Venturet (ajettu nyt noin 2000km) pääsivät tänään vähän yllättäen näyttämään kyntensä loskassa ja jäisillä sorateillä: sivuttainen lipsuminen oli maltillista ja päättyvää, vaikka vedossa tai jarruttaessa pito loppui helpohkosti.
Renkaissa on kuviota jäljellä aivan kelvollisesti, joskin joitakin reunanappuloita on murtumassa irti.
Ja puoli vuotta myöhemmin: molemmat Connectorit falskaa hieman kumin ja vanteen välistä. Saa pumpata työmatkapyörässä joka aamu, ja eilenkin katselin parin kilometrin jälkeen Prisman pihassa miten litku vaahtoaa molemmissa renkaissa rajapinnasta. Painetta n. 2.5bar
Otin jo syksyllä kertaalleen hyllyltä alas, putsaten ja uudella litkulla uusiksi, mutta piti ilmaa varmaan viikon verran paremmin kunnes sama vuoto jatkui. Venyykö kumi sen verran että pääsee elämään vanteella?
Huudan täältä vastauksen vaikka kukaan ei kysynytkään. Koko sulan maan kauden olen ajanut Overideillä ja ihanaa on ollut. Ihanaa.
Ei se 38 mm nyt niin paksu ole. Mutta ihana.
Memento mori
Sitä mä olen koittanut täällä kertoa.
Overridellä minäkin olen ajellut lähes kokonaan tämänkin kesän, vaikka WTB:n Riddleritkin ovat hyvät ja toisissa kiekoissa alla. Lauantaina Keimolan takametsien aavistuksen pehmeillä ja märillä ns. soraväylillä Yliajoilla pärjäsi loistavasti.
Tuli täysin harkitsematta tilattua nuo kun oli muutenkin ostosasiaa ja tajusin ettei rautarossiin ole jemmassa mitään muuta kumia kuin sliksit Panaracerit, joilla ei paljoa ajella ennen toukokuun puoltaväliä. Pieni ostokrapula iski heti kun Continental jotenkin tylsin mahdollinen kumi, mutta nämä vissiin onkin suht uudet mallit ja eipä oikein kenttätestikokemuksia löydy googlella. Tuskinpa noissa mitään erikoista kerrottavaa voikaan olla, kohtuu kevyet, mutta jos jollain on kerrottavaa niin siitä vaan.
Joku vuosi sitten Contin tubeleksointi oli lähinnä koomista, tuon luulisi nykyään toimivan kuten muillakin.
https://r2-bike.com/CONTINENTAL-Tire...8-x-150-40-622
Tässä genressä kun tuntuu tapahtuvan koko ajan, niin kysynpä mielipiteitä. Kohteena mahdollisimman leveät ja pitävät renkaat eli mennään kokoluokassa 700 x +40 mm. Listalla on nyt lähinnä
- WTBn Riddlerit koossa 45 mm - Gran Fondon kehumat, enempi löytyy kommentteja koossa 37 mm
- WTBn Resolutet 42 mm - rullaavat ilmeisen hyvin (ja siksi myös reikiintynevät edellisiä helpommin)
Kulkimeni keula toimii nyt kattona eli yli 45 mm leveys tuottaa turhaa kitkaa. Olen ollut kapeampien kumien ystävä, mutta nyt haluan laajentaa renkaan lisäksi horisonttiani ja mennä käyräsarviselle myös enempi mettän puolelle. Olisiko antaa noiden kahden välillä vielä jotain lisäinfoa (jokunen kommentti löytyy keskusteluhistoriasta) tai sitten ehdottaa jotain muuta varteenotettavaa vaihtoehtoa. Kiitos jo etukäteen!
Pirelliltä on tulossa Cinturato M 45-millisenä: https://velo.pirelli.com/en/uk/produ...700x45c/yellow
Omaan käyttöön tilasin kokeeksi 40-millisenä.
Kappas. Minulla on Pirellit maantievelossa ja olen harkinnut Cinturato Velo TLRiä puolestaan sekalaiseen asfaltti- ja hiekkatiajeluun 28 mm kokoluokassa.
Nämä Pirellin 45-milliset ovat massaltaan Riddlerien kanssa samoissa lukemissa. Resolutessa lähtee 100 g pois (ja siis ilmeisesti samalla laskee suojaustaso). Kävin katsomassa tuon Pirellin koko tuotannon ja siellähän on monenlaista kuviota ja leveysluokkaa tarjolla.
Kiitti vinkistä. Tämä on varteenotettava.
Overridet varovasti kiinnostelee, mutta eihän ne vaan ole sellaista jäykkää tavaraa rungoltansa? Mulla oli hetken aikaa Piranha 2 CX Tubelekset ja ne oli niin jäykkäkylkiset, että kun renkaan laittoi sellaisenaan seinää vasten pystyn, pysyi se siinä. Ajotuntumaa ei voinut ainakaan kuvailla sanalla "supple".
Onkohan gg-renkaiden tilanne ylipäätänsä vielä 2020:kin sellainen, että Rene Herse on ainoa, joka uskaltaa myydä "tubeless ready" -renkaita sellaisina, että kyljistä ei ole tehty idioottivarmoja ja sen vuoksi tarpeettoman paksuja.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
^Cycletyres myy halvalla noita. Pitäis tosiaan itsekin tilata taas uusi pari.
Et varmaankaan saavuta noilla kaipaamaasi "sukkasillaan ajoa", mutta sen sijaan Overideilla uskaltaa ajaa pelkäämättä renkaan hajoamista![]()
Arvosteluja kävin lukasemassa pari, niin niistä ehkä kyllä jäi vähän toisenlainen vaikutelma rungon joustavuudesta ja speksien mukaan myös niissä olis joku "bead to bead puncture protection", mikä yleensä ei lupaile erityisen smoothia ajotuntumaa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
..toisaalta painot taas viittaisi siihen, että ei ne kovin paksurunkoisia voi olla. Hmm..
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Speksausta ja Pyöräilyä.
||| Road: Canyon - Ultimate CF (Custom) || MTB: Trek Fuel EX 8+ || Gravel: Kona Private Jake
Kyllä ne varsin hunajata ovat
Piru periköön Jackojan ja Oulunjullin ynnä Kallen ja Mikan. Nyt on tulossa 2xOverride ynnä yksi Conti Terra Speed. Toivottavasti tubelessoituvat paremmin kuin Panaracer gravelkingit. Mennä kesänä tuolla Kiihtelysvaaran soratiellä ensin takanen sivistyneesti tyhjeni, sitten viiden kilsan jälkeen eturengas vauhdissa lähti vanteelta ja siinä kylkikin repesi. (DT R411 vanne)
I väntan på ännu dåligare tidet
Renkaat tuli ja niitä pääsi hipelöimään: painot osuivat hyvin ilmoitettuun painoon (510 ja 513 grammaa, ilmoitettu 500g). Verrattuna edellisiin renkaisiin (WTB Venture 40mm) Pirellit ovat kokonaisuudessaan hieman leveämmät. Ventureen verrattuna kyljet ovat jäykät ja paksut.
Yleisvaikutelma on kovan ja jäykän puolella, mutta kevät näyttää miltä rengas litkutettuna ajossa tuntuu.
Tämä oli uusi ja mielenkiintoinen tuttavuus. 5 g kevyempi kuin samanlevyinen resolute ja on myös saatavilla ruskeakylkisenä. Erittäin varteenotettava. Osaatko täsmentää tyytyväisyyden syytä. Keveys, rullavuus, pito vai jotakin muuta?
TÄmä täytyy jakaa. Istuskelin työhuoneella, jonne unohtuneen lukon takia jouduin raahaamaan GravelGrinderini. Yks'kaks' alkoi kuulu voimakasta ääntä, jonka ajattelin ensin johtuvan hajonnesta vesiputkesta tai vastaavasta vaan ei. Viimeisiä kilometrejään nielevät Panaracerin SKt alkoivat yllättäen puskea kulutuspinnasta ilmaa. Ja pyörä oli seissyt sisällä jo 6 h. Pari renkaanpyöräytystä ja litkut paikkasivat. Eipä ole koskaan käynyt näin. Osin johtuu varmasti siitä, että en työskentely (enkä nuku) yleensä pyöräni ollessa vieressä.
Olen tuosta Gravelking SK:sta tykännyt, mutta rengas on sileä varmaan alle 3000 kilsan. Olisiko ajatuksia hyväksi seuraajaksi paremmalla kulutuksen kestolla? Pyörän ilmoitettu maksimi renkaan leveys 36 mm, että sikäli aiheen vierestä, mutta menköön.
Edit: Ja sepeliäkin pitäisi sietää.
Maxxiksen Ramblerit 120TPI ovat hyvät renkaat, mutta aloittelin tällä viikolla työmatkapyöräilyn. Kolme ensimmäistä reikää paikkasi litku, neljännen kohdalla täytyi kaivaa sisuri esiin.
Muistelisin että 40 mm WTB Nanojen kehuttiin olevan hyvät sepeliä vastaan. Vai muistanko väärin?
Lyhyt arvio Cinturato Gravel M:stä: https://granfondo-cycling.com/pirell...gravel-review/
When accelerating, the Pirelli Cinturato Gravel M feels comparatively cumbersome and demands a lot of input from the rider. The semi-slick centre tread, along with the hefty rotating mass, offers good efficiency on level terrain as well as on paved roads. Fine, loose gravel and humid and loamy ground are among the best conditions for the Gravel M. Its good mud-shedding abilities keep the tread free from debris even at moderate speeds. The well-supported shoulder knobs offer lots of grip and break out in a controlled and predictable manner. Even the occasional excursions far off the beaten track don’t faze the Gravel M. However, on compact surfaces and asphalt, it lacks precision when changing direction quickly. Here, it demands a lot of input from the rider and the occasional steering correction. After more than 1,000 km of testing on a variety of surfaces and mixed weather conditions, we didn’t have a single puncture. We found the ideal tire pressure to be 3 bar at the rear and 2.8 bar up front. With this setup, the tires offer an excellent balance of comfort, grip and rolling resistance.
The older I get the faster I was
Mä olen noilla Riddlereillä ajellut n. 1100km sekalaista ajoa hiekalla, asfaltilla ja vähän poluilla. Renkaita en osaa arvostella, mutta olen melko varmasti päädyn samaan malliin uudestaan. Eihän nuo rullaa kuin sliksi, mutta silti ei harmita ajaa asfaltilla parempien pintamateriaalien välillä. Vetopidon saa soralla loppumaan ylämäissä, mutta toisaalta loppuu se maastorenkaallakin joskus. Eturengas nousi tubelessina vanteelle jalkapumpulla kuin itsestään, takarengas taas vaati napsauttimen ja prestan sielunpoiston. Lisäksi eturengas pitää takarengasta paremmin ilmaa sisällään ajojen välissä, joskin talvea kohti takarenkaan ilmansuoto on käytännössä loppunut. Tiedä sitten johtuuko litkuista vai säätilasta. Kyljet eivät perus Stania vuotaneet läpi lainkaan. Ajelin sisureilla ennen kuin litkutin renkaat, joten periaatteessa takarengas on saattanut venyä liikaa ennen litkutuksia. Pyörä oli myös kaupassa koeajopyöränä ja ainakin omaan makuun takarengasta ajatettiin liian pienillä paineilla.
Ensimmäiset reiät on ilmestyneet tappajasepelikautena. Eilen tuli ensimmäistä kertaa litkut kunnolla läpi ja pääsin pesemään litkuja pois pyörästä. Matka kuitenkin jatkui, kun pumppasin vähän lisää ilmaa takarenkaaseen menetettyjen tilalle. Rengas on pitänyt paineensa yönyli, eli uskoisin Stanin tehneen hyvän paikan.
Kerran aiemmin takarengas oli pehmentynyt kotiin tullessa, eli varmaan silloinkin renkaaseen oli tullut pieni reikä. Tekisi mieli sanoa, että jos lunta ei tule ja tappajasepelin kanssa on paljon tekemisissä, niin rengas tulee olemaan melko reikäinen kesään mennessä.
Jonkun verran takarenkaan reunanappulat näyttävät repeilleen, joka saattaa johtua osittain kuskin reilun 100kg elopainosta.
Ja onhan se niinkin, että mielestäni WTB:llä on parhaimman värinen rusketus renkaan kyljessä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Kirjanmerkit