Tiesuolojen ja muiden kemikaalien käyttö kevyen liikenteen väylillä

[Fuuga]

Mä olen nyt seurannut Vihdintien talvikunnossapitoa 5 talvea ja todennut sen, että riittävän raskas kalusto ja oikea-aikainen auraus on ainoa toimiva tapa pitää hyvin yllä väyliä.
Meillä on Pohjois-Espoossa (Kehä III pohjoispuoli tiellä 120) auraaja, joka osaa käydä auraamassa kelvin juuri silloin kun lumi ei ole vielä pakkautunut käytöstä mahdottomaksi poistaa pohjaa myöten.
Sama toimii kun loskat käydään poistamassa silloin kun se on pehmeää.
Tuloksena on paljas puhdas asfaltti ja kevyempi ylläpito pitkällä aikavälillä tarkasteltuna.
Pahin on laiska auraus liian pienellä kalustolla, jolloin lumi tamppaantuu eikä lähde pohjia myöten kuin sulamalla hitaasti. Tästä tuloksena keväisin ja syksyisin on vaaralliset jääurat aamuisin ja illoin/öin sekä pehmeä loska päivisin.

[akvavitix]

Siitä onkin sitten pidemmät väittelyt, että olisko kokonaisuus miten paljon huonompi, jos suolaus lopetettais ja niidenkin pitäis käyttää oikeita talvirenkaita.

Muualla maailmassa raskaan kaluston mukana kulkee tarvittaessa kiinnitettävät lumiketjut, mikä olisi minun mielestäni tännekin ihan pätevä ratkaisu - jos siis mieluiten pakolliseksi määrättävät talvirenkaat eivät auta liukkauteen. Lähtökohtaisesti liukkaus pitäisi hallita kaikin puolin minun mielestäni liikkujan toimesta ja teiden ylläpidossa liukkaudentorjunnan sijaan keskittyä vain ja ainoastaan laadukkaaseen auraamiseen.

Suolan ja muiden jäänsulatusaineiden käyttö moninkertaistaa kemikaalien käytön; tuulilasin pesunesteitä & autojen pesuaineita kuluu autoilijoilla hurjia määriä, kun suolarapa roiskuu. Tuohon tosin vastauksena voisi olla ainakin osittain pakollisten roiskeläppien palauttaminen autoihin, mutta se onkin sitten keskustelu erikseen. Joka tapauksessa suolaaminen pilaa tunnetusti ympäristöä etenkin pohjavesialueilla. Suolan käyttö ei yksinkertaisesti ole kestävää ja se tulisi rajoittaa minimiinsä.

[stenu]

Minä olen sitä mieltä, että kaikki - siis kaikki - kemikaaleilla tehtävä tien kunnossapito rajataan vain ja ainoastaan moottoriteille ja isoimmille valtaväylille. Pienemmillä maanteillä ja taajamissa niiden litkujen käyttö tulisi kieltää kokonaan! Tämä ennen kaikkea ympäristönäkökulmista, mutta myöskin autojen ja muiden kulkuneuvojen ml. kenkien kertautuvina ylläpito- ja arvonalenemakuluina, mikä on seurausta noista korroosiota aiheuttavista toimenpiteistä.

Varmasti tuo liukuesteitten jakeleminen kansalaisille on edullisempi vaihtoehto, kuin mitä nämä paikalliset (virolaiset) tien ylläpidosta vastaavat yrittäjän kiskovat. Samalla siirtäisin mahdollisista tapaturmista vastuuta kiinteistönomistajilta enemmän liikkujille itselleen ja heidän vakuutusyhtiöilleen.

Minun mielestäni talvikunnossapidoksi riittää siis teiden auraaminen. Vihaan yli kaiken teillä lojuvaa suolasohjoa, joka värjää maailman harmaan ja ruskean ankeihin sävyihin ja lisäksi v*tuttaa sen kulkeutuminen kenkien ja koiran tassujen mukana sisätiloihin.

Huvittavaa onkin se, että noin kuukausi sitten pyöräilevä vihreiden kaupunginvaltuutettu, Otso Kivekäs, ylisti baanan hoitokokeilua HePo:n faceryhmässä.

Tänä aamuna musiikkitalon edustalla oli kylvetty suolaa ihan reilusti paljaalle, kuivalle asfaltille:

[Nassetäti]

Se on liukkaudentorjuntaa. Sillä on se hyvä puoli, että nyt voipi ajelle polkupyörälläkin ilman henkilösuojaimia. Ne kun on pahasta ne. Suorastaan saatanasta.

[akvavitix]

Liukkaudentorjunta on vähänniinku seksin harrastamista hiekkarannalla; hiekkaa aivan väärissä paikoissa...

[Ilborg]

Ongelmana onkin juuri tuo että kun kuskina voi olla perus raksaäijä jota ei kiinnosta hirveästi tuo työn laatu, auraajia on turhan vähän sekä kalustokin varmaan vaihtelee aika paljon jolloin juuri tuo kunnossapidon laatu heittelee melkoisesti tieosuudelta toiselle. Suolaaminen lähinnä olisi jonkun näistä edellä mainittujen ongelmien paikkausta. Itse tosiaan en suolaisi missään nimessä kuivaa tietä, vaan pelkästään jos tilanne on jo lähtenyt tai lähdössä hanskasta juuri näiden kunnossapidon puutteiden takia.

Kyllähän näytti jossain HSL:n selvityksessä olevan maininta että yksi ongelmakohta on että kunnossapidon laatustandardit on puutteellisia pyöräilyn kannalta eikä laatua käytännössä juuri seurata. Myös on kova vaiva saada pitkään jatkuneita käytäntöjä muuttumaan (sepeli?), vaikka maailma muuttuu ympärillä.

[asb]

Eikö talvipyöräilijät ajele -tai ainakin sitä voisi kohtuudella edellyttää- nastarenkailla? Varsinaista liukkaudentorjuntaa ei minusta tarvittaisi lainkaan (pyöräteillä).

Suurin ongelma mun mielestä on tien pintaan pakkautuva lumikerros, joka muuttuu talven aikana jääksi ja jonka sulaminen kestää kauan. Mun työmatka Koivukylästä Tapiolaan olisi ollut jo pari viikkoa täysin kuiva, jos lumen poisto olisi tehty kunnolla. Resursseja kyllä on, ne vaan pitää kohdentaa oikein. Jokaisena lumiaamuna tänä vuonna olen katsonut kelviltä monen sentin lumikerroksen keskeltä, kun aurauskalustoa käytetään puhtaan ajoradan nuolemiseen.

Sillä porukalla, jota pitäisi rohkaista pyörän päälle, ei nyt vaan ole nastoja. Kesärengasaika lyhenee ihan tarpeettomasti kuukausilla, kun odotellaan sen jään sulamista, joka olisi voitu poistaa kun se vielä oli lunta.

[stenu]

Tänä aamuna oli taas Töölönlahdenranta suolattu todella huolella. Kuiva asfaltti ja sääennuste lupaa poutaa.

[JackOja]

^aivan mahtavaa!

Onkohan rakennusvirastolla (tjsp.) tehokkuuslukuna käytetyn suolan määrä?

btw: mites se Gunnar, korjautatko sen ruostevaurion vai siirtyykö runko hyllyn päälle koristeeksi?

[stenu]

^ Kyllä mä tuon jollain tapaa kuntoon hoidan. Olen mailaillut sekä Richard Schwinnin että Antti Kongan kanssa korjaamisesta. Gunnarilla vaihtaisivat koko chainstayn, mikä maksaisi $200, lisäksi tulisi rungon uudelleenmaalaus ja rahtikulut eestaas + alvit, joten ei näillä välimatkoilla kannata. Vaihtoehtoisesti tarjosivat "crash replacement" -takuuna uutta runkoa -20%, mutta silloin nykyinen pitäisi tehdä ajokelvottomaksi ja lähettää kuva heille. Ei minusta kovin järkevää eikä eettistä tehdä ehdoin tahdoin jätettä korjattavissa olevasta rungosta, joten se ei ole vaihtoehto myöskään.

Konga paikkaa reiän kyllä, mutta kun ei sitten ole tietoa, millaisia vaurioita siellä on kaiken kaikkiaan, niin ei ole tietoa kestääkö korjaus 1-2 vuotta 10-20.. Lisäksi tietysti kaikki Gunnarin vastuut rungon suhteen raukeavat, jos annan sen Kongalle korjattavaksi. Voi olla, että pitää jotain uutta rueta miettimään kuitenkin.

Laitoin huvikseen kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jotta joutuvat ottamaan virallisesti asiaan kantaa. Pyöräteiden suolaaminen on siinä mielessä mielenkiintoinen linjaveto, että se käytännössä vie markkinat teräsrunkoisilta käyttöpyöriltä, kuten esim. Pelago. Työllisyydelle se tietysti tekee hyvää, koska pyörähuolloilla varmasti riittää hommia voimansiirto-osien ja erilaisten ruostuneiden laakereiden kanssa...

Ainakin jotkut Hepon aktiiveista ja Kaupunki puolustelevat suolaamista sillä, että Kööpenhaminassakin suolaataan ja siitä ei ole todettu aiheutuvan pyörille mitään haittaa. No...Köpiksessä on sellainen ilmasto, että siellä suolaa tarvitaan yksi-kaksi viikkoa vuodessa ja siitä huolimatta suurin osa niistä kaupunkifillareista siellä on kyllä yltä päältä ruosteessa. Täällä suolataan vielä kuukausi sen jälkeenkin, kun suolata ei enää edes tarvitsisi.

[Markku Liitiä]

GoExpossa Helsingin kaupungin kunnossapitoinsinööri tms. piti pienen luennon tuosta suolauskokeilusta.

Ulkomuistista: normaali tiesuola on sikapaljon halvempaa kuin kokeilussa olleet pari muuta lumensulatuskemikaalia, joten se on käytännössä ainoa vaihtoehto, jos lunta pyritään sulattamaan. Tilaisuudessa korostettiin myös harjauksen merkitystä. Jos harjakone ehtii poistamaan sataneen lumen ennen kuin se tamppautuu kelvin pintaan, homma kokonaisuudessaan helpottuu oleellisesti.

Espoon vastaava virkanainen valitteli, että suolaaminen ruostuttaa likakaivonkansia.

[stenu]

Olen käynyt keskustelua noista käytetyistä aineista rakennusviraston kanssa:

Ensimmäisenä käytetty aine oli karboksyylihappopohjainen aine (muurahaishappo?), joka aineen valmistajan mukaan ei aiheuta korroosiota. Pitäisi olla joku itseäni paremmin kemiaa tunteva kertomassa miten todellisuudessa on. Sen mitä internetistä sain kaivettua tietoa, niin ainakin ruostumattomaan teräkseen, joka kestää hyvin voimakkaampia happoja, miedommat karboksyylihapot saattavatkin yllättäen aiheuttaa korroosiota. Polkupyörän rungoissa käytetty kromimolybdeeniteräs on sukua ruostumattomalle teräkselle, koska ainesosat ovat hyvin samat. Suhteet vaan poikkeavat.

Jälkimmäinen aineista oli kaliumformiaattiliuos, joka aiheuttaa piste- ja rakokorroosiota kromimolybdeeniteräkseen ihan yksiselitteisesti ainakin tiehallinnon teettämän tukimuksen mukaan. Kaliumformiaatin korroosiovaikutus on sitä suurempi, mitä laihempi liuos on eli kun aine sekoittuu sulattamansa lumen kanssa loskaksi, korroosiovaikutus kasvaa.

Eli eivät nuo olleet edes juuri suolaa parempia, ehkä luonnon kannalta (tämäkin vahva ehkä), mutta pyörien kunnossapysymistä ajatellen eivät välttämättä lainkaan.

Edit: Tosi pahalta noi kaikki ainakin maistuu, kun se moska lentää edellä ajavan fillarin takarenkaasta kasvoille ja ainakaan kaliumformiaatti ei ole kovin terveellistäkään: http://datasheets.scbt.com/sds/AGHS/EN/sc-301590.pdf

[Archie]

Baanalla on käytetty myös noin viikon ajan kokeiluluonteisesti Eco-Melteriä, joka on kaliumformiaattineste. Samaa ainetta käytetään myös lentokentillä. Kaupungin mukaan tuoteen myyjän antamien tietojen mukaan aine on ympäristöystävällistä (ei kulkeudu pohjavesiin), mutta ei aiheuta juurikaan suolaa vähempää korroosiota.

Tästä mä olen eri mieltä, lentokentillä ei voida missään nimessä käyttää korroosiota aiheuttavia liukkaudentorjunta-aineita, joten platalla käytetään synteettistä ureaa siihen liukkaudentorjuntaan. Rakennusvirastolla on väärää tietoa käsissään.

Tuohon tosin vastauksena voisi olla ainakin osittain pakollisten roiskeläppien palauttaminen autoihin, mutta se onkin sitten keskustelu erikseen.

Roiskeläpät eivät vähennä sen suolapaskan lentämistä ollenkaan, vaan muuttavat sen roiskuvan veden ainoastaan hienommaksi sumuksi. Se lentää valitettavasti ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Sen sijaan roiskeläpät estävät kiviaineksen kuten hiekoitussepelin osumisen auton omiin rakenteisiin: helmoihin ja lokasuojien päihin, joten ratkaisuksi tuosta ei ole.

Liitiä on oikeassa noiden hintojen mukaan: tiesuola on hinnaltaan murto-osan mistään muista aineista, siksi sitä käytetään.

[Ilborg]

Suola kuitenkin on melko tunnettu aine, ja ongelma enemmän on siinä että pyörissä ei ole kunnon suojausta ja suolaa käytetään ihan liikaa, tai korvaamaan aurausta. Myös sepelissä on ongelma että se tuhoaa maalipinnan, ja sitä kautta ruostuttaa ajoneuvoa, ja se kulkeutuu sisään sekä tuhoaa voimansiirron osat ja renkaat huomattavan nopeasti.

[stenu]

Tästä mä olen eri mieltä, lentokentillä ei voida missään nimessä käyttää korroosiota aiheuttavia liukkaudentorjunta-aineita, joten platalla käytetään synteettistä ureaa siihen liukkaudentorjuntaan. Rakennusvirastolla on väärää tietoa käsissään.

Suora lainaus:

"Lentokentillä on jo vuosikymmenen ajan käytetty vastaavaa ainetta. Käytön
alusta lähtien Ilmavoimien lentokalustossa on alkanut esiintyä runsaasti korroosiota
ja sähkölaitevikoja, jotka ovat aiheuttaneet turvallisuusriskejä. Lentokentiltä
saadut huolestuttavat tiedot antoivat aiheen tutkia aineen
korroosiovaikutuksia ajoneuvojen ja tielaitteiden tyypillisimpiin ja perinteisiin
materiaaleihin."

Koko raportti löytyy tuolta: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/...aikutukset.pdf

[plr]

Koneiden korjaukset eivät mene suolaajan budjetista. Sama juttu sepelin kanssa.

[Archie]

Suora lainaus:

"Lentokentillä on jo vuosikymmenen ajan käytetty vastaavaa ainetta. Käytön
alusta lähtien Ilmavoimien lentokalustossa on alkanut esiintyä runsaasti korroosiota
ja sähkölaitevikoja, jotka ovat aiheuttaneet turvallisuusriskejä. Lentokentiltä
saadut huolestuttavat tiedot antoivat aiheen tutkia aineen
korroosiovaikutuksia ajoneuvojen ja tielaitteiden tyypillisimpiin ja perinteisiin
materiaaleihin."

Koko raportti löytyy tuolta: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/...aikutukset.pdf

Uskon että noin lukee jossain, mutta silloin kun minä aikanaan pikkutyttönä olin kentällä töissä, ainakin EFHK:lla platalle kylvettiin sitä ureaa.

[izmo]

eipä toi suolattu väylä näytä yhtään paremmalta kuin täällä päin Naistenmatkan kelvi... se on nyt puhdas ja kuiva

(Tampereen kelvit on tosin soran peitossa)

[YT]

Silloin kun minä olin ilmavoimissa, ei kalustossa ollut mitään korroosio-ongelmia eikä suolauksesta johtuvia sähkövikoja. Voisiko johtua siitä, että nykykalusto on vaan paskemmasta tavarasta tehty?

[izmo]

Tän talven kokeilu myös onnistu Tampereella pienessä nakkikioskissa jossa muutama sata metriä jalkakäytävää niin ajettiin vedenpehmennys suolaa ja sepeliä jouduttiin käyttään ainoostaan noin 150 kg ajoluiskaan josta tulee yötä päivää lavettirekkoja sisään tuomaan nakkeja kioskille

[stenu]

Uskon että noin lukee jossain, mutta silloin kun minä aikanaan pikkutyttönä olin kentällä töissä, ainakin EFHK:lla platalle kylvettiin sitä ureaa.

Sorry, mutta maailma muuttuu. Tuolta voit lukea, millaisia liemiä on nykyään käytössä ja miksi: https://www.finavia.fi/fi/tietoa-fin...mparisto/vesi/

[paaton]

Nyt on varmasti suolaus paikallaan kelveillä.
Mahtavaa ajella pitkästa aikaa kesärenkailla, mutta iltapäivästä sulava vesi saattaa aiheuttaa yllätyksiä.
Ainakin oulukylä-käpylä radanvarsi oli suolattu aika reippaalla kädellä.

[Isä nitro]

Pesin eilen pyörän. Tänään paluumatkalla töistä ihmettelin, että miten voi vetopuoli pitää noin pahaa rohinaa, joka tuntui pohkeissa asti. Ai niin, ajoinhan radanvarren koereittiä ja aamulla tuli suola-auto vastaan levittäen ilosanomaansa. On se, kun tulee vedettyä maastopuolella napoja myöten mudassa ja sitten pahimmat rohinat tulee käytännössä kuivalta asfaltilta. Liekö suola sitonut hiekoitusta koereitin ulkopuolisilta osuuksilta?

Muistutukseksi siis vielä se, että tänään stadissa oli poutapäivä ja lämpötila juuri nollan yläpuolella. Olen tähän mennessä ollut sangen skeptinen (monestakin syystä) tätä hanketta kohtaan. Nyt tuli yksi argumentti lisää. Ainoa selkeästi kokeilua myöntävä seikka on se, että siellä ei ole sitä h-n tappajasepeliä.

[stenu]

Pasila-Linnunlaulu-välillä on tällä viikolla ollut mielenkiintoinen ilmiö. Kun yölämpötilat on ollut siinä +2 asteen paikkeilla eli kastepisteen tuntumassa, imee toi suola kosteuden ilmasta ja aamuisin radanvarsi on ollut litskamärkä, vaikka muuaalla on kelvit ihan rutikuivia. Pinta on ollut sen verran märkä, että suolakylpy fillarille on taattu.

Ennenvanhaan hiekkateita suolattiin kesäaikaan pitämään pinta kosteana, jotta ne eivät pölyisi.

Suolaa oli käyty ajamassa sinne eilen iltapäivällä ja ilmeisesti tänään aamulla uudestaan. Lämpötilat on vissiin pysytelleet plussan puolella koko tän viikon. Suolaamattomilta kelveiltä harjataan jo sepeleitä pois.

[Veivaaja]

Moi! Toivottavasti olette välittäneet nää havainnot myös Rakennusvirastoon? Kun on kokeilusta kyse, niin noi havainnot on tärkeitä.

Olen toki itsekin sitä mieltä, että parasta talivhoitoa olisi kunnollinen auraus. Talvipyöräily vaatii talvirenkaat, jolloin jää ei ole mikään ongelma. Kunnossapidolle ongelmana on tietysti yhdistetyt kelvit, joissa liikutaan myös jalan, yleensä ilman nastoja.

[Isä nitro]

Suolaa oli käyty ajamassa sinne eilen iltapäivällä ja ilmeisesti tänään aamulla uudestaan. Lämpötilat on vissiin pysytelleet plussan puolella koko tän viikon. Suolaamattomilta kelveiltä harjataan jo sepeleitä pois.

Suolaa on kylvetty koko alkuviikko. Eilisaamuna (siis keskiviikkona) oli taas suolauksen jälkiä ja lämpötila noin 2-3 asteessa. Eilen tulikin sitten mitta taas vaihteeksi täyteen tätä Oulunkylä-Hesari -osuutta, ja niinpä ajelinkin tänään toista reittiä. Ei jaksa joka ilta puhdistaa ketjuja ja rattaita.

[Ilborg]

Kenties tosiaan suolaa käytetään pöllyämisen estämiseen. Ainakin viimeksi kun tuossa radanvarsitiellä ajelin, niin olihan siellä melkoinen määrä sepeliä.

Fakta kuitenkin on että näillä lainsäädännöillä etenkin klv:t on jotenkin pidettävä sellaisessa kunnossa ettei ihmisille tule sairaalareissuja liukkauden takia. Sepelin teho on oikeastaan aika huono ellei sitä kylvä matoksi asfaltin päälle. Myöskään näillä resursseilla jokaista tietä ei saada aurattua niin täydellisesti etteikö tien pinta jäätyisi toisinaan. Aurauksen laatua voisi varmasti parantaa merkittävästi, mutta ihan täydelliseen tulokseen ei päästä. Mutta jos sepeli saataisiin korjattua vaikkapa suolalla, ja sen käytössä oltaisiin tieteellisen varovaisia, näkisin vaihtoehdon sepeliä parempana. Mutta ongelma tosiaan on ettei homma ole tieteellisen tarkkaa, vaan lähinnä taloudellisen tarkkaa jolloin suolausta tehdään jos siitä saadaan rahaa. Teillä olisi ihan kesäkelit jos sepelin sijasta olisi talvella suolattu sepelöinnin sijaan.

Este suolaamattomuudelle ja sepelöimättömyydelle on vastuukysymykset. Kyllähän noita välillä näkee ettei kaupunki ryhdy kunnossapitämään jotain paikkaa juuri vastuun takia, eli kunnossapito pitäisi joko tehdä hyvin tai ei ollenkaan.

[Hyötypolkija]

Kyllä menee touhu naurettavaksi. Ainoa este tai hidaste talvella pyöräilylle on huono auraus. Muu liukkaudentorjunta on ainakin 95-prosenttisesti täysin turhaa.

Sepelin ja suolan ripottelun voisi lopettaa ja pelastaa keuhkot sekä ympäristön, kun säädettäisiin kaikille pakolliseksi vähän kehitetty versio kävelytuolista:
http://b-lekmer-363630.c.cdn77.org/1166717/carena-nacka-kavelytuoli-vaaleansininen.jpg

Ei olisi mikään ongelma, kun joka hemmetin kämpät on vessoja myöten mitoitettu jo valmiiksi pyörätuolien liikenneympyröiksi jne.

Kyllä ihmiset on tumpeloita, kun ei osaa henkilökohtaisia liukuesteitä käyttää, jos pystyssä pysyminen on ongelma. Niin, siis mukamas ei osaa.

[stenu]

Onnea Lauttasaari, kenties teilläkin saadaan nauttia kivettömistä ja suolatuista reiteistä ensi talvena! Aikamoista puffaamista tuo artikkeli. Missäköhän tuolla Töölönlahden rannassa on ne pyöräilijöiden määriä mittaavat mittarit, joiden perusteella tänä talvena pyöräilijöiden määrät siellä olisi lisääntyneet. Niilta tammikuun lumisadeviikoilta, kun talvikunnossapitoa oikasti kaivattiin, mun havainto oli se, että useammat työmatkapyöräilijät siirtyivät Manskun laitaan, koska Töölönlahdenranta oli loskainen. Jutulle olisi tehnyt hyvää ottaa mukaan pari vähän erilaista pyöräilijän mielipidettä perusteluineen.

Melkoinen peruste tuo, että pyörät suolaantuvat autoteillä joka tapauksessa, niin pyöräteiden suolaaminenkaan ei haittaa. Olisi kiva tietää kuinka paljon kantakapungin autoteilla tänä talvena on suolaa käytetty. Tuskin kovin paljoa, jos lainkaan.

Suolagatesta on muodostumassa taistelu poliittisesta voitosta tai tappiosta. Olisi kiva kuulla, mitä mieltä Otso Kivekäs on autoteiden suolaamisesta. Noin niin kuin Vihreiden edustajana.

[Kommuutteri]

Pirkkalan kunnossapito on erinomainen esimerkki siitä, miten sepeliä käyttöä voidaan vähentää turvallisuudesta tinkimättä. Viikkoja on saatu ajaa lähes puhtailla pääväylillä, kun Tampereen puolella ajetaan sepelipatjalla. Sinne lähettäisin tekniset virastot opintomatkalle!

Lähetetty minun D5803 laitteesta Tapatalkilla