Avataanpa uusi aihe kestävyysurheilun perusteille, kun asiat saattavat olla monille uusia. Tänne siis voi kertoa kestävyysurheilun perusteet. Miten, milloin ja miksi. Kp68 voi myös nyt kertoa perusteet kestävyysurheilulle.
Vakiovieras
Avataanpa uusi aihe kestävyysurheilun perusteille, kun asiat saattavat olla monille uusia. Tänne siis voi kertoa kestävyysurheilun perusteet. Miten, milloin ja miksi. Kp68 voi myös nyt kertoa perusteet kestävyysurheilulle.
Aktiivijäsen
Se mitä luvattiin, niin pidetään. Kari Pajanne KP63 eli 51v ja fillarointia keväällä 5v elikäs noviisi. SPU.n fillarivalmentajakurssi käyty, ei muuta virallista oppia elikäs noviisi tässäkin ja siis aikas tietämätön. Elikäs saa ja pitää korjata ja tarkentaa. Tällä hetkellä itteni ja neljän muun valmentaja. enkä valmenna ns OLD-school metodilla vaan termit block and reverse periodization ja polarized training ovat sovellettuna.
Lihas supistuu energialla. Lihas on kranttu ja syö aina vaan samaa ruokaa ATP. Meillä on hätätila tms varten varastoituna tätä pikaenergiaa (sanon ite sitä akkuenergiaksi) tyypistä riippuen 6-8s. Treenamalla aikaa voidaan muutama sekuntti kasvattaa. Sitä käytetään fillaroinnissa kirissä. Kun käytät sen, niin sen lataaminen kestää noin 5min. Siksi kirharkat jne pitää tehdä niin, että palauttelet sen 5min.
Muutoin muutamme hiilareita tai rasvaa lihakselle sopivaksi ravinnoksi. Hiilareita hapella tai hapetta (anaerobinen) ja rasvaa hapella.
Lihassolu, keuhkot, sydän, energiaaineenvaihdunta, hermosto (aivot ei jaksa enää käskyttää, lihas ei jaksa vastaanottaa), mentaalipuoli, jäähdytys kaikki väsyvät. kestävyysurheilu on mm noiden treenaamisesta. Esimerkkinä väsymisestä, jota ei aina väsymiseksi tunnusteta on yksittäisen lihaksen kramppaaminen. "Olisin voittanut, mutta vasen etureisi kramppas". oikeasti hermosto oli väsynyt eli jätkä oli puhki. itellä krampaa joskus vatsalihas palleahengityksen seurauksena oikein pitkien lenkkien jälkeen
keskeinen asia energiassa on, se että hiilareiden ja rasvan osuus muuttuu sykkeen noustessa. likiarvona vois heittää, että kun syke on puolet maksimista hiilareista otetaan 15% ja anakynnyksellä 90% energiasta. kestävyysurheilun yksi keskeinen harjoitustarkoitus on parantaa rasva-aineenvaihduntaa, koska hiilarit loppuu ja rasvaa riittää. Kun hiilarit on käytetty meno hyytyy, sanotaan bonkiksi. itteä rupee ensin pyörryttää, sitten tulee kylmähiki ja sykettä on vaikeaa saada edes aerokynnykselle eli myös tehot häviää.
tästä alustuksesta saadaan jo hyvää vääntö aikaiseksi
kp63 muokkasi tätä : 02.02.2015 at 08.42
Vakiovieras
ATP:n ja hiilareiden väliin energianlähteeksi tulee vielä kreatiinifosfaatti.
Aktiivijäsen
Juurikin näin. Tai kreatiini taitaa puskuroida ATP:tä, jolloin ATP kestää tuon 6-8 s. Kuitenkin kp:ltä ihan ansiokas alustus. Hirveesti ei vielä päästy energiantuottoreiteistä harjoittelun perusteisiin, mutta näistä on ehkä hyvä aloittaa.Alkujaan tämän lähetti Aerkank
Jos saa viisastella, niin kramppaaminen johtunee enemmän suolatasapainon muutoksista ja nestevajeesta kuin hermoston väsymisestä.
edit: lisätään vielä, että mun mielestä kp:llä on hyvä lähtökohta harjoittelun miettimiseen (lue: samanlainen kuin itselläni), eli mietitään mitä kehossa tapahtuu solutasolta ylöspäin ja miten näitä voidaan kehittää. Kotona tulee väiteltyä paljonkin treenaamisesta ja kovin paljon kuulen argumenttia, että näin ja näin pitää tehdä, koska kestävyysurheilu, mutta tarkemmat perustelut jäävät puuttumaan.
nimim. Bio-insinööri ja huippu-urheilijan avopuoliso.
Aktiivijäsen
täähän on just se viisasteluthredi. noi ravintojutut kun ymmärtää ja sisäistää, niin ymmärtää jo melkein kaiken.
Vuoden 2012 ISM kisoissa ajoin tosi pahassa flunssassa monen eri flunssalääkkeen voimalla. kun piti lopussa nousta putkelle ja kiriin, niin kaikki lihakset lantiosta alaspäin kramppasi ja meinasin pudota fillarin päältä. Silloin oli tuollainen suolaetc kramppi. mutta yksittäisen lihaksen osalta uskon tohon uudempaan teoriaan, joka tossa tosin vain englanniksi (http://sportsscientists.com/2007/11/...amps-part-iii/)
- Muscle contraction is initiated by a nerve, called the alpha motor neurone. The alpha motor neurone receives inputs from the higher brain areas (when you make conscious movements) as well as from the spinal reflexes
- These reflexes are responsible for protecting the muscle against either excessive stretching or loading – they are the muscle spindles and Golgi tendon organs, respectively
- There is evidence that fatigue causes increased firing from the muscle spindles, and decreased activity from the Golgi tendon organs
- The net result of this change in the activity of these reflexes is that the alpha motor neuron activity is increased, and the muscle thus contracts involuntarily
Aktiivijäsen
Viisastellaan sitten.
Mikähän siellä hermosolussa saa aikaan kasvavan aktivaation, jos ei muutokset ionikonsentraatioissa?
Veteraani
Joo toi keskusteltiin jo 2007..voi hakea vaikka ketjusta "Pohjeongelmat kovassa ajossa"
Veteraani
Mainitun ketjun ydinasiasisältö:Joo toi keskusteltiin jo 2007..voi hakea vaikka ketjusta "Pohjeongelmat kovassa ajossa"
"Magnesiumia saa terveestä perusruoasta aika hyvin ja krampit johtuu usein muista jutuista, enimmäkseen tottumattomuudesta kunnon käskyttämiseen kovilla tehoilla.
Käskyttäminen on sikäli kuvaava sana että töitä tekee kaksi tasoa. Lihakset ja hermotus. Hermotus saattaa sipata ennen kuin lihastaso. Lihaksessahan se tarkoittaa maitohappojen sotkemaa aineenvaihduntaa. Hermotuksessa tarkottaa ettei jaksa käskyttää ja hermosto antaa virheimpulsseja aiheuttaen kramppeja. Siksi hermotustakin harjoitellaan = kyky pyörittää hyvin kovaa kevyesti (hermoston sytytyskapasiteetti) ja toisaalta matalalla kierrosluvulla voimalla esim. penkistä kohtalaiseen mäkeen (yhdellä sytytyksellä paljon lihasta työhön).
Tietysti joku klossin virheasentokin voi olla kramppien takana ja aina sitä ei ole helppo määrittää esim tässä kun ihmisillä voi olla luonnostaan jalkaterät eri mittaiset ja se pitäisi huomioida tai lantio kiertyy. Jalat voi olla eri mittaiset ja taas paikat kiertyy jos ei huomioida. Jollain voi olla jalkaterät luonnostaan vaikka ihan suorassa tai varpaat sisäänpäin ja jos tähän haetaan 'hyvännäköinen' klossien asento (kannat sisäänpäin kun muillakin on..) niin jännitetään jopa huomaamatta vastaan ja siinäkin on yksi syntypaikka krampeille."
"Satula pitää olla maantiepyörässä niin ylhäällä kuin kärsii ja klossi siinä isovarpaan tyvinivelen kohdalla mahd lähellä. Jos penkki on alhaalla niin säären lihakset ei aktivoidu kunnolla ja tehdään ylityötä heikoilla lonkan koukistajalihaksella. Tietysti kun satula reivataan oikein ylös niin se paljastaa heti kropan epäsymmetriat, no ne täytyy fiksata pois jos voi. Mutta siksihän ne lukkopedaalit hankittiin että voi käyttää säären lihaksiakin."
Aktiivijäsen
tosta löytyy tri-testin lähde ja osasuomennos : http://triathlonsuomi.com/harjoittel...emmat-krampit/
elektrolyyttitason muutoksella ja krampeilla on hyvä perustella elektrolyyttejä sisältävien aineiden myyntiä.
Aktiivijäsen
Mielenkiinnolla odotan kuulevani yhden solutason mekanismin, joka selittää motoneuroneissa lisäänyneen lisääntyvän aktivaation, mutta ei liity elektrolyytteihin.
Veteraani
Taitaa aika vähissä olla kun kuitenkin kyseessä sähkökemiallinen systeemi. Vetyionihan se väsyttää mutta tärkeintä olisi hiffata että treenaaminen kannattaa ja vie pidemmälle kuin se magnesium. Magnesium on vain jäävuoren huippu tai vähenevän lisätuoton laki tässä tapauksessa. Itseasiassa kalkki on vähintään yhtä tärkeä lihassupistuksen polttoaineena. Mut maitoahan ei pidä juoda koska lehmä on hidas eläin
Veteraani
Tässähän alkaa olemaan kestävyysurheilun kaikki perusteet vähitellen kasassa!
Palstajyrä
Nythän se Silvenius jutun murjaisi. Mitenkäs nyt sitten kaikki kiekon profiilit, golfpallokuviot kuitukiekon laipassa, maantierenkaan leveydet ja paineet, aerorungot, kaksysikuitukiekot, virtualpivotpointit, ihmeravinteet ja muut?
Veteraani
"It's not about the bike"Nythän se Silvenius jutun murjaisi. Mitenkäs nyt sitten kaikki kiekon profiilit, golfpallokuviot kuitukiekon laipassa, maantierenkaan leveydet ja paineet, aerorungot, kaksysikuitukiekot, virtualpivotpointit, ihmeravinteet ja muut?
Vanha jäärä
Äh, ei kannata uhrata kallista aikaansa vanhempien valitsemiseen. Itsehän olen ostanut suoraan geenikaupasta paremmat geenit (www.genetics-discount.ru), joilla ylitin itseni hetkessä eli pääsin ylikuntoon
-L.
Pervitiiniä, hota-pulveria ja lobotomiaa
Aktiivijäsen
Energian jatkokurssina otetaan vaikkapa tuo suht lyhyt artikkeli: http://www.khl.fi/pdf/liikunnan%20va...0lihakseen.pdf. Elikkäs lyhyesti kestävyysurheilu PK tasolla parantaa rasva-aineenvaihduntaa ja lisää hiilarivarastoja.
Vakiovieras
Mä ostin geenit halpahallista tarjoushintaan. Ilmankos ei kulje.
Juha S muokkasi tätä : 02.02.2015 at 22.04
Aktiivijäsen
Mitä jos onkin vielä aktivoitumattomia geenejä, joita voi herätellä? Geenitesti kertoo, miksi kunto ei nouse. (HS.fi)
*
La chance, c’est comme le Tour de France : on l’attend longtemps et ça passe vite. -Jean-Pierre Jeunet, Amelie
Veteraani
Sen verran noista geeneistä, että erityisesti pitää kuitenkin olla tahtoa. Väitän näin: Harvemmat huiputkaan ovat geneettisesti täydellisiä, joskus varmaan kyllä. Huiput tahtovat olla parhaita kaikista eniten ja se ratkaisee. Se ratkaisee matalammallakin tasolla. Sellainen hyvä sananparsi oli jossain: "Hyvä että luovutit, sillä jos et olisi luovuttanut, minä olisin luovuttanut".
Aktiivijäsen
Sen takia otin vain yhden asian eli energian, josko siitä tulis vääntöä. Ton energiajutun ehkä se tärkein anti harrastajalle on se, että pystyäkseen pitkään suoritukseen pitää treenata itsensä siihen. Nykyään muodissa olevat Teho/HIIT yms, joita itsekkin teen tosi paljon eivät tätä puolta juurikaan paranna. Mutta jos tavoite on olla 1-2h suorittaja, niin niilläkin pärjää. Rasva-aineenvaihdunnan treenaaminen parantaa painonhallintaa yleiselläkin tasolla.
Palstajyrä
Nyt saa toki korjata jos olen väärässä, mutta joitain tutkimuksia aiheesta luettuani elän siinä luulossa että tuo vo2max on vähän huijaava lukema. Toki se kertoo miten paljon happea kroppa osaa käyttää, mutta tutkimusten mukaan korkealla vo2maxilla varustetut urheilijat eivät yleensä pääse yhtä hyvään hyötysuhteeseen kuin vähemmän puhaltavat. Aihe on itselleni kiinnostava kun vo2max on aikoinaan mitattu aika korkeaksi, mutta suorituskyky sillä alueella on tehoissa mitattuna jotain muuta kuin huippuluokkaa.
Tosta nyt pikainen googlelöytö aiheesta: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/12471319
Veren punasolujen suuresta määrästä on hyötyä kestävyysurheilussa. Ainakin Tyler Hamiltonin hilpeän paljastuskirjan perusteella tätä ominaisuutta parannettiin aika tarmokkaasti ammattipyöräilyssä epolla ja verensiirroilla. Veren hematokriittiä (verisolujen suhteellinen osuus veren tilavuudesta) mitattiin taukoamatta ja se piti saada mahdollisimman lähelle tuolloin määriteltyä 50% ylärajaa (tuolloin ei vielä ollut epo-testiä käytössä).
Hematokriitin viitearvot ovat miehillä välillä 39-50% ja naisilla 35-46%. Jos pyöräilijällä on hkr 42 ja toisella se on 50, niin toisella on 19% enemmän happea kuljettavia punasoluja. Lisäksi hkr putoaa pitkissä kisoissa, kuten vaikkapa tourilla, pari pykälää viikossa. Aikaisemmin tätä eroa kavennettiin vetämällä epoa sopivasti ja tankkaamalla omaa verta pitkissä kisoissa, jotta pysyivät samalla 50% viivalla.
Eski muokkasi tätä : 03.02.2015 at 12.49
Jäsen
No enpä jaksa asiasta vääntää, jokainen voi kokeilla mikä toimii ja mitenkä, mutta pari erillistä google hakua voipi tehdä mielenkiinnosta Tabata, ja 'Fasted state training'. Jälkimmäistä on suositellu mm. Vaughters ja Obree, nämä kommentit tuskin netistä löytyy ainakaan tuolla haulla.
Jäsen
Mitä tällä tarkoitat? Itse olen ajanut talvisin työmatkat, max 1h / suunta, ja pari kertaa viikossa 2*20 min (tai jotain vastaavaa) FTP treeniä. Useamman kerran maantiekausi on alkanut keväällä 200 km brevetillä, ja ihan hyvin nuo on noilla pohjilla mennyt.
Jäsen
tarkoitetaankohan nyt kuitenkin että on eri asia kisata useampi tunti kun ajella lenkkiä useampi tunti. Kyllä minäkin jaksan lenkillä ajella, mutta kisata en
Vakiovieras
Olipas erinomainen tiivistelmä, kiitokset tästä!
Aktiivijäsen
Joo selitys: 4h kisa tai muu suoritus. Jos et ole lisännyt hiilareiden varastointikykyä sinulla lähdössä 400g hiilareita. Tunnin aikana saat keskimäärin imeytettyä sen 60g eli sulla käytössa 640g, joka antaa sulle 2560 kcal elikkäs 640kcal/h ja sillä saadaan aikaiseksi noin 160W. Sillä ei mennä kovin kovaa. 100W pitäs pystyä tuottamaan rasva-aineenvaihdunnalla. energian tuoton 100Wrasvalla/260Wyhteensä suhde on sellainen, että vain lyhytkestoista treeniä tehneellä se tarkoittaa niin alhaista sykettä, ettei tuo 260W toteudu. Elikkäs mahdoton yhtälö.
Vakiovieras
Antti kun taustasi tiedän, niin kyllä sinulla on niin monen vuoden treeni pitkäkestoiseen liikuntaan, että tuo talven lyhyet lenkit pitävät vain sitä yllä. Itsekin ajelen brevetejä ja niissä tehot ovat käytännössä koko ajan aerobisella tasolla. Eri juttu on todellakin ajaa vaikka Pirkkaa 34 keskinopeusryhmässä vetomiehenä, jolloin mennään pääosin vk-alueella.
Kaiken kaikkiaan hyvin ansiokas ketju ja tärkeitä asioita on tuotu esiin. Tärkeätä on pitää mielessä, mitä varten treenataan, koska se vaikuttaa oleellisesti siihen, miten treenataan.
Aktiivijäsen
High5:n mainosillassa väittivät, että glukoosia imeytyy tuon 60g, jonka lisäksi fruktoosia (?) saisi imeytymään 30 g tunnissa yhteensä sokereita saisi siis 90g. Onko kp:llä tai jollain muulla parempaa tietoa - itse en nyt tähän väliin ehdi luotettavampia lähteitä etsiä.
Vakiovieras
Tämä menee hieman asian vierestä, mutta alkoholi on hyvä (nopea) energian lähde, koska etyylialkoholi on niin pienimolekyylinen, ettei ruoansulatuksen tarvitse sitä pilkkoa. Lisäksi energiatiheys on parempi kuin hiilihydraatilla.
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit