Pole Taival

[Divi]

Polen rungon viimeistelyn taso epäilyttää ehkä eniten. Mitä katselin esittelyitä (pari-kolme vuotta vanhoja), niin maalipinta ei ollut tasapaksu, hitsit olivat vähän mitä sattuu ja tarrojen laatu ei oikein vastaa pyörän hintaluokkaa. Chameleon olisi viimeistelyltään virheetön, mutta se on alua, kuten myös Stoic. Terästä olisi Solaris Max ja myös Konan Honzo esd.

Pakko tarttua tähän. Jonkinlainen pehmeys tai jousto ei ole mitään teräsrungon itseisarvoja vaan riippuu putken paksuudesta eri kohdissa, materiaali huomioon ottaen. Mitä halvempaan teräsrunkoon mennään, sitä varmemmin se on yhtä paksuutta koko matkalta; jousto-ominaisuudet sekä paino kuin ankkurilla. Teräs on runkomateriaalina saanut maineensa maantieltä, kun on tehty kaksois- ja kolmoisohennettuja runkoja joissa on oikeasti hienot ajo-ominaisuudet. Jollain ihmeellä teräs on onnistunut pitämään maineensa vaikka olisi mistä viemäriputkesta hitsattu super hyper hard core hard tail.
En siis pitäisi Chameleonia tai Stoicia yhtään huonompana vaihtoehtona, saattavat olla suunnittelusta riippuen kovempia tai pehmeämpiä, mutta varmasti kevyempiä joten olisi itselleni jopa mieleisempiä vaihtoehtoja.

PS: Mulla olisi fillaritorissa Pässilän runko myynnissä jos L-koko osuu, itse vaihdoin Taipaleesta siihen aikanaan ja on kyllä hurjan paljon mukavampi ja kevyempi. Jokasen lisäpennin arvoinen varsinkin nykyhinnoilla käytettynä.

[Santtu75]

Kyllähän yksi fakta on se, miksi etenkin "pikkupajat" tekevät teräsrunkoisia pyöriä (siis jos/kun itse runkonsa tekevät) on se että hyvän teräsrungon valmistus on valmistusteknisesti selvästi helpompaa tehdä kuin hyvän Alumiinirungon valmistus.
Hyvä Teräsrunko kuin paljon yksikertaistettuna valmistetaan katkaistuja putkia (putket ostetaan metritavarana ka katkaistaan itse määrämittoihin) yhteen hitsaamalla (ja teräs on keskimäärän helppoa materiaalia hitsata, jolloin rungon valmistuksessa tarvittava konekanta on kohtuullisen edullisehkoa.
Kun taas hyvän alumiinirungon valmistus on paljon monimutkaisempi prosessi putkien hydromuokkauksineen ja konekannaltaan (ja hydromuottien valmistuksineen yms.) selvästi kalliimpaa. Esimerkiksi noiden hydromuottien hinta vaikuttaa siihen että mitään yksittäisiä alumiinirunkoja ei ole taloudellisesti kannattavaa tehdä, vaan sarjojen pitää olla isompia, muuten yhden muotin yksikköhinnaksi tulee liian suuri.

[Divi]

Jälleen tosin tullaan siihen että onko tasapaksusta (kuvasssa straight gauge) metritavarasta pätkitty teräsrunko hyvä vai halpa, harvemmin molempia koska ne ohennukset puuttuu. Lisäksi noita teräslaatuja samoin kun alumiinilaatuja on valtava määrä, kaikki ei ole samaa tavaraa. Huomioitavaa että kuvassa putkien paksuudet on keskellä sama ja päissä eri, todellisuudessa usein toisinpäin eli tuommoinen butted putki on sieltä hitsisauman kohdalta samaa paksuutta kuin tasapaksu, mutta keskeltä ohuempaa että siihen saadaan niitä hyviä ominiauuksia joustavuuden ja painon säästön muodossa.

Polehan kovasti rummuttaa että heidän rungot valmistetaan Jyväskylässä, kotisivujen alareunasta löytyy iso Made in Finland logo myös Taipaleen tuotesivulta, mutta ainakin joitain vuosia sitten kun omani hommasin, tuli Taival kyllä jostain kaukoidästä. En muista oliko Made in China vaiko Taiwan.

[bike futurist]

Korjattiinko myöhempiin taivaleisiin rengastilan puute? Muistan, että keilaniemen bikeworxistä demottamani mediumiin oli isketty ”size spesific” peränmitta sillai, että putkia oli lyhennetty keskiön päädystä, rengastilaa lisäävä muotoilu ei kohdannun renkaan kanssa ja yli 2,3” takarengas tuskin olisi mahtunut pyörimään

[Jukka4130]

Yksittäisiä pyöriä toki olivat. Jos Pole olisi made in Finland, niin se olisi helppo valita. Nyt joutuu miettimään muitakin vaihtoehtoja.

Suomessa valmistettu runko on hienoa ajatus. Monella, ellei jopa useimmilla, tulee kuitenkin kynnys vastaan rungon maksaessa lähemmäs 2000 €, joka on varsin realistinen hintalappu täällä valmistetusta ja korkealuokkaisia materiaaleja käyttäen tehdystä jäykkäperärungosta.

Pakko tarttua tähän. Jonkinlainen pehmeys tai jousto ei ole mitään teräsrungon itseisarvoja vaan riippuu putken paksuudesta eri kohdissa, materiaali huomioon ottaen. Mitä halvempaan teräsrunkoon mennään, sitä varmemmin se on yhtä paksuutta koko matkalta; jousto-ominaisuudet sekä paino kuin ankkurilla. Teräs on runkomateriaalina saanut maineensa maantieltä, kun on tehty kaksois- ja kolmoisohennettuja runkoja joissa on oikeasti hienot ajo-ominaisuudet. Jollain ihmeellä teräs on onnistunut pitämään maineensa vaikka olisi mistä viemäriputkesta hitsattu super hyper hard core hard tail.

Olettaen, että kyse on pystysuuntaisesta joustosta, erot eri materiaalien välillä ovat suuresti liioiteltuja. Ensinnäkin jäykkäperäisissä rungoissa useimmiten käytetetty kaksoiskolmiorakenne on rakenteena määritelmällisesti hyvin jäykkä. Jos runko on rakennettu kestämään vähänkin aggressiivisempaa maastoajoa pitkällä aikavälillä, siitä tuskin löytyy merkittävää määrää pystysuuntaista joustoa ajossa ilmenevien voimien alla.

Putkirakenteissa jäykkyys määräytyy pääasiassa materiaalin kimmomodulin ja putkihalkaisijoiden perusteella. Seinämävahvuudella on merkitystä, mutta se on triviaalia luokkaa kahteen ensinnä mainittuun tekijään verrattuna. Ääritapaukset, kun mennään muutaman millin kymmenyksen seinämävahvuuksiin voivat olla poikkeus, mutta tällaisia harvemmin rungoissa tavataan, edes maantiellä. Taivutusjäykkyys kasvaa halkaisijan kuutioon, mikä antaa mittakaavaa miten jo muutaman millimetrin ero putkihalkaisijassa tekee merkittävän eron jäykkyydessä. Jos teräs- ja titaanirunkojen alumiiniserkkuja parempi "ajomukavuus" on todellinen ilmiö, lujuudeltaan korkeampien materiaalien mahdollistamat pienemmät putkihalkaisijat ovat suurelta osin sen taustalla.

Komposiittimateriaalit ovat asia erikseen niiden anisotrooppisten ominaisuuksien ansiosta, jolloin taivutusjäykkyys ja lujuus voidaan periaatteessa suunnitella ja rakentaa kuormitussuunnasta riippuvaiseksi. Miten paljon tätä suunnitteluvapautta saadaan sovellettua onnistuneesti fillarien rungoissa tai komponenteissa on hyvä kysymys.

Jos ajomukavuuden parantaminen on korkealla, rengasvalintaan ja -paineisiin sekä mahdollisten inserttien valintaan käytetty aika tuottaa todennäköisesti paremmin vasteen kuin runkovalinnan aprikointi.

[Divi]

Eli periaatteessa lujempi materiaali mahdollistaa ohuemmat putkikoot, joka tuo sitten sitä joustavuutta. Tämä antaa tavallaan työkaluja rungon suunnittelijalle, mutta ei kerro vielä sitä onko suunnittelija osannut käyttää niitä hyödyksi. Tätä hain takaa, että teräsrunko ei ole automaattisesti alumiinirunkoa mitenkään parempi. Sama pätee ihan kaikkiin materiaaleihin.

Oliskin kiva päästä testaamaan eri materiaaleista valmistettuja runkoja siten että putkikoot, geo yms pysyisi samana.
Itse vaihdoin Taipaleesta Rämäkkään, siinä pääsi käsiksi eri materiaaliin kokolailla samalla geometrialla ja kaikki osatkin vaihdoin semmosenaan rungosta toiseen. Putket on tietysti rämäkässä titaanin mahdollistamana ohuemmat, joten en pysty sanomaan paljonko tuossa on merkitystä materiaalilla ja paljonko putkikoolla.
En mielestäni pystysuunnassa joustoa mitenkään erityisesti huomannut, mutta hieman pattisessa bermissä perän pito on rämäkässä ihan eri luokkaa. Putkelta polkiessa tasamaalla sitten taas huomaa kääntöpuolen tuossakin, eli polkutehoa menee ihan huomattavasti rungon taivutteluun. Metsässä tuo ei kyllä mitenkään polkuajoa haitannut, eikä tasamaallakaan satulasta polkiessa.

[Jukka4130]

Eli periaatteessa lujempi materiaali mahdollistaa ohuemmat putkikoot, joka tuo sitten sitä joustavuutta. Tämä antaa tavallaan työkaluja rungon suunnittelijalle, mutta ei kerro vielä sitä onko suunnittelija osannut käyttää niitä hyödyksi. Tätä hain takaa, että teräsrunko ei ole automaattisesti alumiinirunkoa mitenkään parempi. Sama pätee ihan kaikkiin materiaaleihin.

Oliskin kiva päästä testaamaan eri materiaaleista valmistettuja runkoja siten että putkikoot, geo yms pysyisi samana.

Tämä on yksi tapa ilmaista asia. Teräksen kohdalla rungon pitäminen kilpailukykyisenä määrittää suurelta osin yleisesti käytettävät putkihalkaisijat. Titaanin käytössä samat lainalaisuudet, vaikka tiheys onkin paljon terästä matalampi – mutta silti tuntuvasti alumiinia korkeampi.

Kun asia otettiin puheeksi, tämä on tehty maantiepyörillä jo vuonna 1996.

http://www.thetallcyclist.com/wp-con...Seven-Test.pdf

[Santtu75]

Oliskin kiva päästä testaamaan eri materiaaleista valmistettuja runkoja siten että putkikoot, geo yms pysyisi samana.
.

Tuossa yksi video mikä kannattaa katsoa, saman valmistajan neljä pyörää samalla geolla mutta eri materiaaleilla (Alumiini, Titaani, Teräs, Hiilikuitu).
https://www.youtube.com/watch?v=vcOKfTnRIII

[Hokku]

Minulla oli Canyonin Stoic, jonka geosta pidin, mutta se oli kyllä todella kova pyörä ajaa varsinkin tasaisella. Alamäkeen tykittäessä toimi paremmin. Hardtail Party oli Stoicista samaa mieltä, mutta kehui jokunen vuosi sitten Taivalta. En ole Taipaleella ajanut, mutta välillä miettinyt tuon pohjalta sellaisen kasaamista kun osiakin löytyisi valmiina. Eipä silti, ei ole nykyisellään Taipaleelle tilaa eikä oikein tarvettakaan.

[F. Kotlerburg]

https://www.chainreactioncycles.com/...-moss-lollipop

Siinä ois pidemmälle kaverille hyvä aihio kohtuullisella hinnalla.

[Jukka4130]

Korjattiinko myöhempiin taivaleisiin rengastilan puute? Muistan, että keilaniemen bikeworxistä demottamani mediumiin oli isketty ”size spesific” peränmitta sillai, että putkia oli lyhennetty keskiön päädystä, rengastilaa lisäävä muotoilu ei kohdannun renkaan kanssa ja yli 2,3” takarengas tuskin olisi mahtunut pyörimään

Tämä korjattiin myöhempiin malleihin. Ajoin samaa sarjaa olevalla tai ehkä jopa samaisella rungolla, jossa takapää oli tosiaan ahdas. Seuraavassa runkosarjassa ko. ongelmaa ei ollut.

[Tctic]

Dropperin pituus. Meneekö L koon runkoon 89cm inseamilla 200mm dropperi vai onko vain ostettava tolppa ja testattava? Lähinnä tuota mietin: https://www.bike24.com/p2378426.html?sku=1399954 . Polen istuinputki on siis 48cm ja satulan korkeudeksi pitäisi saada joku 78-79cm keskiöstä mitattuna -> satulatolppa+satula pituudeksi jää 30-31cm.

[liero]

Tuossa L koko ja 150mm dropperi, inseam 880 ja satula keskiöstä n.780.
200mm lienee siinä ja tässä meneekö.
Istuin putkessa on muuten se pullotelineen paikka, ruuvi 290mm ylhäältä, sen syvemmälle tolppaa tuskin saa.

[Tctic]

Onko Polen kampien valinnassa mitään ihmeellistä? Shimanolla mennään, mutta miten tuo shimanon 52mm ketjulinja toimii 32t eturattaan kanssa? Todennäköisesti laitan 11x vaihteiston toimintavarmuuden takia.

[Tctic]

Suunnitelmat keulan suhteen menivät uusiksi. Tähän piti tulla 150mm 36 Fox, mutta niitä sitten saanutkaan
Onko väliä laittaako 140mm, 150mm vai 160mm:n keulan, kun tarkoitus on ajaa lähinnä polkuja?

[Jukka4130]

Suunnitelmat keulan suhteen menivät uusiksi. Tähän piti tulla 150mm 36 Fox, mutta niitä sitten saanutkaan
Onko väliä laittaako 140mm, 150mm vai 160mm:n keulan, kun tarkoitus on ajaa lähinnä polkuja?

150 mm on erinomainen valinta yleiskäyttöön. Siitä lyhyempi, jos ajo lähes yksinomaan kevyempää trail-tyyppistä ajoa. Pidempi puolestaan, jos ajoa tulee enemmän alamäessä kuin tasamaalla.

[liero]

Taival l koko ,Onko kokemuksia suomityres piikkisika 29*2.8, mahtuuko pyörimään