^En teräksistä toviin (vuoteen) omistanut ja oli M kokoinen...
Ei elämää
^En teräksistä toviin (vuoteen) omistanut ja oli M kokoinen...
Jäsen
No nyt aletaan vääntäämään:
" Maantiepyörissä runkokoon ilmoitus tapahtuu edelleen satulaputken pituuden mukaan"
https://larunpyora.com/2020/04/pyora...vitsee-tietaa/
"Useimmat brändit määrittävät rungon koon satulaputken pituuden perusteella".
https://www.siroko.com/blog/c/fi/kui...oran-koko-ukk/
ja:
https://www.fillarifoorumi.fi/forum/...r%C3%A4n-mitat
ei noissa mitään järkeä tietty ole, mutta tuossa uskossa olen itsekin ollut, mutta voin olla väärässä.
Esim sloupatun vaakaputken kanssa satulaputken mitta on aika lyhyt. Siksi kai nykyisin käytetään paljon näitä S, M, L-kokoja?
Aktiivijäsen
No väännetään. En muista koskaan nähneeni kippurasarvisessa koko merkintää satulaputken mukaan.Alkujaan tämän lähetti Hower
Tässä nyt vaikka Trek Domane, runkokoko 54 ja yllättäin vaakaputki 54(satulaputki 50).
https://www.trekbikes.com/fi/fi_FI/p...Code=red_white
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Aktiivijäsen
^Kohta näet yhden: https://www.kinesisbikes.co.uk/Catal...pster-AT#tab-3
Palstajyrä
Eiköhän ne runkokoot sloupatuissa maantie- ym. rungoissa ilmoiteta edelleenkin ”virtuaalisen satulaputken pituuden” mukaan. Toisin sanoen runkoko on kutakuinkin sama, kuin mihin satulaputki yltäisi, jos runko olisi slouppaamaton. Siinä tosin on eroja, mitataanko pituus putken päähän, vaakaputken yläreunaan vai vaakaputken keskelle, niin kuin kaiketi perinteisin tapa menee. Se, että jos sitten jossain 54-kokoisessa rungossa sattuu olemaan vaakaputkikin 54 cm, on sattumaa, vaikkakin sellainen maantierunko oli usein yhtä pitkä kuin korkea. Ja sinällään tällä keskustelulla ei ole mitään tekoa varsinaisen asian kanssa, koska keskustelun aloittaneessa postauksessa edellisellä sivulla kysyttiin sopivaa vaakaputken mittaa - ei runkokokoa, joten siinä mielessä Mr. Nuren kommenti oli täysin turha.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
No ei se ainakaan mikään yleinen käytäntö ole. Efektiivisen vaakaputken mukaan kylläkin.
Mut kun tota geometry geeksiä selaili niin kyllä tosiaan osassa, missä nyt ylipäätään numeroilla ilmoitetaan, niin numero vastasi satulaputkea, osassa vaakaputkea tai efektiivistä vaakaputkea. Osassa sitten jotain ihan muuta.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Vakiovieras
No jos nykypäivän gravel- tai cyclocross-pyöristä puhutaan niin kyllä nuo koot 52, 54, 56 ym. lähimmäksi vastaa efektiivisen vaakaputken mittaa mutta eivät kuitenkaan kovin tarkasti. Nykypyörissä 54 koon pyörässä vaakaputki tyypillisesti on jotain 535-550 väliltä ja satulaputki voi olla mitä vaan 480-560 väliltä. Kaiken lisäksi satulaputken mitalla ei ole käytännössä edes mitään väliä joten sen perusteella pyörän koon ilmoittaminen on aivan älytön tapa. Ymmärrän kyllä että muutama vuosikymmen sitten vaakaputki ola vaaterissa ja rungon mitat olivat 52x52 tai 56x56 joten silloin tuo oli ihan validi pointti mutta kunhan ei kulkuset ota putkeen kiinni niin satulaputken mitalla ei ajoasennon kannalta ole mitään merkitystä. Ja ennen kuin joku linkkaa tähän jonkun TT-pyörän niin tarkennetaan että mä puhun gravel- tai cyclocross-pyöristä.
Palstajyrä
No jospa vaikka sitä aikaisemmin linkkaamaasi Trekiä pidetään esimerkkinä, niin osaatko selittää, miksi Domanen koko 47 on 47 eikä 52 tai koko 58 on 58 eikä 57?
Kyllä mä nyt vahvasti väittäisin, että luulosi ei ole tiedon väärti ja ne kokonumerot nimenomaan viittaa siihen, että minkä korkuinen runko suurinpiirtein olisi, jos se olisi slouppaamaton. Kokonumero on virtuaalinen satulaputken korkeus ihan samoin kuin vaakamitta on virtuaalinen vaakaputken pituus eli vaakaputken pituus, jos runko olisi slouppaamaton.
Mutta koska Björn Nathiko Lindbladin ”Saatan olla väärässä” on loistava kirja ja koska tyttäreni on tehnyt Trekin markkinointia, niin voin kysäistä, josko hän tietää tai saisi selvitettyä, että mihin mittaan ne kokonumerot heillä viittaa.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Vakiovieras
1,5 - 2 viikkoa odottelua ennen kuin tämä saapuu. Muuten sama mutta 1x11 ja kuitu keula.
https://wilier.com/en/my2023/int/end...l-bikes/jareen
www.vesipuhvelipaivakirjat.com
Palstajyrä
Mä luulen että mulle kelpaisi tuo 2 x 10:kin. Kuitukeula on kaunis ajatus, mutta olen monen muun lailla ruvennut kysymään ovatko ne ainakaan alemman hintaluokan levyjarrullisissa pyörissä merkittävästi paremmat kuin alumiiniset eli parantavatko ne todella, ajettavuutta ja/tai mukavuutta?
Ainoa mistä en tuossa tykkää on monen muunkin valmistajan suosima maaston- tai armeijanvihreä väri. Makunsa kullakin mutta minulla se saattaisi olla kynnyskysymys
Mutta sitten hinta-asteikon toisesta päästä: Wilier Triestinan allroad- tai yksi pyörä kaikkeen ajoon -uutuus:
With Rave SLR we have set our sights on new horizons, creating a product with two separate souls, perfect for all-road, perfect for gravel, but the same incredible racing inclination.
Nöösi
Katohan, se oli kyllä näyttävä sisääntulo foorumille, vaikka itse sanonkin. Heti ensimmäisellä postauksella hyvä vääntö aikaiseksi.
Valitsin vaakaputken mitan ihan käytännöllisistä syistä. Kirjoitushetkellä en tiennyt mitään muuta mittaa varmana ja ajattelin sen antavan kuitenkin vähän osviittaa. Sen ei ollut tarkoitus olla poliittinen kannanotto runkokojen määrittämiseen
Kiitokset Qiltylle tiedoista. Päädyin ostamaan kokonaisen Rossano cross kuustonnisen, jonka kokoa en vielä edes tiedä. Sanotaan alustavasti koon olevan suunnilleen sopiva. Vähän laittoa se kyllä vaatii, mutta 300e näillä markkinoilla on minusta ihan asiallinen hinta tuollaisesta kikkareesta. 105 kahvat ja tiagran takavaihtaja siinä sentään on.
Veteraani
Rossanon koon jäljille ainakin hehtaarilleen pääsee rungon satulaputken mittauksella, keskiöstä putken päähän. Nyt kun pyörä on jo kotona tuolla ei paljon merkitystä, vaakamitta ja keulan korkeus ratkaisee saako tuosta ajettavan.
Ihan kelpoihin runkosarjoihin noita tehtaalla kasattiin.
Jäsen
Vaihtoehtona on laittaa pyörä suoraa seinää vasten ja mitata matka seinästä keskiöön ja head tuben keskikohtaan, erotus = reach
Ja mitata lattiasta matka keskiöön sekä head tuben keskikohtaan, erotus = stack
Aktiivijäsen
Toisaaltahan tuo kuulostais järkevältäkin kun maastopyörissäkin tuumakoot yleensä meinaa satulaputkea. Ehkä se on vaan oman kokoisissa fillareissa aina sitten osunut lähes yksiin sen vaakaputken kanssa. Niinku se osuisi tuossa trekissäkin. Ja se myöskin on se mitta mitä tulee katsottua, toisin kun satulaputken mittaa.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Palstajyrä
Taidan laittaa ostoskoriin Canyonin Grizl Cf SL 7:n. Mulle sopivalla geolla, joten ei kai tuo voi pahasti pieleen mennä. Curry Powder väri näytti kyllä ensin yrjöltä mutta joissain YouTube videoissa ihan siedettävältä. Cervelo Aspero ollut myös kiikarissa mutta aika huono saatavuus.
Aktiivijäsen
IRL tuo väri on jotain Huoneistokeskuksen oranssin ja Postin keltaisen väliltä. Ehkä lähempänä Postia. Makuasioita, mutta mielestäni varsin ookoo. Ostaosta.
Synnyin latvaan ja droppasin alas
Palstajyrä
Onkohan tuo maalipinta livenä tuollainen semikiiltävä miltä videolla näyttää. Vaatisi varmaankin tan-wall renkaat, hmmmm.....
Aktiivijäsen
^ainakin mun grail cf sl keltainen on sellanen hieman kiiltävä, ei satiini eikä kiiltävä, jotain siitä väliltä. Ja musta on mattaa.
Lähetetty Savumerkeillä Tapatalkilla
Vanha jäärä
Kuulostaa fiksulta ratkaisulta. Mattahan on oikeasti aika surkea ratkaisu gravell fillarissa. Mattavärien kanssa kaikk tarratkin on tietysti jätetty maalin päälle.
Mulla on ninerissa niin, että putkien alaosa mattaa ja yläosiin vedetty kiiltävä suojalakka päälle. Idiotismia.
Veteraani
Lakkaa on myös mattana. Parempaa en tiedä kuin pulverimaalaus miellyttävällä värillä ja mattalakka päällä ja teipit tietty lakan alle. Musta miellyttä mua vielä eniten kun on alurungossa mattalakka päällä, mukavan ohut kerros tuosta tulee ja kestää käyttöä.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit