Sivu 94 / 96 EnsimmäinenEnsimmäinen ... 44849293949596 ViimeinenViimeinen
Näyttää tulokset 2.791 - 2.820 / 2854

Aihe: Kestävyysurheilun perusteet

  1. #2791
    Oho, tännehän tuli vastauksia Vilpitön kiitos. Tuli paljon sellaisiakin ehdotuksia, mitä en itse löytänytkään.

    Katsellaan tuota tehomittaria, jos budjetti antaa periksi

  2. #2792
    Liittynyt
    08/2013
    Paikkakunta
    Helsinki
    Viestit
    158
    Jatketaanpas vielä ihan asiallisen keskustelun ilosta tehomittariaihetta (kertonette kun olen väärässä).

    Suunnistajilla ja juoksijoilla (ja ehkä jossain määrin hiihtäjilläkin) on se etu, että teho korreloi nopeuden kanssa olosuhteista riippumatta paljon pyöräilyä paremmin, min./km + syke kertoo suorituksen rasitustason hyvin. Tottakai pyöräilysuoritusta voi mitata pelkällä nopeudella mutta se on paljon hankalampaa ja epätarkkaa, erityisesti vähemmän kokeneelle. Syke antaa merkittävästi lisätietoa mutta keskiarvoistaa: samalla sykeprofiililla voi ajaa kaksi tosi eri lailla kuormittavaa lenkkiä.

    Selvästikään tehomittari ei ole mitenkään välttämätön, mutta iso mukavuus- ja tehokkuustekijä se tosissaan treenaavalle on. Minusta se myös nopeuttaa nimenomaan tuota oman osaamisen kasvua, kun nopeus-, syke-, ja palautumismittauksille on objektiivinen vertailukohta ja kokemusta kertyy.

    Tämä siis edelleen vain vastauksena alkuperäiseen kysymykseen siitä, onko tehomittarin hankkimisessa järkeä: on (olettaen että raha ei ole mistään tärkeämmästä pois).

  3. #2793
    Liittynyt
    04/2008
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    2.024
    On järkeä.

    Juoksin joskus muinoin. Kilpaakin. Kynnysvauhdit haettiin testistä. Oli jonkinlainen sykemittarikin, jonka avulla piti pystyä pitämään sitä kynnysvauhtia. Asia ei kuitenkaan ihan niin yksinkertainen ollut. Keski-Suomessa maantiellä tunti kynnyssykkeillä meni hitaammin kuin Pohjanmaalla.


    Sent from my iPhone using Tapatalk

  4. #2794
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.010
    Tehon mittaamisessa on paljon potentiaalia enkä ole tehomittari-vastainen. Harjoituksen aikasessa seurannassa suurin hyöty mun mielestä on kovempien vetoharjoitusten kuormituksen säätely.

    Tehomittarista saa paljon enemmän irti säännöllisen testauksen ja kokemuksen kautta. Testaus tarkoittaa muutakin kun FTP testien ajamista. Mun mielestä kannattaa ajaa 5s, 30s, 1min, 3min, 5min, 20min mittaisia vetoja täysillä 2-3 kertaa vuodessa suunnilleen samaan aikaan vaikka samalla viikolla (testausviikko). Tehoarvoista saa sitten rakennettua ns. profiilin eli onko sprintteri, kestävyyskone vai jotain siltä väliltä. Mitkä on vahvuudet ja heikkoudet. Sitten jos on joku tavoite eli haluaa vaikka kestävyysominaisuuksia kehittää niin testien avulla huomaa onko treenit vaikuttanut oikeaan suuntaan. 5min ja 20min testivetojen tehojen suhde ja sen muuttuminen antaa vähän osviittaa kuinka paljon FTP voi nostaa.

    Kokemuksen ja mittausdatan kertymisen kautta voi sitten vertailla esim. vuositasolla ja myös kauden aikana mitä harjoittelussa isossa kuvassa tapahtuu eli harjoitusmäärien lisäksi käytettyä aikaa eri teho- tai sykealueilla. Mun mielestä esim. kehityksen pysähtyminen on merkki siitä että muutoksia on tehtävä. Jos aikaa ei pysty lisäämään niin sitten on käytetty aika jaettava eri tavalla erilaisten harjoitusten kesken.

    Tehodatan analysointi oma maailmansa. Itsellä käytössä GoldenCheetah. En ole expertti sen käytössä, mutta muutaman vuoden ajan olen sitä käyttänyt ja perehtynyt mitä sieltä saa ulos. Kaikenlaisten parametrien ja näkymien lisäksi vertailuominaisuudet eri vuosien, yksittäisten harjoitusten välillä tai harjoituksen sisällä ovat aivan mahtavat. GC Aerolab ominaisuutta en ole käyttänyt. Sillä voi kai optimoida ajoasentoa ja testata vaikka eri kiekkojen aero-ominaisuuksia.

    Välttämätön tehomittari ei ole, mutta sen verran hintava värkki että en ostaisi sitä vaan sen takia että ompahan yksi arvo lisää jota voi lenkillä seurata.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  5. #2795
    Liittynyt
    02/2009
    Paikkakunta
    Lieto
    Viestit
    28
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti Jazka Katso viesti
    Seileriltä löytyy paljon tutkittua asiaa kestävyysurheilijoiden harjoittelusta, mm. tässä ketjussa on paljon juttua ja linkkejä Seilerin treenifilosofiasta, eikä tarvi mennä montaa sivua taaksepäin, suosittelen tutustumaan. Polarisoitua treeniä ajatellen alempi kynnys on tärkeämpi kuin FTP. Pitkät lenkit tehdään PK-kynnyksen alapuolella ja HIT- vedot taas selvästi FTP:n yläpuolella.

    https://scientifictriathlon.com/tts177/


    Stephen Seiler, PhD, is known for his research on how elite endurance athletes actually train. In this research, he discovered that most endurance athletes spend the majority of their training time (~90%) at very low intensities (below the first lactate/ventilatory threshold) with most of the remainder of the training time spent at high intensities (above the second lactate/ventilatory threshold), with little time spent in between. This training intensity distribution has become popularised and known as 'polarised training'.
    Hieman jälkijunassa työnnän minäkin nyt lusikkani tähän polarisoituun ajattelumalliin, onhan se kuitenkin siellä valmentautumisen ytimessä. Se on käsitykseni mukaan hyvä lähtökohta, mutta silti pitäisi pitää silmät auki muillekin vaihtoehdoille. Lähtökohtana siis kevyet lenkit kevyesti ja kovat sitten kovaa. Mitä enemmän on aikaa käytettävissä harjoitteluun, sitä oleellisempaa tosiaan on, että pk-lenkit tehdään PK-kynnyksen alapuolella kokonaisuudessaan, ja se on pyörällä toisinaan yllättävänkin vaikeaa ylämäkien porukkalenkkien kanssa.

    Mutta mielestäni kovien lenkkien ei välttämättä tarvitse olla yli anaerobisen kynnyksen. Itse olen polarisaation puolestapuhuja, mutta olen antanut myös vk-painotteisia ohjelmia, jotka ovat hyvin tuottaneet tulosta. Tällä hetkellä yksilöllisestä harjoittelusta pääajatukseni olisikin, että yksi hyvä tapa löytää yksilöllisesti sopivin harjoittelutapa on omata laaja työkalupakki erilaisia harjoitusmetodeja ja epäonnistua väärillä tavoilla nopeasti.

    Jos VK-harjoittelusta puhutaan, niin mielelläni painottaisin, että etenkin kovempien ajajien kohdalla vk-tunteja tulisi heittää kovalle viikolla ihan reilulla kädellä. Jos pyöräilijä pystyy tekemään viikossa kehittävänä 2 HIT harjoitusta viikossa, ja yhteensä 40 - 60 min harjoittelua HIT-teholla, ei voida olettaa, että yksi VK-harjoitus viikossa, jossa tehtäisiin 45 min VK-ajoa antaisi suuresti näkyviä adaptaatiota. Ennemmin lähtisin siitä, että jos haluaa kokeilla tehoaako VK-harjoittelu, niin tekisi sitten kunnolla, että voi olla varma toimiiko se vai eikö; esimerkiksi koville viikoille oman sietokyvyn mukaan 2,5 - 5 h VK ajoa tai jos oikein blokkimallia haluaa kokeilla, niin viikkoon voi mahduttaa 8 - 9 h vk-ajoa.

    Seilerin ajatukset PK-harjoittelusta ovat hyviä ja aiheen parista ole itsekin etsimässä tutkimusrahoitusta. Tällä hetkellä tutkimuksellisesti tiedämme yllättävän vähän PK-harjoittelusta, vaikka suurin osa kaikesta harjoittelusta on juuri tällaista matalatehoista ajelua, ja vaikuttaisi, että huipputasolle ei voi päästä, jos ei harjoittele määrällisesti riittävän paljon.

    Eli polarisaatiosta nostaisin tärkeimmäksi sen perusajatuksen: kevyet kevyesti ja kovat kovaa. Intensiteettijakauman varsinaiset prosenttimäärät ovat nähdäkseni sitten vain suuntaa antavia. Jos haluaa esimerkiksi vain ylläpitää maksimikuntoa harjoittelemalla 1,5 h /viikko, ei kannata aikaa tuhlata ylimäärin pk-harjoitteluun. Ja sitten taas on tapaustutkimuksia kovista harjoittelijoista, joissa tulosta on tuottanut harjoittelu, jossa HIT-harjoittelu on ollut jopa 35 % kokonaismäärästä, ja PK:n määrä vain ~60 %.

  6. #2796
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    7.582
    Olen hyvin todennäkoisesti väärässä, mutta noiden Fast Talk podcastien kuuntelun jälkeen olen ymmärtänyt asian niin, että VK voi olla ja/tai usein on, HIT-treeniä Seilerin mallissa. Mä olen pääsääntoisesti tehnyt 2-3x20' VK-treenini sellaisella teholla, joka olisi HIT-alueella. Toki jonkin verran myos kakkostason treenejä on tullut tehtyä, mutta aika vähän. Ja jos mun kaltainen kumitossusuccis pystyy tekemään jonkun 80-100 minuuttia tommosta VK-treeniä viikossa, ilman katastrofaalisia seuraamuksia, niin kyllä joku paremmin treenannut varmaan pystyy vähintään samaa ja tekee lisäksi paljon enemmän PK:ta.

    Mulla ei ole empiirisiä kokemuksia noista isompien VK-määrien viikoista muuten kuin etappiajoista ja muistelisin etappiajojen tekevän hyvää kunnolle.
    6.7 WTF/kg

    ”World War III will be a guerrilla information war with no division between military and civilian participation” - Marshall McLuhan


  7. #2797
    Liittynyt
    03/2016
    Viestit
    1.729
    Mitenkäs nuo sykealueet pitäisi laittaa Stravassa. Siellähän on viisi sykealuetta ja itselläni on testattu aerobinen kynnys 129, anaerobinen kynnys 159 ja maksimisyke 174. Eli, minun testihän on määritellyt kolme sykealuetta. Onko jollain vinkkiä, että miten laitan?

  8. #2798
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.010
    ^ Mie jakaisin aerobisen kynnyksen alapuolen kahteen osaan eli PK1 ja PK2 (peruskestävyys, 90-114, 115 - 129). Sama juttu kynnysten väliin eli VK1 ja VK2 (vauhtikestävyys, 130-144, 145 - 159). Anaerobisen kynnyksen yläpuolelle (MK, maksimikestävyys, 160-174) yksi alue. Perinteinen jako.

    Noista harjoituksen sykealueista ja miten ne eri malleissa jakautuu, oheisessa artikkelissa kuva:

    https://www.researchgate.net/figure/...tbl1_259652575

    Niinkuin OJ kirjoitti, munkin mielestä 3-osaisessa jaossa, ns. VK2 kuuluu 3 alueeseen. Itse olen ymmärtänyt että ns. polarisoidussa mallissa harjoittelun painopiste on PK1, VK2 ja MK kun käytetään sykealueita. Aerobisen kynnyksen tuntumassa tai vähän sen yläpuolella harjoittelua vähemmän (PK2, VK1).

    Sitten kun verrataan sykkeitä ja tehoja niin esim. itsellä perinteisissä 4-5 x 8min/2-3min kynnysalueen vedoissa, keskiarvo tai normalisoitu teho on vähän FTP yläpuolella ja syke taas enimmäkseen VK2 alueella AnK tuntumassa tai viimeisessä vedossa saavuttaa AnK. Mulla AnK sykekynnys on n. 94% maksimisykkeestä.

    Ainoat treenit joissa mulla syke nousee yli AnK on 3-5min VO2Max vedot, 115-125% FTP.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  9. #2799
    Liittynyt
    03/2016
    Viestit
    1.729
    ^ Kiitos paljon. Autoi ja käppyrätkin alkavat tuolla näyttämään ihan erilaiselta, kuin se Stravan arvontakoneen antamat.

  10. #2800
    Liittynyt
    02/2016
    Paikkakunta
    Raahe
    Viestit
    455
    Samalla tavalla muokkasin myös aikoinaan nuo Stravan alueet. Kynnykset 160 ja 182, maksimisyke 198.

  11. #2801
    Liittynyt
    04/2010
    Viestit
    1.707
    Moi. Tässä topicissa on ollut vähän hiljaista perusteiden suhteen, niin pitää vähän sohasta ja yrittää palauttaa juurille. VOmax puhutaan aerobisesta ylärajasta, jota kohden aero ja ana raja yritetään nostaa. Usein sanotaan, että se on geneettinen arvo ja voidaan nostaa 10....20% treenaamalla. Joku on kuitenkin eri mieltä:

    https://simplifaster.com/articles/how-trainable-is-vo2-max/?fbclid=IwAR1G94x-aouVETPohC5llqSPEoSrnZkrEzgHyIzfEt_XJeYqV4xwGeEFX8 o

  12. #2802
    Liittynyt
    04/2013
    Viestit
    162
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kp63 Katso viesti
    Moi. Tässä topicissa on ollut vähän hiljaista perusteiden suhteen, niin pitää vähän sohasta ja yrittää palauttaa juurille. VOmax puhutaan aerobisesta ylärajasta, jota kohden aero ja ana raja yritetään nostaa. Usein sanotaan, että se on geneettinen arvo ja voidaan nostaa 10....20% treenaamalla. Joku on kuitenkin eri mieltä:

    https://simplifaster.com/articles/how-trainable-is-vo2-max/?fbclid=IwAR1G94x-aouVETPohC5llqSPEoSrnZkrEzgHyIzfEt_XJeYqV4xwGeEFX8 o
    Eli 40% voi jopa hapenottoa kehittää. Yllättävän paljon tuossa ohjelmassa tekivät sitä 80% teho-aluetta, eikös se ole jo ala VK aluetta?

  13. #2803
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    7.013
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti sf12 Katso viesti
    Eli 40% voi jopa hapenottoa kehittää. Yllättävän paljon tuossa ohjelmassa tekivät sitä 80% teho-aluetta, eikös se ole jo ala VK aluetta?
    Niin tarkoitat tuota ~65-80% SYKE aluetta? Eikös tuo nyt ole juurikin sitä alimmaista kynnystä, aerokynnystä hienosti kutsuen, tai perinteisemmin PK2. Minulla 190 max sykkeestä 80% tekee 152, eli juuri se, mitä olen karkeasti käyttänyt pk2 rajana.

    Tosi mielenkiintoinen artikkeli. Olen nimittäin useaan otteeseen ihmetellyt, että miksi hapenotto on noussut aina hurjasti pitkien espanjan lomien jälkeen, jossa ajan käytännössä pelkkää peekookakkosta.

    Myös sitä pitkää ja hidasta pitäisi tehdä paljon enemmän. Näköjään tuossa on ajettu vielä tuplat pk0 tehoa aerokynnykseen verrattuna.

  14. #2804
    Liittynyt
    04/2013
    Viestit
    162
    Tarkoitin siinä pylväillä eri teho-alueiden määrää esitetyssä kuvassa kohtaa "aerobic". Oman käsitykseni mukaan se on PK2 alueen yläpuolella.
    Tuossa ohjelmassa sen määrä oli tuplattu lähtötilanteeseen nähden.

  15. #2805
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    7.013
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti sf12 Katso viesti
    Tarkoitin siinä pylväillä eri teho-alueiden määrää esitetyssä kuvassa kohtaa "aerobic". Oman käsitykseni mukaan se on PK2 alueen yläpuolella.
    Tuossa ohjelmassa sen määrä oli tuplattu lähtötilanteeseen nähden.
    Ei ole yläpuolella. Tuo on juurikin aerokynnystä, joka on pk2 yläraja. Tai niin ainakin minä olen käsittänyt.

    pk2 jälkeen tulee tempo, kuten tuossakin lukee.

  16. #2806
    Liittynyt
    04/2013
    Viestit
    162
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti paaton Katso viesti
    Ei ole yläpuolella. Tuo on juurikin aerokynnystä, joka on pk2 yläraja. Tai niin ainakin minä olen käsittänyt.

    pk2 jälkeen tulee tempo, kuten tuossakin lukee.
    Mutta eikös 80% Max sykkeestä mene jo tempon puolelle? Ainakin itsellä on varmasti jo VK puolella tehojen puolesta.

  17. #2807
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    7.013
    Tuohan vaihtelee paljon urheilijoiden välillä. Ja syke vaihtelee treenien välillä. Teho olisikin paljon fiksumpi.

    Alla lainaus polarin sivuilta aerokynnyksestä, eli pk2 ylärajasta.

    WHAT IS AEROBIC THRESHOLD?

    Aerobic threshold is where the level of lactate in the blood first starts to rise. Each individual’s aerobic fitness level determines the actual heart rate on the aerobic threshold. For example, the aerobic threshold of people with a poor aerobic fitness may be at 60% of their HR max, whereas for trained athletes it may be even at 85% of their HR max.
    https://www.polar.com/en/smart-coach...bic-thresholds


    Minä en itse ole laktatteja mittaillut, mutta sitä olen kyllä alkanut tekemään, että jos se 3h pk2 alkaa tuntumaan helpolta, niin se on sitä. Kunto on noussut. 10w lisää seuraavalle kerralle.

  18. #2808
    Liittynyt
    04/2013
    Viestit
    162
    Täytyy tuota 80% tehoa ottaa itsekkin enemmän ohjelmaan. Nyt on sitä 65% ajettu selvästi eniten.

  19. #2809
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    7.013
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti sf12 Katso viesti
    Täytyy tuota 80% tehoa ottaa itsekkin enemmän ohjelmaan. Nyt on sitä 65% ajettu selvästi eniten.
    Jos en väärin muistele, niin aerokynnyksen pystyi testaamaan 3h ajolla. Eli tuo aika pitäisi pystyä ajamaan suht kivuttomasti.

    En oikein itse usko, että aerokynnys voi olla 3h max veto...

    Siis kuitenkin ei kaikilla 80% ole pk2 raja, varsinkaan sykkeellä mitattuna. Mennään helposti ftp alueelle.

  20. #2810
    Liittynyt
    03/2012
    Viestit
    41
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kp63 Katso viesti
    ... Usein sanotaan, että se on geneettinen arvo ja voidaan nostaa 10....20% treenaamalla. Joku on kuitenkin eri mieltä:

    https://simplifaster.com/articles/how-trainable-is-vo2-max/?fbclid=IwAR1G94x-aouVETPohC5llqSPEoSrnZkrEzgHyIzfEt_XJeYqV4xwGeEFX8 o
    Täällä saman miehen tarinointia samasta (mielenkiintoisesta) aiheesta podcastin muodossa: https://scientifictriathlon.com/tts186/.

  21. #2811
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    7.582
    Lukaisin ton KP:n postaaman artikkelin. Osuiko kenenkään muun silmään, että artikkelista puuttui yksi keskeinen suhteelliseen hapenottoon vaikuttava tekijä, nimittäin urheilijan paino?
    6.7 WTF/kg

    ”World War III will be a guerrilla information war with no division between military and civilian participation” - Marshall McLuhan


  22. #2812
    Liittynyt
    05/2015
    Viestit
    7.013
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti OJ Katso viesti
    Lukaisin ton KP:n postaaman artikkelin. Osuiko kenenkään muun silmään, että artikkelista puuttui yksi keskeinen suhteelliseen hapenottoon vaikuttava tekijä, nimittäin urheilijan paino?
    Kai tuo kehitys oli tärkeintä.

    Mutta tosiaan uudelleen lukemalla tuosta tajusi kyllä KP:n idean. Testihenkilöltä taisi puuttua pohjat, tai ainakaan niistä ei kerrottu. Lyhyttä tehokuuria ennen kisakautta jenkkimalliin. "3kk max ftp boost plan" Tietystikkin pk:n ajamisella saa tuolloin valtavaa kehitystä ihan kaikkeen. Eli eipä ehkä kuitenkaan mitään mullistavaa uutta...

  23. #2813
    Liittynyt
    03/2003
    Paikkakunta
    Autostania
    Viestit
    7.582
    Ton artikkelin valossa ongelma voi olla liian satunnainen harjoittelu, liian yksipuolinen ja yksinomaan kovatehoinen harjoittelu silloin kun sattuu harjoittelemaan ja koska painosta ei ollut puhetta, niin ei voi sulkea ylipainoa pois yhtälostä. Tai oikeastaan ongelmia voi olla paljon muitakin. Toi on mun mielestä hyvä esimerkki säännollisen treenin tärkeydestä ja mun mielestä nimenomaan säännollisyys on koko kestävyysharjoittelun perusta.

    Mutta kun puheena oli VO2 maksimin parantaminen, niin ton artikkelin väite 40% kehityksestä vaatii painon ja/tai absoluuttisen hapenoton siihen kaveriksi antamaan lisätietoa.
    6.7 WTF/kg

    ”World War III will be a guerrilla information war with no division between military and civilian participation” - Marshall McLuhan


  24. #2814
    Liittynyt
    04/2008
    Paikkakunta
    Espoo
    Viestit
    109
    Tästä oli Twitterissä keskustelua, jossa artikkelin kirjoittaja mainitsee seuraavasti: "Had a lot of people asking - "Did he just get skinny?" so here is the *absolute* change in VO2max over the years. Minimal change in the 'chassis'."

    https://twitter.com/Alan_Couzens/sta...07149332213761

    Testihenkilön pohjista on seuraavanlainen maininta: "However, coming off a 500+hr year, I wouldn't classify him as 'untrained' at the start."

    https://twitter.com/SimpliFaster/sta...94871723495424

  25. #2815
    Liittynyt
    04/2010
    Viestit
    1.707
    Ite olen miettinyt sitä, että onko kaikilla kestävyysurheilun huippuhappikoneilla ollut huippuarvot jo pienenä. Löytyykö näistä dataa. Vai muuttaako
    kestävyysurheilu kroppaa kuitenkin enempi kuin ehkä yleisesti tunnustetaan. Ihminen on kuitenkin semmoinen kameleontti, että sopeutuu mihin vaan. Jos mäkin alan syömään mämmiä, niin varmaan vuoden päästä se on hyvää......no tähän en sentään usko.

  26. #2816
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.010
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti koedi Katso viesti
    Tästä oli Twitterissä keskustelua, jossa artikkelin kirjoittaja mainitsee seuraavasti: "Had a lot of people asking - "Did he just get skinny?" so here is the *absolute* change in VO2max over the years. Minimal change in the 'chassis'."

    https://twitter.com/Alan_Couzens/sta...07149332213761

    Testihenkilön pohjista on seuraavanlainen maininta: "However, coming off a 500+hr year, I wouldn't classify him as 'untrained' at the start."

    https://twitter.com/SimpliFaster/sta...94871723495424
    Ei varmaan aloittelija. Couzensin valmennuksessa kuitenkin testihenkilö on ekat pari vuotta tehnyt melkein pelkkää rasva-aineenvaihduntaa kehittävää treeniä 120-135 sykkeillä (Topsin podcast linkki). Aikaisemmin varmaan, helppo, pitkäkestoinen PK-treeni jäänyt vähemmälle. Hapenottokyvyn kehittämisessä on kaksi puolta: sydämen pumppauskyky ja lihaksen kyky kuormituksessa käyttää happea energiantuottoon. Vaatii erilaista treeniä noiden puolien kehittäminen, mutta molempia tarvitaan.

    Aerobisen kynnyksen tuntumassa tehtävään harjoittelumäärään voi vaikuttaa myös se että testihenkilö on täyden matkan triatlonisti. Kilpailuvauhdissa taitaa syke pysytellä aerobisen kynnyksen lähellä. Ei kannata 180km pyöräosuudella hötkyillä jos maratonilla joutuu kävelemään. Harjoittelu on osaltaan myös kilpailuvauhtiin valmistavaa.

    Mun mielestä geenit vaikuttaa siihen millaisia soluja lihaksistossa on, nopeita vai hitaita. Uskoisin että niillä poikkeuksellisen lahjakkailla joista voi tulla todellisia huippu-urheilijoita, peritty solutyyppi vaikuttaa tuleeko sprintteri vai kestävyysurheilija. Suurimmalla osalla ihmisistä taitaa lihassolutyypit jakautua tasaisemmin, sitten joillain on poikkeuksellisen paljon nopeita tai hitaita lihassoluja jo syntymästä saakka.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  27. #2817
    Liittynyt
    07/2004
    Paikkakunta
    Pirkkala
    Viestit
    21.456
    ^^( äh, joku tilastohemmo sössi väliin)tässä tarvitaan tännekin topicciin ihan käytännön kokemuksia lajitovereilta, ainakin minä huomasin jo hyvin varhain, alakoulussa että en pärjää pallopeleissä, hypyissä tai heitoissa mutta hiihdossa kylläkin. Vaikka harjoittelin miten balettia, niin ei siitä tietyn perusasiat-rajan jälkeen mitään tullut, ja ei olisi minusta pikajuoksijaa tullu vaikka miten olisin harjoitellu. Mutta pystyin juoksemaan sitä mun sadan metrin vauhtiani 100 kertaa ihan samaan vauhtia, jota taas ei moni muu pystyny

    ^mitä treeniä se 120-135 sykkeillä tehty "treeni" on, mulla oli syke toi kun hain fillaria kellarista....ei tarttenu paljoakaan niin syke oli 150. Nuorena. Tuskin se enää näin vanhana noin korkea on, kun samanlaista lenkkijännitystä ei ole. Jos olisin joittenkin ohje-arvojen mukaan niin olisin jääny toiseksi. Otin asiakseni oikein puristaa että miten korkealle saan sykkeen tempossa nousemaan, ennätys oli Sipoon tempossa 211. Ja syke pysyi kyllä tuossa 200 tienoissa koko 20km tempon ajan.

    No sillä lailla, nyt sitä mietitään tuntemuksia pitkän rupeaman jälkeen, yritin muistella miltä se tuntui 711km ( se mun oma ennätykseni) jälkeen, olin pysähtyny evästauoille ja kerran erehdyin syömään istualtani....väsy tuli vasta kotona, makasin ja hikoilin 10 tuntia enkä pystyny syömään mitään, vasta seuraavana päivänä kevyesti keittoa:

    https://www.iltalehti.fi/muutlajit/a/65011bac-8d4a-48e1-9f44-14c1cf72d075


    tempokisu.kuvat.fi
    o O nahkiaiset maailmankartalle O o

  28. #2818
    Liittynyt
    07/2009
    Viestit
    2.010
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti tempokisu Katso viesti
    ^mitä treeniä se 120-135 sykkeillä tehty "treeni" on, mulla oli syke toi kun hain fillaria kellarista....ei tarttenu paljoakaan niin syke oli 150. Nuorena. Tuskin se enää näin vanhana noin korkea on, kun samanlaista lenkkijännitystä ei ole. Jos olisin joittenkin ohje-arvojen mukaan niin olisin jääny toiseksi. Otin asiakseni oikein puristaa että miten korkealle saan sykkeen tempossa nousemaan, ennätys oli Sipoon tempossa 211. Ja syke pysyi kyllä tuossa 200 tienoissa koko 20km tempon ajan.
    [/URL]
    Juu, lyhyt tempo kisassa pitää ajaakin täysillä. Uskallan väittää että et kuitenkaan harjoituksissa juossut/pyöräillyt koko ajan 200 tai yli sykemittarissa vaan että joukkoon mahtui vähän rauhallisempiakin lenkkejä :-) Kun kattelee muutamien maailmanluokan pyöräilijöiden harjoitusdatoja, niin niissä ajellaan 110-130 sykkeillä PK-lenkkejä ja sitten välillä kovemmissa vedoissa sykkeet 190-200. Kunkin ihmisen sykemaksimiin nuo harjoitussykkeet vertautuu.

    PS. Mäkin olen joskus nuoruudessa saanut sykemittariin 200, nykyinen maksimi 190. Reilun 3 vuosikymmenen aikana maksimi tippunut n. 10 lyöntiä, sitä se ikääntyminen teettää, ei voi mitään. Maksimisykkeillä tosin ei oo kummemmin merkitystä millaisessa kunnossa on.
    Now that we all know that Santa Clause is not for real, we can all get back to enjoying Christmas

  29. #2819
    Liittynyt
    05/2012
    Viestit
    302
    Lainaus Alkujaan tämän lähetti kp63 Katso viesti
    Ite olen miettinyt sitä, että onko kaikilla kestävyysurheilun huippuhappikoneilla ollut huippuarvot jo pienenä. Löytyykö näistä dataa. Vai muuttaako
    kestävyysurheilu kroppaa kuitenkin enempi kuin ehkä yleisesti tunnustetaan. Ihminen on kuitenkin semmoinen kameleontti, että sopeutuu mihin vaan. Jos mäkin alan syömään mämmiä, niin varmaan vuoden päästä se on hyvää......no tähän en sentään usko.
    Tuommoinen tullut joskus vastaan. Muistaakseni tuli uusi coachi joka lisäsi tunteja merkittävästi.


  30. #2820
    Kiitos mielenkiintoisista linkeistä!

    Haluaisin painottaa asiaa, joka tuntuu välillä keskustelun tiimellyksessä unohtuneen, kun puhutaan suosituksista eri sykerajoiksi ja -tasoiksi. Maksimisyke ja erityisesti kynnyssykkeet vaihtelevat eri ihmisillä niin paljon, että mikäli on tarkoitus käyttää runsaasti vapaa-aikaa ja (usein) myös rahaa harrastukseen, niin ainoa järkevä tapa saada kovaa ja takuuvarmasti käyttökelpoista dataa harjoittelunsa tueksi on käydä suorassa max VO2 testissä. Se on ainakin luotettava tapa saada teille tasan oikeat rajat sekä watteina, että sykkeinä sekä aerobiselle kynnykselle (pk yläraja) että anaerobiselle kynnykselle.

    Koulutetun liikuntafysiologin tekemänä hengityskaasuanalyyseineen ja laktattimäärityksineen testi kustantaa alle 300€. Paljonko ne hiilarikiekot taas maksoivatkaan ;-) ?

Aiheen tagit

Kirjanmerkit

Viestin säännöt

  • Käyttäjä ei voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Käyttäjä ei voi vastata viesteihin
  • Käyttäjä ei voi liittää liitetiedostoja
  • Käyttäjä ei voi muokata viestejään
  •