelta ajamista kannattaa opetella. Itse ajan pitemmät mäet niin että jyrkemmät pätkät enimmäkseen putkelta jos haluaa helpommalla päästä. Tien kulmaa oppii äkkiä lukemaan. Penkissäkin kannattaa ajaa niin että tukee välillä takapuolta sinne satulan takaosaan. Satulan takaosa toimii vähän kuin pönkkänä jaloille ja tunne on vähän sama kuin jalkaprässissä.

Luin itsekkin, että ne serpojen käännökset ovat noita jyrkkiä kohtia. Tie on ilmeisesti vain nostettu pykälää ylemmäs, ilman sen kummempia maanmuokkauksia.

Opettelin muuten itse ajamaan putkelta pitkiä matkoja loman aikana. Laukkujen ja perässä olleen kärrin kanssa harjoittelu oli kohtuu helppoa, koska muita vaihtoehtoja ei ollut ja paino taitaa myöskin tasata pyöritystä. Aika nopeasti tuo alkoi onnistumaan. Aiemmin olen ajanut käytännössä vain lyhyitä kovia mäkivetoja putkelta ja ajo on ollut aikamoista runttaamista. Nyt sellainen tasainen pyörityskin alkoi jo onnistumaan. Helpottaa kyllä paljon pidempiä lenkkejä.

[fiber]

Minuutti tai pari sujuu putkelta, kun ei ole kovin jyrkkää.
Massaa on tällä hetkellä 88 kg. Jos vaikka viisi saisi pois, niin ei se pahasti suoritusta heikentäisi.

Yhden ajajan kuvaus tapahtumasta: https://cyclingtips.com/2013/11/four...kom-challenge/

[OJ]

Jaa...kattelin vuoren vaaraa puolta aluksi. Tolta "oikealta" puolelta ajaessa nayttaa olevan tosi vaihtelevaa nousua. Kun siella on seassa tasaista, loivaa ja alamakea, niin aikarajan puitteissa maaliin ajaminen on varmasti helpompaa jos pystyt ajamaan jossain porukassa. Ja noista jyrkimmista kohdista...Stravassa on 25-30% jyrkkia useamman sadan metrin segmentteja...kaikki arviot ja Stravan tiedot eivat valttamatta pida paikkaansa vaikka jyrkkia serpentiinimutkia siella varmasti loytyy.

[Laroute]

Itselläni on kohtuullinen kokemus korkeassa ilmanalassa liikkumisesta niin korkealle kuin tällä pallolla pääsee, mutta tälläiseen lyhyeen rykäisyyn voin esittää vain yhden faktan joka kannattaa ottaa huomioon. Noinkin korkealle mentäessä ja varsinkin noin nopeasti, tapahtuu sellainen ilmiö, että hengitystiheys ja syvyys kasvaa suuremmaksi kuin merenpinnan tasolla ja aiheuttaa huomattavasti suuremman keuhkotuuletuksen ja sen myötä normaalia suuremman nesteen poistumisen hengityksen myötä. Eli, nesteytykseen kannattaa kiinnittää suurempaa huomiota, kuin merenpinnan tasolla tapahtuvassa samanmittaisessa rykäisyssä, jottei vedä miestä kyykkyyn sen takia.

Lisäksi suosittelen välitöntä alastuloa vuorelta, koska noin nopea lähestyminen altistaa akuutille vuoristotaudille. Nopea lähestyminen korkeuteen ja siihen yhdistetty nestehukka voi olla nassakka kokemus ja jopa vaarallinen, jos jäät siihen korkeuteen yöksi. Olkoonkin noin matala kukkula, niin nämä asiat olisi hyvä ottaa huomioon. Jotkut sopeutuvat paremmin kuin toiset. Tuostakin korkeudesta on tuotu ihmisiä sinkkiarkussa, koska menty liian nopeasti.

Veikkaanpa, että moni tuollakin käyttää vuorikiipeilyissä käytettyjä lääkkeitä, jotka siirtävät akuutin vuoristotaudin oireita, mutta eivät poista itse taudin vaaroja ja ne pukkaavat kovemmin jos ovat tullakseen. En suosittele niitä kuitenkaan käyttämään em. syiden takia.

Jos sinulla on mahdollisuus viettää muutama päivä sopeutuen vuoren eri korkeuksissa, niin sitten alkaakin tapahtumaan huikeaa suorituskyvyn kasvua. Jos näin, niin sitten pystyn jeesaamaan paljon enemmän.

[fiber]

Jälleen hyviä pointteja, kiitos.

Olisi upeaa voida viettää päiviä siellä, mutta ei ole mahdollisuuksia siihen.

Mieluummin siis mukaan paljon nestettä kuin yrittää mennä kevyellä. Check.
Vuoristotaudin riski: iltapäivällä alas ja ibuprofeenia. Check

[jussicolombia]

Haluun kanssa kommentoida tahan, vaikkakin muutamia vuosia myohassa.
Lyhyella visiitilla reilu 3000 amsl tai vaikka 4000 amsl ei varmasti ole vuoristotaudin vaaraa. Varsinkin kun sen nousee hissukseen polkemalla.
Toinen juttu on etta sopeutumiseen vuoristotautiin pitaa nousta ensin muutamaksi yoksi vahintaan 2500 amsl ja sielta sitten hiipia ylemmaksi. Joku 1800 amsl ei sopeuta muuhun kuin erilaiseen kulttuuriin.
Viela, kuten Pulmark jo taisi mainitakin 27% ramppeja el ole kuin niissa "rakennetuissa" sisakurveissa ja ne on enintaan parikytmetria. Toki ne tuntuu hulluilta, mutta ne ei ole sen maenpatkan oikee nousuprosentti.
Nousin torstaina kolumbian yhden kovimmista nousuista, Alto de la linean, jonka huippu on 3265 amsl. Absolutely no problema.
Olen karsinyt vuoristotaudista Boliviassa lievana paansarkyna ja yleisena heikkoutena, mutta se vaati oleskelua liki vuorokauden ja nousua nopeammin kuin fillarilla.
Muuten tuli torstaina 77 kilsan lenkilla Calarca'-Alto de la linea-Calarca'- Robles-Filandia yhteensa yli 2300 vertikaalista ☺

[fiber]

Tosiaan, eipä tuo korkeus vaikuttanut mitenkään noin lyhyellä visiitillä. Toki varmaan osa loppumatkan hiipuneista tehoista selittyy vähäisellä hapella. Vaikea sanoa, kun seitsemän tuntia omalla äärirajalla ajamista hapottaisi tasamaallakin.

Sekä TaiwanKOMin suoritus että muu ajaminen on aika lailla muuttanut jo näkökulmia noista parin vuoden takaisista pohdinnoista. Mieleen jääneitä oppeja:
1) onneksi sain pudotettua painoa,
2) alla oli heikko ajokausi, ja pitkäkestoista treeniä olisi pitänyt olla enemmän,
3) kaluston pitäisi olla kondiksessa, erityisesti tarvitaan riittävän lyhyitä välityksiä ja
4) tehomittari olisi ollut / on pop, jos jo tietää omat alueensa ja miten tehot riittävät koko päivän suorituksessa.

Tänä syksynä olisin ollut paremmassa tikissä, ja tietysti ymmärrystäkin on nyt enemmän. Putkelta ajosta oli tuossa ylempänä puhetta. Siitäkin saattaisi olla apua kropalle, että nyt menee irti satulasta vaikka tunti. Tuskinpa sillä vauhtia tehdään, mutta annetaan enemmän kuormittuvien lihasten levätä välillä.