Spinning muun kestävyystreenin jälkeen?

[hannupulkkinen]

Sain eläköitymislahjaksi spinningpyörän. Toin sen tänne Lapin mökille ja ajattelin pyöritellä sillä jokaisen muun harjoituksen jälkeen vartin verran. Ensiksi voin siten huuhdella maitohapon jäänteet lihaksista, mutta ajattelen myös, että siitä olisi hyötyä niin, että tämä pyöritys voisi siirtää muun lajin(hiihdon) vaikutuksia pyöräilyyn enemmän.

Yritin googlettaa tietoa tästä, mutta en löytänyt. Vanhat aivoni ovat muistavinaan, että joku joskus jossain olisi mainninnut tällaista siirtovaikutusta olevan. Mittee mieltä?

[supertele]

Kestävyysjuoksussahan käytetään paljon harjoittelua, jossa ensin kuormitetaan lihaksistoa (esim. kuntopiiriliikkeet tai pitkä pk) ja sen päälle tehdään kovempi veto. Tavoitteena on ylläpitää tekniikka ja rentous myös väsyneillä lihaksilla. Voisin kuvitella, että samankaltainen harjoittelu toimisi myös pyöräilyssä, vaikka ei ehkä yhtä hyvin.

Ainoa vaara mikä minulle tulee mieleen on se, että pyöräilyssä epätyypillisen kuormituksen takia pyöräilyn tekniikka kärsii ja kroppa oppii väärin. Ennemmin uskon kuitenkin positiivisiin vaikutuksiin, kuin negatiivisiin.

[Oatmeal Stout]

Joskus hamassa nuoruudessa ratapyöräilijät treenasivat järjestyksessä nopeus-voima-palauttava pyörittäminen niin nopea kuin myös hidas, mutta rennosti.

[juusoj]

Nimen omaan nopeus ensin ja sitten voima...

Tähän hyväksi esimerkiksi punttisalilla kun tekee maastavetoa ja rinnallevetoa.. Jos tekee MaVen ensin ( hidas liike, tasainen veto) ja sen jälkeen RiVe ( räjähtävä, kiihtyvä ja nopeita suunnanvaihtoja) niin huomaa kyllä hermotuksen kanssa ongelmia

[hannupulkkinen]

Spinninpyörä opettaa mielestäni paremmin pyörittämään kuin vastus tai kuntopyörä. Ainakin se hyöty pyörittämisestä on, että kadenssi kehittyy.

Treenatessa tietenkin järjestys on taito, nopeus, voima, kestävyys, mutta olen ihan varma, että olen jostain lukenut tuosta siirtovaikutuksesta.
Olen nyt aamuisin myös herätellyt spinnarilla lihakset ennen kuin olen lähtenyt ulos lenkille. Tänäänkin oli oikein mukava heti alusta asti hiihtää rullasuksilla.

Eihän tuolla spinningpyörällä muun lenkin jälkeen "treenata" vaan lähes ilman vastusta pyöritellään hapot pois lihaksista. Sitä kun ei tahdo olla malttia ulkolenkin viimistä 15 minsaa palautella alle aerobisen kynnyksen.

[FillaRilla]

Nimen omaan nopeus ensin ja sitten voima...

Tähän hyväksi esimerkiksi punttisalilla kun tekee maastavetoa ja rinnallevetoa.. Jos tekee MaVen ensin ( hidas liike, tasainen veto) ja sen jälkeen RiVe ( räjähtävä, kiihtyvä ja nopeita suunnanvaihtoja) niin huomaa kyllä hermotuksen kanssa ongelmia

Päinvastoin muistan jääkiekkovalmentajien kertoneen jo parikytä vuotta sitten ja pojan kiekkoharkkoja seuranneena samanlainen käsitys tullut. Voima siirretään räjähtäväksi esim. niin, että viimmesen päälle hapottavien viivojen jälkeen lyhyehkö palautus ja sitten maksvauhdilla vain viitisen- tai alle- sekunnin räjähtävät maksnopeet luistelut.
Kuvailemasi ongelmat maveissa ja riveissä ehkä jopa tukee tätä. Hermotusta parannetaan ja tuetaan toisinpäin tehdessä. Eli korjataan hitaassa puurtamisessa aiheutettua hermotuksen vahinkoa. Tiässitten... Näissä kestävyyslajeissa ehkä eri juttu. Ja Pulkkiselle, notta mitäsennonväliä, kun on just (jo) jääny eläkkeelle. Itte ainakaan mokomalla täsiäs jaksa ressaa.
Ja vielä tuli mieleen toi järjestyslistasi: taito, nopeus, voima, kestävyys. Ei kait noita kaikkia ainakaan kovin menestyksellä, ainakaan samaan harjoitukseen tungeta. Ainakin voima ja (ainakin perus-)kestävyys pitäis olla eri treenissä. Jotkut lähteet ainakin valistavat, ettei kestävyystreenin yhteydessä, edes samalla treenijaksolla, voima tartu kroppaan. Niin... Tiässitten toisenkerran.

[apuajaja]

Päinvastoin muistan jääkiekkovalmentajien kertoneen jo parikytä vuotta sitten ja pojan kiekkoharkkoja seuranneena samanlainen käsitys tullut. Voima siirretään räjähtäväksi esim. niin, että viimmesen päälle hapottavien viivojen jälkeen lyhyehkö palautus ja sitten maksvauhdilla vain viitisen- tai alle- sekunnin räjähtävät maksnopeet luistelut.
Kuvailemasi ongelmat maveissa ja riveissä ehkä jopa tukee tätä. Hermotusta parannetaan ja tuetaan toisinpäin tehdessä. Eli korjataan hitaassa puurtamisessa aiheutettua hermotuksen vahinkoa. Tiässitten... Näissä kestävyyslajeissa ehkä eri juttu. Ja Pulkkiselle, notta mitäsennonväliä, kun on just (jo) jääny eläkkeelle. Itte ainakaan mokomalla täsiäs jaksa ressaa.
Ja vielä tuli mieleen toi järjestyslistasi: taito, nopeus, voima, kestävyys. Ei kait noita kaikkia ainakaan kovin menestyksellä, ainakaan samaan harjoitukseen tungeta. Ainakin voima ja (ainakin perus-)kestävyys pitäis olla eri treenissä. Jotkut lähteet ainakin valistavat, ettei kestävyystreenin yhteydessä, edes samalla treenijaksolla, voima tartu kroppaan. Niin... Tiässitten toisenkerran.

Ei kai Pulkkinen väittänytkään että kaikkia ominaisuuksia pitäisi tehdä saman harjoituksen aikana. Toi Pulkkisen kuvailema ominaisuuksien kehittämisen suoritusjärjestys lienee aika yleisesti hyväksytty ja oikeana pidetty. Ja koska järjestys on nopeus > voima niin rinnalleveto ennen maastavetoa. Mitään hermotusta ei enää paranneta lihaksella joka on väsytetty voimatreenillä sitä ennen. Amatööriharrastajan mielipide.

[pekoni]

Ei kai Pulkkinen väittänytkään että kaikkia ominaisuuksia pitäisi tehdä saman harjoituksen aikana. Toi Pulkkisen kuvailema ominaisuuksien kehittämisen suoritusjärjestys lienee aika yleisesti hyväksytty ja oikeana pidetty. Ja koska järjestys on nopeus > voima niin rinnalleveto ennen maastavetoa. Mitään hermotusta ei enää paranneta lihaksella joka on väsytetty voimatreenillä sitä ennen. Amatööriharrastajan mielipide.

90-luvun lopulla jääkiekossa haettiin voimanostosta paljon oppia. Yksi oppi, jotta käytettiin oli se, että perusvoimaharjoitte tulisi päättää loikkiin tai hyppyihin, jotta liikeradat, voima ja hermotus muutetaan kimmoisuudeksi. Muistelisin, että ainakin Jursinovin aikana tätä tehtiin tepsissä. En siis laskisi amatöörien mielipiteeksi.

[apuajaja]

Tarkoitin, että oma mielipiteeni on amatööriharrastajan mielipide. Muiden esittäjien taustoja en lähde arvailemaan.

[kp63]

Muistaisin niin, että kovan perus-ja maksimivoimaharjoituksen jälkeen voidaan ottaa palauttavana muutama terävä kevyt sarja. Samoin kun voidaan ottaa muutama kevyt, pidempi ja rauhallinen setti. "Palautellaan hermot" ja huolleteaan nivelet jne. Tätä ei pidä sekoittaa varsinaiseen kehittävään treeniin, jossa Pulkkisen esittämä järjestys lienee se käytetyin. Eli Jursinkin juttu saattoi liittyä palautumiseen

[pekoni]

Muistaisin niin, että kovan perus-ja maksimivoimaharjoituksen jälkeen voidaan ottaa palauttavana muutama terävä kevyt sarja. Samoin kun voidaan ottaa muutama kevyt, pidempi ja rauhallinen setti. "Palautellaan hermot" ja huolleteaan nivelet jne. Tätä ei pidä sekoittaa varsinaiseen kehittävään treeniin, jossa Pulkkisen esittämä järjestys lienee se käytetyin. Eli Jursinkin juttu saattoi liittyä palautumiseen

Tiedä sitten Jursista, mutta mulle se juttu aikoinaan myytiin nimenomaan sillä, että perusvoima muutetaan lajinomaiseksi räjähtäväksi voimaksi ja kimmoisuudeksi. Rauhallisuuden kanssa sillä ei ollut mitään tekemistä, sillä ensin vedettiin se jalkakyykky 1 x 80% maksimista ja päälle esim. 10 luistekulmasta lähtevää hyppyä. Tämä toistettiin 4 kertaa, mutta kiertoharjotteena muiden liikkeiden kanssa. Palauttelu, venyttely ja jäähdyttely hoidettiin erikseen harjoituksen jälkeen.

Tietysti fillarointiin ei välttämättä kannata lähteä kehittämään nopeita lihassoluja, jotka väsyvät nopeasti rasituksessa. Uskoakseni nämä on lajikohtaisia juttuja ja eivät välttämättä mene yksi yhteen. Kokemuksesta uskalan sanoa, että voimaa, nopeutta ja lihasmassaa saa edellä mainitulla kostilla kehitetty nopeastikin. hannupulkkisen ei ehkä kannata soveltaa tätä, ellei tavoitteena ole vetää ensi kaudella lätkää jossain sarjassa

Apuajajalle pahoittelut, ymmärsin viestisi väärin. Ja jätän offarin aiheesta tähän.