Sivu 1 / 2 12 ViimeinenViimeinen
Näyttää tulokset 1 - 30 / 53

Aihe: Millainen pikkukaupungin pyöräliike voisi menestyä?

  1. #1
    Liittynyt
    01/2017
    Paikkakunta
    Kuusankoski
    Viestit
    29

    Millainen pikkukaupungin pyöräliike voisi menestyä?

    Haluaisin näkemyksiä pikkukaupungin pyöräliikkeen menestystarinasta. Voiko sellaista olla?

    Suomalaisen pikkukaupungin asukkaana olen pohtinut pienen pyöräliikkeen avaamista. Yrittäjäkokemusta minulla on yli 10 vuotta, mutta nykyisen toimialan näkymät synkeitä. Pyöräillyt olen aina huvikseni ja omaksi ilokseni ja korjannut pyöräni itse, joten uskaltaisin tehdä korjauksia maksua vastaan muillekin. Elämänkatsomuksellisista ja poliittisista syistä haluaisin edistää pyöräilyä, koska näen sen idealistina yhtenä tulevaisuuden kasvavista liikkumistavoista. Muuten en ole pyöräilypiireissä pyörinyt enkä ole koskaan osallistunut yhteenkään pyöräilytapahtumaan.

    Nykytila

    Pikkukaupungin pyöriä myyvien urheiluliikkeiden tila on murheellinen: neljä liikettä kituuttaa tunnusluvuista päätellen konkurssin rajamailla. Liikkeissä on joko erinomainen tai välttävä palvelu, sekalainen valikoima ja hinnat korkeahkoja. Kilpailijoiksi tulleet Motonet, Budgetsport ja Prisma ovat syöneet pyöräkauppojen asiakaskuntaa. Yhdelläkään paikallisella urheilukauppiaalla ei ole verkkokauppaa, minkä näen suurimmaksi ongelmaksi esimerkiksi varaosahankinnoissa. Vähänkin spesiaalimpaa tavaraa on turha edes yrittää saada tilatuksi.

    Seudulla toimii kolme päätoimista pyöräkorjaamoa, jotka ovat vanhan ajan kellarilafkoja. Palvelu on hyvää, vanhoihin pyöriin osia kaivellaan rojukasoista ja asiantuntemusta korjaajilla on vuosikymmenen ajalta. Keuloja tai iskareita ei huolla kukaan. Yhdelläkään ei ole verkkosivustoja tai isompaa tuotemyyntiä, verkkokaupasta puhumattakaan.

    Millaisen uuden tulijan pitäisi olla?

    Uuden pyöräilyliikkeen pitäisi erottua kilpailijoistaan ja verkkokaupoistaan. Paikallisiin kilpailijoihin (pyöräkorjaamot ja urheiluliikkeet, marketit) on helppo luoda erottautumistekijöitä. Suurempi kysymysmerkki on asiakaspohjan riittävyys.

    Verkkokaupoista erottuminen on vaikeampaa ja ulkomaisten kauppojen kanssa katteet menevät pienillä volyymeillä olemattomiksi.

    Olen itse pohtinut seuraavanlaista palvelukonseptia:
    1) Pyörähuolto - alussa kaikki paitsi sähköpyörät ja sähkövaihteet, koska niistä ei ole omakohtaista kokemusta
    1.1) Huoltotilan ja työkalujen vuokraus tee se itse -korjaajille
    2) Suppeahko tuotemyynti, mutta spesiaalimaa kamaa kuin paikallisilla kilpailijoilla
    3) Talvi- ja hyötypyöräilyn edistäminen

    Mahdollisuus olisi saada lisäpalveluiksi muilta yrittäjiltä:
    4) Pyöräilijän kehonhuolto
    5) Pyörävuokraamon sivutoimipiste

    Kokonaisia pyöriä liike ei myisi, koska niiden esilläpitäminen sitoisi suuria pääomia ja vaatisi isot tilat.

    Tiloissa olisi pieni asiakasnurkkaus, jossa voisi lukea alan kirjallisuutta ja lehtiä ja odotella huollon valmistumista, myyntinurkkaus ja varsinainen huoltotila. Tilantarve n. 50 m2.

    Laskelmat viittaavat siihen suuntaan, että palvelu- ja tuoteliiketoiminta tarvitsisivat toinen toistaan kunnollisen kassavirran tuomiseksi. Kunnollisen verkkokaupan perustaminen olisi suurehko investointi, eikä mahdollisuutta olisi muuhun kuin suoratoimituksiin maahantuojilta.

    Palvelukonsepti perustuisi siihen, että yritys näkyy verkossa: sähköinen huoltotilaus ja ajanvaraus, varaosien ja tarvikkeiden varastosaldot olisivat vähimmäisvaatimus.

    Mutta haluaisin neuvoja ja näkemyksiä, voiko tällainen liike toimia menestyksekkäästi autoistuneessa suomalaisessa pikkukaupungissa, jonka väestöpohja ei riitä pitämään hengissä hienoja nykyaikaisia pyöräliikkeitä, joita isommissa kaupungeissa on. Mitä menestystekijöitä pitäisi koota? Mitä tuotteita ja osia ottaa myyntiin? Miten kilpailla ketjujen ja markettien kanssa?

  2. #2
    Liittynyt
    02/2005
    Paikkakunta
    Turku, Rinkeby
    Viestit
    13.072
    Ideat on hyviä mutta jos nyt jo kilpailua ja kyse "pikkukaupungista" saattaa tulla juuri liikatarjonta vastaan. Entä onko lähellä isompia taajamia joissa myös tarjontaa ja kuinka suuri tulisi olemaan potentiaalinen asiakasmäärä/tavoite?
    Kannattaa arvioida tulot ja menot tarkkaan koska ei kaiketi kyse hyväntekeväisyydestä? Huoltotilaa enkä välineitä missään nimessä vuokraisi, se vie tulosta ja aikaa kun kuitenkin joudut neuvomaan amatöörejä jotka luulee osaavansa homman mutta käy päin vastoin ja tuon oleskelunurkankin hylkäisin kun ei tosiaan ole mukavaa kun joku olan takana ihmettelemässä ja jopa neuvoja antamassa... Toisaaltaan työkaluja voisi vuokrata...
    Ainoa millä pystyy kilpailemaan on hinta, palvelu, vara-osien saatavuus mutta tuo yhtälö ei välttämättä toimi pienellä budjetilla ja olemattomilla varastoilla, usea pyöräkauppias kiroaa juuri sitä että kaikkea pitäisi löytyä hyllystä mutta jos sitä on niin kukaan ei tarvi. Osat muuttuu joka vuosi ja aina kertyy lisää tavaraa, kasvattaa varastosaldoa ja arvoa tuottamattomasti...
    Joka tapauksessa täytyy olla suunnitelmia mutta täytyy todella hyvin kartoittaa tarpeet ettei liity niihin konkurssin partaalla roikkuviin liikkeisiin... Onnea kuitenkin!

  3. #3
    Liittynyt
    11/2015
    Paikkakunta
    Rovaniemi
    Viestit
    3.341
    Kyllähän se verkkomyyntiin pitää keskittyä jos pikkukaupungissa meinaa pärjätä. Varastojahan ei tarvi ite pitää vaan maahantuojien varastoja käyttää saldona.
    Liikkeessä pitää vaan esittelykappaleita ja ne yleisimmät varaosat.
    Siinä sivussa sitte pientä huoltoa ja ehkä läskipyörävuokrausta.

    Talvella voi sivubisneksenä tehä suksihuoltoa. Jos ei ihan eteläs sijaitse. Näin saa hommia koko vuodelle

    Käyttää helsingin urheiluvälinehuoltoa varottavana esimerkkinä (huh.fi) Näin ei yritystä pyöritetä

  4. #4
    Liittynyt
    06/2008
    Paikkakunta
    Kouvola
    Viestit
    4.277

    Millainen pikkukaupungin pyöräliike voisi menestyä?

    Olen miettinyt samanlaista konseptia omassa pikkukaupungissani, kun varsinaista pyöräliikettä ei ole tainnut koskaan ollakaan (tosin hyvin pyöräilyyn erikoistuneita urheiluliikkeitä on ollut muutamia) ja ne kellarikerroksessa olevat vanhan liiton huoltamot ovat laittaneet vuorotellen lapun luukulle tällä vuosikymmenellä. Jos nykyinen urani ei jossain vaiheessa enää kiinnosta tai eläkkeellä tulee tylsää, voisi yrittää pyöräliikettä ennen kaikkea pyöräilyn edistämisen takia.

    Mielestäni menestystekijät ovat:

    Tavan tallaaja odottaa pyöräliikkeeltä samaa kuin aina ennenkin, eli tasalaatuista erikoisliikkeen palvelua:
    - "Valtuutettu Helkama/Tunturi/Niskahiki -huolto jo vuodesta 2017". Kaikkien markettipyöriin liittyvien huoltojen ja korjauksien pitää onnistua, jos ei nopeasti niin ainakin tarkasti ennakoitavassa ajassa. Hinnoittelun pitää olla jämptiä ja selkeää. Kumpaakin palvelisi nettipohjainen varausjärjestelmä selkeillä kotisivuilla.
    - Järkevää kulutusvaraosavalikoimaa: renkaita, sisärenkaita, ketjuja, jarrupaloja, vaijereita ja pikkusälää.
    - Laadukasta lisävarustevalikoimaa (sellaista jota ei ole Prismassa): Hyviä lokasuojia, hyviä lukkoja, hyviä ajovaloja, hyviä pyöräilyn erikoistyökaluja ym.

    Pyöräilyharrastajan huomiosta ei voi nykyään enää kilpailla hintatasolla tai valikoimalla. Harrastaja ostaa kuitenkin ne isot mällit tavaraa Saksasta ja pyöränkin monesti postimyynnistä, joten pitää keksiä jotain muuta:
    - Kattavia huoltopalveluja oman osaamisen rajoissa. Osaamista on vaikea markkinoida, viidakkorumpu lienee paras väline.
    - Viidakkorummun kasvattamiseksi tuo sosiaalinen ulottuvuus pitäisi mielestäni tuoda mukaan harrastajia varten. Konsepti voisi olla samantapainen kuin Paippisten Moottorikahvilassa oli sen alkuvuosina. Pyöräliikkeen pitäisi olla paikka, jonne harrastajan on mukava mennä ja vaikka sitten viettää vähän aikaa, vaikkei mitään ostaisikaan. Aina vaan parempi jos liikkeen sijainti palvelisi esimerkiksi porukkalenkkien aloitus-, tauko- ja lopetuspaikkana. Tietysti suomalaisia jurottajia lähtökohtaisesti epäilyttää ajatus siitä että pyöräkaupasta saisi vaikka kupin kahvia ja sen ääressä voisi keskustella henkevästi hiilikuidusta, mutta sitä pitäisi silti yrittää tarjota.
    - Harrastajaakin kiinnostaa kulutusvaraosavalikoima, mutta se pitää painottaa tarkasti alueen harrastajien tarpeisiin ja pyrkiä lähtökohtaisesti välttämään kaikkea sellaista tavaraa, jossa on "parasta ennen" -päiväys. Tankoteippejä sekä -tuppeja ja paremman pään renkaita. Jonkinlaisen konelaakerivalikoiman ylläpito edistää omaa huoltokykyä, toimii myös myytävänä tuotteena ja tuskin sitoo liikaa resursseja ym.
    - Erikoistyökaluja, mielestäni ennemmin myyntiin kuin vuokrattavaksi. Eikä erikoistyökalujen tarvitse olla mitään 300 euron titaanisia laakeriprässejä - valikoimassa pitäisi olla ne Park-Toolin hyvät pinna-avaimet tai ketjun pikalinkkipihdit, joita ei saa Motonetistä.
    - Verkkokauppa pitää olla, koska kaikilla muillakin on. Vähimmillään se voi palvella harrastajaa vaikka pelkkänä varastosaldon tarkastusautomaattina, kun hän on tulossa kahville juttelemaan henkevästi hiilikuidusta ja ostamaan uuden tankoteipin eilen ruhjoutuneen tilalle.

    Liiketilan pitäisi olla ennemmin persoonallinen, pieni ja intiimi kuin puolityhjä jumppahalli jossain automarketin kyljessä. Jos homma ottaa tulta alleen, ensimmäisenä laajennuskohteena voisi olla ajovarusteet ja peruspyörät, sen jälkeen ajovaatteet sekä komponentit ja viimeisenä erikoisemmat pyörät.
    "Jaffan juon useimmiten suoraan pullosta." - palstapersoona 16.01.15

  5. #5
    Liittynyt
    05/2014
    Viestit
    5.098
    Nykyään aika moni uusi pyöräliike taitaa jo perustua enemmän konseptimyymälän ideaan eli asiakkaalle luodaan tunneside paikkaan elämyksien avulla. Fillareiden lisäksi on tarjolla muutakin. Riippuu myös siitä minkälainen pyöräilyskene kaupungissa on? Onko siellä harrastajapohjaa tai mitään seuraa, jolle liike voisi toimia eräänlaisena klubitilanakin? Sijainti on myös aika oleellinen asia sekä näkyvyys ja liikkuvuus. Jäädäkö odottamaan asiakkaita vai mennäkö joskus mukaan vaikka paikallisiin tapahtumiin?

    Ja kuten tuossa CamoN yläpuolella totesi niin persoonallisuus on plussaa.
    *

    La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie



  6. #6
    Liittynyt
    10/2013
    Paikkakunta
    Madrid
    Viestit
    3.675
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti CamoN Katso viesti
    Tietysti suomalaisia jurottajia lähtökohtaisesti epäilyttää ajatus siitä että pyöräkaupasta saisi vaikka kupin kahvia ja sen ääressä voisi keskustella henkevästi hiilikuidusta, mutta sitä pitäisi silti yrittää tarjota.
    Joku tällainen voisi toimia vallan hyvin ostopäätökseen vaikuttavana detaljina, kyllähän Suomessa kahvia juodaan. Nespresso/tms-kone sinne "neukkarin" nurkkapöytään, siitä saa tuoretta kaffetta kuppi kerrallaan ilman tarvetta keittää Moccamasterillista tunneiksi seisomaan. Laitteen saa alta satasen ja tarjouksesta siihen kaffekapseleita viereen. Suht riskitön investointi eikä kukaan varmasti ole koskaan kaupasta ulos kävellyt jos siellä kahvin saa siihen oheen. Ja sen saa jemmattua kaapin perälle jos sitä kaffetta rupeaa menemään liian kanssa.
    "Haluutsä tän heti vai tehdäänkö tietokoneella?"

  7. #7
    Liittynyt
    05/2014
    Viestit
    5.098
    ^Launeella on tullut Lahden polkupyörähuollossa istuttua välillä kaffella odottamassa, että fillari korjaantuu pikkuvian vuoksi tai tullut keskusteltua henkeviä mekaanikon kanssa. Ehdoton plussa. Ajatellaan, että asiakkaan fillariin tulee vika tai niin pienen huollon tarve, että asia hoituu ohimennen, mutta asiakasta ei nimenomaan tarvitse lähettää siksi aikaa muualle, vaan voi istuttaa kaffekupin ääreen ja tarjota vielä uusimpia pyöräkataloogeja nenän eteen.
    *

    La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie



  8. #8
    Liittynyt
    06/2011
    Paikkakunta
    Korpikuusen kannon alla
    Viestit
    593
    Kaikesta päätellen järkevin jälleenmyyntituote on siis kahvi ja pulla. Montako nimenomaan pyöräilijöille suunnattua kahvilaa joista saa tarvittaessa pientä varaosaa tai kevyttä huoltoa suomesta löytyy? Luulisi, että etelä-suomesta löytyisi sellaisia kiintopisteitä joihin voi ajaa useammasta kaupungista ihan vaan pyörällä vaikka kuinka monta. Tai jopa kaupunkeja joissa omien pyöräilijöiden määrä on riittävä tuottavan homman pyörittämiseen.

    http://www.bikehub.co.uk/news/health...es-in-britain/
    Totta joka sana!

  9. #9
    Liittynyt
    02/2005
    Paikkakunta
    Turku, Rinkeby
    Viestit
    13.072
    Siis kyse kaupasta vai kahvilasta...? Kannattaa miettiä tarkkaan, onhan tuollainen sosiaalinen toiminta hauskaa mutta tuottaako se todella mitään?

  10. #10
    Liittynyt
    05/2011
    Viestit
    9.188
    Onnekseni en tiedä mitään tämmöisestä yritystoiminnasta. Pitkiä päiviä varmaan luvassa. Pitkää pinnaa kysytään ja riittävästä aloituspääomasta ja puolison työtuloista lienee apua.

    Kuvittelisin kuitenkin että toimiakseen olisi hankittava asiakkaita laajemmalta kuin vain oman pikkukaupungin alueelta. Olemassaolevat liikkeet ja korjaamot kattanevat jo tavispyöräilijöiden tarpeet ja harraste- sekä kilpapyöräilijät ovat jo tottuneet hankkimaan kalustonsa ja palvelunsa omista suosikkiliikkeistään, elleivät jo ole siirtyneet täysin ulkomaisiin verkkokauppoihin ja tekemään omat huoltotyönsä. Jos joku nykyisin toimiva olisi lopettamassa, siinä saattaisi olla tilaisuus, mutta siinäkin on silloin riskinä että tulee maksaneeksi epäkurantista varastosta ja todellisuutta vähäisemmästä goodwillista liikaa ja että vanhat asiakkaat ehtivät löytää uudet vakiopaikkansa jo ennen kuin ehtii aloittaa toimintansa ja vakiinnuttaa asiakaskuntansa.

    Lähiulkomaista tiedän pari esimerkinomaista tapausta. Toisessa liike on erään pyörämerkin maahantuoja ja kiitos taitavan myynninedistämisen sosiaalisissa medioissa ja pyörän hyvän hinta/laatu -suhteen volyymi on saatu huomattavan suureksi. Toisessa liike on löytänyt markkinaraon tiimiasuista eli liike toimii ikäänkuin eräiden vaate-, kenkä- ja kypärämerkkien esittely- ja myyntipisteenä, jonka kautta tilaukset provikkaa vastaan kulkevat; samalla on saatu sisään sellaista asiakaskuntaa joka potentiaalisesti ostaa myös muita tuotteita.

    Ongelmallisinta pyöräliikkeille niin pienissä kuin isommissakin kaupungeissa lienee se että jos ei ole omaa maahantuontia tai suhteita ja kykyjä hankkia erikoiseriä poikkeuksellisen edukkaasti joutuu maksamaan kaikesta suomalaisen maahantuojan katteen ja ellei halua myydä tavaraa pelkästään sisäänvetohintaan (kuten suuret ketjut voivat tehdä) ei millään pysty kilpailemaan eurooppalaisten verkkokauppojen kanssa.

    Ei minusta kyllä olisi tämän alan yrittäjäksi...

  11. #11
    Helposti lähestyttävä asiakaspalvelu. Vanhan liiton pyöräkorjaamoissa, ainakin oman kokemuksen mukaan, oli aina kaveri vastassa joka ei kurtistellut marekttipyörälle ja jaksoi kohteliaasti ymmärtää asiakkaan vääriä termejä ja asettautua asiakkaan asemaan ja puhua yhteistä kieltä. Pyöräilyn harrastajat ovat hyvä viidakkorumpu, mutta uskoisin että alueen tavalliset kansalaisetkin. Ja tietekin pitää olla kyvykkyyttä keskustella myös asiaa harrastavan kanssa, mutta se ei liene ongelma. Hyvää sosiaalista silmää ja korvaa siis tarvitaan ja supliikkitaitoa.
    Sika joka ei pyöräile on vain pelkkä sika

  12. #12
    Liittynyt
    05/2011
    Viestit
    9.188
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti CamoN Katso viesti
    - Viidakkorummun kasvattamiseksi tuo sosiaalinen ulottuvuus pitäisi mielestäni tuoda mukaan harrastajia varten. Konsepti voisi olla samantapainen kuin Paippisten Moottorikahvilassa oli sen alkuvuosina. Pyöräliikkeen pitäisi olla paikka, jonne harrastajan on mukava mennä ja vaikka sitten viettää vähän aikaa, vaikkei mitään ostaisikaan. Aina vaan parempi jos liikkeen sijainti palvelisi esimerkiksi porukkalenkkien aloitus-, tauko- ja lopetuspaikkana. Tietysti suomalaisia jurottajia lähtökohtaisesti epäilyttää ajatus siitä että pyöräkaupasta saisi vaikka kupin kahvia ja sen ääressä voisi keskustella henkevästi hiilikuidusta, mutta sitä pitäisi silti yrittää tarjota.
    Tätä ei varmaan voi kyllin korostaa. Liikkeellä täytyy olla ympäristössään sosiaalista vetovoimaa. Tämä voi tietysti olla ongelmallista jos yrittäjällä itsellään ei ole sopivaa taustaa tai persoonaa, mutta silloin täytynee tarjota mahdollisuuksien mukaan puitteet muille sopiville ihmisille ja porukoille. Tämä pätee myös tavispyöräilijöihin, jotka pitäisi saada ajattelemaan "omassa" liikkeessä käyntiä paikallisen Prisman tai Säästöpörssin sijaan.


    Liiketilan pitäisi olla ennemmin persoonallinen, pieni ja intiimi kuin puolityhjä jumppahalli jossain automarketin kyljessä. Jos homma ottaa tulta alleen, ensimmäisenä laajennuskohteena voisi olla ajovarusteet ja peruspyörät, sen jälkeen ajovaatteet sekä komponentit ja viimeisenä erikoisemmat pyörät.
    Tosiaan parempi olla pieni liike jota voi ylpeänä kutsua "kioskiksi" kuin aution näköinen liiketila jonka tarpeettomista neliöistäkin kertyy kuluja.

    Kannattanee myös pysähtyä miettimään tykönään miten pikkukaupungin tai alueen parturikampaamoliikkeistä yksi menestyy ja toinen ei, vaikka kilpailuasetelman pitäisi periaatteessa olla tasaväkinen. Tai lemmikkieläinkaupoista tai käytettyjen autojen myyjistä.

  13. #13
    Liittynyt
    01/2012
    Paikkakunta
    Raahe
    Viestit
    84
    Hyvä palvelu. Olen viime vuosina hankkinut pari kuiturunkoista ja kolme alumiinirunkoista harrastepyörää eri spekseillä, sekä näihin hirveän määrän varusteita - saamani huonon tai olemattoman palvelun takia lähes kaikki netistä. Paikkakunnat on tosin olleet suurehkoja suomalaisittain.

  14. #14
    Liittynyt
    09/1999
    Paikkakunta
    Kerava
    Viestit
    5.765
    Pestaudu mekaanikoksi johonkin niistä nykyisistä fillarihuolloista. Saat parempaa (tosin huonoa) liksaa kuin aloittelevana yrittäjänä ja voit nukkua yösi huoletonna!

  15. #15
    Liittynyt
    02/2005
    Paikkakunta
    Turku, Rinkeby
    Viestit
    13.072
    ^Ja fakta on että vaikka kuinka hauskaa se olisikin niin täytyy laskea tunteja per työ niin kuin kunnon kapitalisti tekee, joka kahvikuppikin kätkettävä kustannuksiin...

  16. #16
    Liittynyt
    03/2016
    Viestit
    416
    Ja jos ei sähköpyöriä, sähkövaihteita jne. huolleta vaikka niiden myynti on kasvanut hurjasti ja tulee kasvamaan niin siinä menettää yhden isoimmista eduista niihin vanhoihin kellarikorjaajiin, jotka ei ihan välttämättä ole ajan hermolla, eikä noita sähköjuttuja ees moni itsekkään osaa/uskalla/viitti huoltaa.
    Kyllähän ne papparaiset osaa itsekin ketjut vaihtaa, mutta mites esim. akun hajonnut liitin tai kärähtäneen johdon vaihto

  17. #17
    Liittynyt
    05/2003
    Paikkakunta
    Lappeenranta
    Viestit
    4.246
    Sähköistä myös. Kiinan sähkösarjoja on jokaisen saatavilla verkossa, mutta asennus arveluttaa, joten se kannattaisi ottaa haltuun.

    Ja se palvelu. Mulle olisi ollut helpompaa ja halvempaa tilata fillari vaikkapa saksasta, mutta hain sen reilun 100km päästä, pikkukaupungin pyöräliikkeestä, koska palvelu pelasi. (toki, pääsin myös koeajamaan laitetta)

    Palvelu oli hyvää, jopa siinä määrin, että harkitsen ostavani tämän vuoden puolella samasta puodista toisenkin fillarin.

    Ps. Tsekkaa yv. Jos et oo jo kattonu.

    nih..
    Miten niin tyhmä kysymys??

  18. #18
    Liittynyt
    02/2005
    Paikkakunta
    Turku, Rinkeby
    Viestit
    13.072
    Alkaakohan kukaan täysjärkinen liike välttämättä asentamaan asiakkaalle noita Kiinan ihmeitä kun toimivuusprosentti heittelee huimasti, tulee eteen helposti vastuu- ja näkemysseikat työn onnistumisesta?
    Sähköhommiin tarvisi alan koulutuksen, ei kovinkaan vakuuttavaa antaa jollekin pelle pelottomalle korjattavaksi usean tonnin laite periaatteella "Oon mä näitä joskus räpläillyt"
    Toisaaltaan ymmärrän että jos ei laske sähköpyöriä pyöriksi niin kai niiden paikka onkin jossain piensähkölaitekorjaamossa...
    Siinäkin suhteessa tuo Markun vinkki on hyvä, toinen vaihtoehto olisi oppisopimus, ehkä saisi nuo sähkövaihteetkin hallintaan...

  19. #19
    Liittynyt
    03/2016
    Viestit
    416
    Jos ei osata/haluta huoltaa nykyaikaisia pyöriä niin millä ihmeellä sellanen yritys voi kannattaa pikkukaupungissa, jossa jo 3 tekee samaa hommaa +-0 tyyliin, vaikka on jo nimeä ja asiakaskuntaa?
    Pelkkä verkkokauppa ei paljoa auta, kun ihmiset ostaa kummiskin suurimman osan tavaroistaan ulkomailta halvemmalla ja paremmista valikoimista.

    Omasta mielestä nimenomaan ne asiat joita noilla muilla ei ole toisi niitä asiakkaita, mutta eihän sitä kukaan ole sanonutkaan että se olis ihan helppo juttu ja ens viikolla valmista.

    Mun mielestä suurin riski on nimenomaan tuo pikkukaupunki mikä se nyt onkaan?, kun ei vaan riittäisi asiakkaat ja jos ei ole huollettavaa niin ei ole.

  20. #20
    Liittynyt
    05/2003
    Paikkakunta
    Lappeenranta
    Viestit
    4.246
    Nure voi olla oikeassa kiinankaman laatuvaihtelusta, mutta sähköpyörien jännitteet ovat niin alhaiset, että niitä saa räpeltää kuka tahansa.



    nih..
    Miten niin tyhmä kysymys??

  21. #21
    Liittynyt
    03/2016
    Viestit
    416
    Juu ei kiinan sähkö kamaan kannata koskea tässä asiassa, kun toisille korjataan mutta jos sais näiden tehdasvalmistajien kanssa huolto/jälleenmyynti sopparia.

    T: Sähköasentaja ja 10 vuotta rakennellut tasavirta matalajännite jutskia harrasteasioissa.

    Juu saahan sitä itselleen räpeltää vaikka voimavirta moottorin omaan pyörään, mutta jos jotain sattuu niin voi voi. Eli ei kukaan niin hullu ole jotta korjaamossa korjais toisille mitään sähköjuttuja ilman osaamista eli käytännössä ilman asentajan papereita. Kyse on kummiskin sähkölaitehuollosta ja vaatii luvat.

  22. #22
    Liittynyt
    05/2014
    Viestit
    5.098
    *

    La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie



  23. #23
    Liittynyt
    06/2014
    Viestit
    116
    Menestyä, vai pysyä pystyssä?

  24. #24
    Liittynyt
    02/2005
    Paikkakunta
    Turku, Rinkeby
    Viestit
    13.072
    Fat, eihän olekkaan kyse siitä että saako "räpeltää" mutta veisitkö itse moiselle räpeltäjälle jotain korjattavaksi? Irocci, ei noita merkkihuoltoja niin helposti saa, täytyy olla muutkin hommat jo siinä vaiheessa kunnossa.

  25. #25
    Liittynyt
    06/2016
    Viestit
    3.061
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti salaisuus Katso viesti
    3) Talvi- ja hyötypyöräilyn edistäminen
    Luulen, että tässä olisi mahdollisuus erottua kilpailijoista jos osaaminen/motivaatio riittää (pakko rittää, jos alalle lähtee). Hyötypyöräilyähän suurten massojen ajelu todellisuudessa on. Siksi jonkinlaisen pysyvän, mutta esim. vuodenaikojen mukaan vaihtuvan näyttelytilan järjestäminen esim. paikallisen automarketin tai kauppakeskuksen aulaan toisi näkyvyyttä. Hyötypyöräilyyn liittyen kannattaisi nimenomaan painottaa sellaisia asioita, joista peruspyörällä tai hybridillä ja ennen kaikkea autolla ajava tavis ei ole tullut edes ajatelleeksi, vaikka harrastajille ne olisivat itsestäänselviä. Esim. tavarankuljetusmahdollisuus peräkärryssä tai pitkäperäisellä pyörällä, lasten kuljetus peräpyörällä, säätä kestävät vaatteet ympärivuotiseen pyöräilyyn, hyvät valot ja jopa nastarenkaat ovat kahvipöytäkeskustelujen perusteella monille vieraita asioita tai ainakin nämä asiat koetaan suunnilleen extremetouhuksi. Laatikkopyörät voi olla taloudellisesti haastava asia, mutta muualla toimivien yhteistyökumppanien avulla ehkä senkin saisi mukaan ja kiinnostuksen kasvaminen olisi taattua. On kuitenkin ihan eri asia nähdä kalustoa livenä kuin perinteisessä mainostoimiston laatimassa seinällä olevassa tai netissä pyörivässä mainoksessa. Tärkeää on myös saada ihmiset ymmärtämään, että heidän päivittäinen muutamasta kilometristä aina 20 kilometriin olevat matkat ovat A. mahdollisia pyörällä ja B. eivät välttämättä ole extremeä, vaan ihan taviksen mahdollisuuksien rajoissa oleva asia. Kun taustalla on tottumus hoitaa asiat autolla, herättelyä tarvitaan. Tarkoitus ei kuitenkaan ole luopua autosta, vaan kulkea osa matkoista auton sijaan pyörällä. Siksi tämän aihepiirin asioissa on mielestäni eniten voitettavaa ja siksi tähän asiaan kannattaa uhrata ajatuksia. Itseäni ainakin harmittaa, kun sinänsä hyväkuntoinen auton käyttöön urautunut kaveri sanoo kahvipöydässä, "etten minä ainakaan viitsi pyörällä 7 km:n työmatkaa ajaa" ja siksi itsekin haluan löytää keinoja, jolla tällaiseen lukkoon jämähtäneitä asenteita saisi avattua. Johonkin pyöräilyn edistämistä käsittelevään keskusteluun heitinkin ajatuksen näiden tavanomaisten pyöräilytapahtumien rinnalle järjestettävästä hyötypyöräilytapahtumasta. Jos tällaiseen ei ole itsellä mahdollisuutta, pitäisi saada ujutettua itsensä kommentoimaan paikallislehden liikennettä käsitteleviin uutisiin. Samoin omalla nimellä positiiviseen sävyyn kirjoitetut pyöräilyä edistämään pyrkivät toistuvat mielipidekirjoitukset paikallislehdessä voisi auttaa. Nimi tulee paikkakunnalla pian tutuksi ja se vaikuttaa asiakkaidenkin käytökseen. Julkkiksen leiman siitä saa ja sen mahdolliset lieveilmiöt on tällöin kestettävä.

    Ajatus liiketilan oleminen jonkinlainen kokoontumispaikka ja kahvitarjoilu asiakkaille kuulostaa hyvältä ajatukselta. Pienellä paikkakunnalla silti ongelmana voi olla harrastajien vähyys. Mutta jos em. näyttely olisi mahdollista sijoittaa liiketilan tuntumaan, aina parempi. Luultavasti kassavirta kerätään taviksilta. Kenties yhteistyökumppanin avulla voisi liikkeen yhteyteen perustaa vaikka pyöräilyhenkisen kahvilan.

  26. #26
    Liittynyt
    04/2008
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    2.024
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Markku Liitiä Katso viesti
    Pestaudu mekaanikoksi johonkin niistä nykyisistä fillarihuolloista. Saat parempaa (tosin huonoa) liksaa kuin aloittelevana yrittäjänä ja voit nukkua yösi huoletonna!
    Hyvä ehdotus myös tapauksessa, jossa tavoitteena on yrittäjyys. On todella paljon helpompaa arvioida yritystoiminnan kannattavuuden ja kehittämistarpeita alan sisältä. Kuunnella asiakkaita, huomata mitä palveluja kysytään ja mitä ei, toiveita. Samalla luo itselleen nimeä ja kasvot tulevat tutuiksi. Yhtenä jatkovaihtoehtona on sitten ostaa pois tuo yritystoiminta ... tai lähteä uuteen.

    Vaikka vertaus Hikiän Ajomieheen ontuukin niin, jos Eppu olisi lähtenyt kylmiltään perustamaan pajaa Hikiälle, niin ...

    Mitä tarkoittaa pikkukaupunki? Onko lähellä kuitenkin riittävästi asiakaspotentiaalia? Miten verkottumalla alueen harrastajiin voisi varmistaa kannattavuuden? Parola ei ole edes kaupunki, Hattulan kunnan pahainen taajama. Silti siellä on fillariliike (Hatunen), jolla ymmärtääkseni on kohtalaisen vankka asema alueella. Hämeenlinna (joka on siis pikkukaupunki) siis kohtalaisen lähellä ja verkottuminen alueen seurojen kanssa erilaisten toimintojen ja tapahtumien merkeissä, on tällaisen liikkeen elinehto.

    Pyörähuoltojen toiminta on vähän kuin rengasliikkeiden, paitsi talvirenkaiden myynti puuttuu. Vahvasti kausiluonteista siis. Liiketoimintasuunnitelmassa kannattaa tämäkin liikevaihdon epätasaisuus huomioida. Yritystoiminta ei välttämättä voi olla kannattavaa, jos keskittyy vain fillaritoimialaan.

    Kun ketjun aloittaja ilmaisi, että pyöräilyyn liittyy henkilökohtainen yhteiskunnallinen "eetos", niin konseptointi reilusti tällaisen elämäntyylin ja sen edistämiseen voisi tuoda sitä toivottua tulosta. Myös aloittaja toi esille ajanvarausjärjestelmää tms. ja koska hyvät ja toimivat asiat kannattaa kopioida aina kun on mahdollista, suosittelen kurkkaamaan Hämeenlinnalaisen Linnan Pyöräverstas nimisen yrityksen nettisivuja.

  27. #27
    Liittynyt
    01/2017
    Paikkakunta
    Kuusankoski
    Viestit
    29
    Kiitos erittäin hyvistä kommenteista. Niistä saa hyviä näkemyksiä liiketoimintasuunnitelman laatimiseen.

    Minulle pyörä on työkalu, jolla ajetaan lähes joka päivä asiointiajoja ideologisista syistä. Perheen pyörissä on 9-lehtiset pakat, pikalinkut ja saman kokoiset jarrulevyt, koska silloin kiekkoja voi vaihtaa ristiin heittämällä, dynamovalot ja kestävät renkaat. Keveyttä, hiilikuitua ja uusimpia osasarjoja arvostavan mielestä pyöräni ovat painavia ja vanhanaikaisia. Ovathan ne painavia, mutta minusta pyörän tekee se, että voin käydä sillä kaupassa, pyöräretkellä laukkujen kanssa tai maantiellä ajamassa: samalla pyörällä. Maastopyörä on taas sohjokoneen ja harrastelijamaasturin risteytys. Pyörälenkeillä tai maastossa käyn silloin kun huvittaa ja syyt ovat yleensä: ajankäyttö, motivaatio, omat tuntemukset: ajan jos se tuntuu hauskalta. Koska pyörä on työkalu, pitää siitä saatava hyöty suhteuttaa hankinta- ja ylläpitokuluihin.

    Tämän vuoksi en ole osannut ajatella esimerkiksi sähkövaihteita tai hiilikuitua tai nähdä asiakastarvetta erilaisista näkökulmista.

    Yritän referoida hyviä kommenttejanne ja laatia niistä jonkinlaisen synteesin.

    Ulkoistettu ratkaisu

    Työllistyminen seudun pyöräkorjaamoon tai urheiluliikkeeseen tai oppisopimus.

    Tätä en pidä realistisena vaihtoehtona, koska pajat ovat pieniä ja työllistävät vain yrittäjät. Urheiluliikkeissä ei ole tällä hetkellä tarvetta uusille pyörämekaanikoille.

    Luvake (franchising)

    Mahdollisuus, jota en tullut ajatelleeksi (kiitos Fat Boy). Tämä edellyttäisi kyllä samaa kuin Savonlinnassa: jotta luvakkeen hakija olisi uskottava, pitäisi olla yksi konkurssi tai muuta osaamista takana. Minulla sitä ei ole.

    Näiden syiden vuoksi oman yrityksen toimialan laajentaminen vaikuttaa todennäköisimmältä vaihtoehdolta.

    Oma liike

    Miksi joku menestyy, mutta toinen ei? Hyvä kysymys.

    Yritän vastata siihen poimimalla keskustelusta näkemyksiä.

    Helposti lähestyttävä asiakaspalvelu

    1.1) Yritys viestii asiakkaidensa kanssa asiakkaiden ymmärtämällä kielellä ja tasolla. Arkipäivän toiminnassa tämä tarkoittaa sitä, että jos joku tuo löystyneen vanteen keskiön kiristettäväksi, ei pidä mennä kertomaan, että oikeasti kysymys on kiekon navasta. Samoin jos asiakas haluaa uuden takavaihtajan, mutta ongelma korjaantuu vaijerin ja kuoren uusimisella, on tämä hyvä kertoa.

    Asiakasryhmiksi on tunnistettu markettipyörien omistajat ja alan harrastajat. Näiden kanssa pitää pystyä puhumaan eri kielillä.

    Volyymit tullevat perus- ja markettipyörien huolloista. Niitä myydään paljon ja niiden ostajat eivät useinkaan osaa korjata pyörää itse. Ongelmana on tietysti, että melkein täyshuollon ja osien hinnalla saa uuden markettipyörän alle. Se siitä kestävästä kehityksestä ja ekologisesta kuluttamisesta.

    1.2) Sähköinen asiakaspalvelu. Yrityksen toiminnan kuvauksen, hintojen, kaupan varastosaldojen ja tuotteiden hintojen pitää olla verkossa. Huollot pitää pystyä varaamaan sähköisesti. Verkkopalvelun pitää olla toimiva ja helppokäyttöinen.

    Sähköisen asiakaspalvelun merkitystä ei voine korostaa liiaksi. Verrataanpa vaikka Motonetin verkkokauppaa S-ryhmän verkkokauppaan. Motonetissä verkkokaupan toimivuus on hyvä, varastosaldot helposti näkyvissä ja verkkokaupasta näkee tuotteen hyllypaikan myymälässä. Verkkokauppa ja myymälä tukevat toisiaan hyvin. Entä S-ryhmän verkkokauppa? Se ei toiminnallisuudeltaan ole lähelläkään Motonetin verkkokauppaa, vaan vain uloke, joka on pitänyt tehdä, vaikka volyymit tulevat edelleen automarketeista.

    1.3) Sosiaalinen ulottuvuus ja viidakkorumpu

    Verkostoituminen pyöräilijöiden ja muita pyöräilypalveluita tarjoavien yritysten kanssa on tärkeää yrityksen tunnettuuden vuoksi.

    2) Osaaminen

    Kaikkea ei voi tehdä. Oman osaamisen pitää olla sellaisella tasolla, että pystyn pitämään asiakaslupauksen. Uudet palvelualueet, kuten sähkö tai hiilikuitu pitää pystyä ottamaan haltuun kouluttautumalla tai hankkimalla omaan pyörästöön harjoituskappaleet.

    Volyymit tulevat siis marketti- tai peruspyöristä. Puhjennut sisärengas, huonosti toimivat vaihteet tai häviävät jarrut ovat tyypillisimpiä asiakastarpeita. Ne pystyn hoitamaan. Olen laitellut omien pyörien lisäksi pyöriä tutuille ja tiedän osaavani nämä hommat kokemuksesta. Kieltämättä siinä vaiheessa, kun jumiutunutta kierrepakkaa ryhdytään lämmittämään pikkutoholla ja sovittelemaan pakka-avainta muttterinvääntimeen pelottaa, että miten Park Toolin pakka-avaimen hennot poorit kestävät.

    Kilpailuetu urheilukauppojen huoltoihin ja nykyisiin pyöräkorjaamoihin pitää löytää erikoistumisesta. Kaikkeen uuteen ei voi ryhtyä, koska osaamisen rajat tulevat vastaan ja asiakaslupausta ei voi pitää.

    Kiinnostavia uusia palveluita ovat:
    2.1) Sähköpyörät

    Perheen työjuhta on sähkötön laatikkopyörä ajalta, jolloin budjetti riitti laatikkopyörään, mutta ei sähköihin. Haluaisin sähköistää pyörän, ja olen tutustunut sähköistyssarjoja myyviin ja asentaviin liikkeisiin.

    Kiinan rojuihin ei kannata koskea. Joku voi tuoda sellaisen asennettavaksi, mutta juuri vastuukysymysten vuoksi niitä ei kannata ottaa myyntiin.
    Sähköpyöriä koskevat lainsäädäntö pitää tuntea tarkkaan, jotta en rakentaisi laittomia sähköpyöriä.

    2.2) Talvi- ja hyötypyöräily

    Tämä on selkeästi nouseva trendi, johon pitää tarttua. Omaa kokemusta on laatikkopyörästä ja ympärivuotisesta pyöräilystä vuosien ajan. Erikoispyöristä ei saa volyymejä, mutta talvirenkaat ja dynamovalot voisivat olla helpommin myytävissä. Tosin aamuhämärissä näkee niin paljon valottomia pyöriä, että parin euron patterilamppujen myyntikin voi olla vaikeaa. Miten saisi vanhemmat ymmärtämään, että pyörällä voi kulkea turvallisesti, kun siinä on hyvät ja varmatoimiset dynamovalot ja hyvät nastarenkaat?

    3) Tuotemyynti

    Tarkkaan harkittava myyntiin otettavat tuotteet. Kilpailijat myyvät halpisrenkaita, joten myyntituotteiden oikea positiointi asiakastarpeeseen ja kilpailijoihin nähden on tärkeää. Kulutusosat (vaijerit, jarrupalat, sisärenkaat, paremman luokan renkaat, tupit ja tankoteipit) pitäisi ottaa ainakin. Park Toolin työkalujen myyntiä en osannut ajatella, vaikka niitä roikkuu tallin seinällä muutama ja hyviä ovat olleet. Konseptiin istuvilla tuotteilla (hyöty- ja talvipyöräily) laajentaisin tuotevalikoimaa ja erottautuisin kilpailijoista.

    4) Konsepti

    Konsepti syntyy menestystekijöistä, osaamisesta ja valittavista palvelualoista.

    En usko, että muulla kuin konseptimyymälällä kannattaa edes yrittää.

    Kahvilan ja pyöräilyn yhdistäminen voisi olla toimiva ratkaisu, jos: 1) liiketila sijaitsisi pyöräreittien varrella ja 2) tuntisin sopivan yrittäjän, joka haluaisi avata samoihin tiloihin kahvilan.

    En halua vielä paljastaa kaupunkia. Se on n. 100 000 asukkaan eteläisessä Suomessa sijaitseva pikkukaupunki, jonka kaupunkirakenne on kuntaliitosten jäljiltä hajanainen. Mieltäni on aina askarruttanut paradoksi: täällä on kohtuullinen pyöräilyinfra ja lyhyet etäisyydet, mutta silti autoistumisaste on korkea moniin kaupunkeihin verrattuna. Pyöräilyinfran ja asukasmäärän perusteella potentiaalia yritykselle pitäisi olla. Tästä syntyy yrityksen missio: pyöräilyn edistäminen. Visio: Kun pikkukaupungissamme puhutaan pyöräilystä, tulee mieleen perustettava yritykseni.

    Kiitos siis arvokkaista kommenteista. Jatkan pohdiskelua ja lupaan käyttää palautettanne jatkossakin.

  28. #28
    Liittynyt
    02/2012
    Paikkakunta
    Vaasa
    Viestit
    182
    Jos siellä jo on niitä pyöräliikeitä, niin yksi vaihtoehto on ostaa joku niistä pohjaksi. Jos esim. joku yrittäjä lähestyy eläkeikää.

    Pitää myös muistaa ne kiinteistövälittäjän kolme tärkeintä juttua: sijainti x 3. Kaupungin keskustassa liikkuu niitä asiakkata, mutta toisaalta vuokrat voivat olla kovia. Ja taas sitten toiselta kannalta sitä etäisyyttä keskustasta voi korvata hyvillä (ja ilmaisilla parkkipaikoilla).

  29. #29
    Liittynyt
    04/2006
    Paikkakunta
    Vantaa
    Viestit
    397
    hankalin asia bisneksessä on sesongin lyhyys,noin 5 kk,varsinkin keväällä kun kaikki tuovat fillarinsa yhtaikaa huoltoon joudut tekemään pitkiä päiviä ja silti toimitusaika venyy,lisäbisneksenä voisi olla vaikka luistinten teroitus,nykyisillä talvilla ei ehkä kannattavaa,yksi keino saada talviajaksi töitä jos varastotilaa löytyy palvelu "tuo pyöräsi syksyllä huoltoon ja talvisäilytykseen ja lähde keväällä ajamaan huolletulla pyörällä",tässäkin ongelma että rahat tulevat keväällä.Hyvätuloinen ja pitkäpinnainen vaimo on eduksi
    retkupyöräilijä

  30. #30
    Liittynyt
    01/2017
    Paikkakunta
    Kuusankoski
    Viestit
    29
    Jalostin palvelukonseptia satulassa ajamalla aamusta asiointiajot: lapset tarhaan ja koukkaus kauppaan. Monet autot hyytyivät, mutta laatikkopyörä lähti kuin palmun alta. Vaihdevivun räikän kynsi oli vaan ilmeisesti ottanut kondenssia tai voiteluaine jähmettyi pakkasessa kun vaihteet nikottelivat toiseen suuntaan vaihtaessa. Kotona vein pyörän talliin, sulatin parrasta jäät ja ryhdyin töihin: vivun kansi auki, paineilmalla varovasti kuivaksi ja voiteet perään. Osaaminen ja uskottavuus syntyvät omakohtaisista kokemuksista. Miten osasin pukeutua sopivasti, kun pakkasta on 19 astetta ja pohjatuuli lyö vastaan peltoaukealla? Mistä tiesin, että vaijeri ei ole jäätynyt kuoreensa tai vika napavaihteen sisällä? Miten tiesin, mitä voiteluainetta vipuihin kannattaa suihkia ja mitä ei?

    Sesongin lyhyys on ongelma kaikille pyöräilyyn keskittyneille yrityksille. Tämän paikkaa monialayrittäjyys. Nykyisessä yritystoiminnassani kesä on hiljaista ja talvella tapahtuu, jos suurvaltapolitiikka ja maailman taloudelliset konjunktuurit suovat. Ainoastaan keväällä on päällekkäisyyttä. Talvella pyöräliikkeen tila toimii vanhan yritystoiminnan tilana. Asiakkaani ovat valikoituneet siten, etteivät he vaadi komeaa kelloa, sukkelaa supliikkia, hyvinistuvaa pukua ja hienoa autoa uskottavuuden takeeksi.

    Yrityksen alkuvaiheessa yrityksellä on siis kaksi toimialaa: vanha toimiala ja pyöräala. Mitään synergiaa niissä ei tietysti ole, mutta sitä en murehdi juuri molempien alojen kausiluontoisuuden vuoksi. Päällekkäisyysongelma on niin lyhytaikainen, että se on ratkaistavissa neuvottelemalla asiakkaiden kanssa.

    Pyöräilyn lisäksi muita matalakatteisia käsityöaloja ei kannattane ottaa palveluvalikoimaan. En usko, että luistinten teroituksella tai suksihuollolla pääsee tekemään tulosta. Joko lunta ja jäätä ei ole, tai sitten jään päällä on vettä. Tai kuten tänä aamuna: vähälumista ja kylmää. Myöskään pienkonehuoltoa en halua ajatella, vaikka monet pyörähuollot korjasivat ennen vanhaan myös mopoja ja pienkoneita. Näillä aloilla on jo osaavia tekijöitä, enkä itse innostu oman moottorisahani tai ruohonleikkurin huolloista enempää kuin on pakko. Osaaminenkin on vähän niin ja näin: tunnen kyllä pyörän ketjut, mutta en tuumamittaisia moottorisahan teräketjuja.

    Pyörien kausisäilytys on ongelmallinen: entä jos tulee tulipalo, murto tai vaikka konkurssi. Talvisäilytettävät pyörät pitäisi vakuuttaa, mikä taas lisää kiinteitä kustannuksia. Tilan tarvetta on vaikea ennakoida, ja tyhjä varastotila maksaa 5 - 6 € / m2. Ihmisillä on taloissaan autotalleja ja pyörävarastoja, joihin pyörät sullotaan talveksi tai jätetään taivasalle.

    Tila. Vapaana olisi mahtava tila, johon sopisi sekä pyöräliike että kahvila. Pelkäksi pyöräliikkeeksi se on aivan liian iso. Samassa kompleksissa vaan toimii jo yksi kahvila, joten Linnan pyöräverstasta en voi kopioida, vaikka olenkin konseptia ihastellut Hämeenlinnassa käydessäni. Olen määritellyt, että tilan pitää olla sopivan kokoinen ja hintainen, jotta kiinteät kulut eivät karkaa. Tilan pitäisi sijaita luontaisten asiointi- ja erityisesti pyöräilyreittien varrella. Parkkipaikat eivät ole tässä kaupungissa ongelma - niitä kyllä on, toisin kuin esimerkiksi Helsingissä.

    Sosiaalinen ja yhteiskunnallinen ulottuvuus ovat nousseet merkittäviksi ydinliiketoimintaa tukeviksi ajatuksiksi. Voiko suomalaisia innostaa Oslon malliin talvipyöräilyyn: 20 % alennusta talvirenkaista ja asennus ilmaiseksi, palvelu paikallisilta pyöräliikkeiltä? Lähtisikö suomalainen kaupunki mukaan rahoittajaksi? Tai entä sähköpyöräilyn edistäminen sopivan suuruisella hankinta-avustuksella? Maksetaanhan autojenkin romuttamisesta. Mutta näiden haaveiden kanssa pitää olla varovainen, etteivät ne vie liikaa huomiota varsinaiselta liiketoiminnalta, jolla tulos tehdään.

    Kommentit ovat edelleen hyviä ja ne antavat siemeniä pohdintaan: ryhtyäkö vai eikö ryhtyä? Vai jatkaako pyöräilyä pakkasessa ja raakkua Janis Joplinia matkien "Oh lord, won't buy me an electric bike? My kids have grown lately and my legs are too weak? Cycled hard all my lifetime, but still riding slow. So lord..."

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •