"Gravel Grinding" -fillarit

[paaton]

170mm ne jäi. Kokeilin kyllä 165mm, mutta ne tuntuivat aika erillaisilta. Varmasti olisi tottunut, mutta tuon jälkeen olisi pitänyt vaihtaa kaikkiin pyöriin 165mm kammet. Arvelin viheltää pelin poikki.

Stacki tuossa aika sama kuin ninerissa, eli ei mitään ongelmia sen kanssa. Tuo matala keula tiputtaa stackinkin järkeviin mittoihin. Ja keskiön.

[markkut]

Täällä varmaan oli joku geometriakeskustelukin jossain, mutta laitan tähän:

Tuo "haukkominen" terminä kiinnitti huomion. Mahtaisiko olla samasta kyse, jota olen omassa Miyatan retkipyörässä ihmetellyt? Mutkaan kääntäessä tuntuu, että ensin pyörä ei halua kääntyä ja sitten kun kääntyy, niin kääntyy vähän liiankin äkäisesti. Olen ajatellut, että johtuu renkaista (SS GravelKing), mutta viime aikoina miettinyt, että josko sittenkin olisi joku geometriahomma kyseessä. Trail ja mitä näitä on... Ajatus on ollut etutarakan kanssa kokeilla, josko paino edessä rauhoittaa käytöstä.

[stenu]

Miyatassa on todennäköisesti kyse retkipyörille tyypillisestä low trail geometriasta eli tilanne on vähän päinvastainen kuin moderneissa reilummalti loivakulmaisissa graveleissa, joiden mahdollinen ongelma on "kaatuva" ohjaus eli kun pyörää vähänkin kallistaa kaarteeseen, pyrkii ohjaustanko kääntymään enemmän kuin kaarre edellyttää ja tangosta pitää tavallaan painaa vastaan, jotta pyörä ei käänny enemmän kuin mikä on tarpeen. Yleensä ilmiö korostuu enemmän hitaammilla vauhdeilla. Low trail geossa puolestaan on nykymittapuun mukaan jyrkähkö keulakulma yhdistetty normaalia isompaan haarukan rakeen. Googlaamalla low trail geometry löytyy aiheesta asiaa paljonkin.

[OJ]

Mulla Panan kumit olivat aika "itseohjautuvia" vanhassa Giant TCX:ssä. Caracalissa ei lainkaan tota vikaa. Jos yhdistää Panan johonkin "chopperi" tyyliseen haarukkaan, joka Miytassa saattaa olla, niin voin kuvitella ohjauksen haukkaavan varsinkin hitaammassa vauhdissa.

[nure]

^Kun pyörä aikoinaan rakennettu "retkiajoon" niin selkeästi erillainen geo kuin nykyisissä graveleissa, ei edes vertailukelpoisia ajo ominaisuuksiltaan.

[K-Pg]

Mulla oli vanha Pelago Stavanger minkä ohjausgeometria meni varmaan tuohon low trail osastolle. Työmatka-ajossa oikein kiva pyörä, mutta kun erehdyin sillä hiekkatielenkille niin ohjauksen luonne paljastui siihen aivan liian hätäiseksi. Porkkalanniemen kynnöspellolla meno oli kuin mustangilla ratsastaessa, keula poukkoili spoorin laidasta toiseen ihan miten sattui, hetkeäkään ei mennyt suoraan. Ja assulla jos erehtyi irrottamaan molemmat kädet tangosta niin pyörä alkoi välittömästi kaartaa kohti ojan pohjaa. Välttäkää hyvät ihmiset sellaisia gravel hommissa.

[nure]

Joskus on niin ettei mistä vaan saa väsättyä toisen genren pyörää mutta jos itse tyytyväinen niin mikäs siinä, kasaaminen on hauskaa!

[Hääppönen]

Eikös kovimmat kisakuskit gravelissa aja ihan vääräntyyppisellä pyörällä, kun maastopyörä-aihioita olen ollut näkevinäni kuvissa?

[nure]

^Ehkä toimiin noin päin ja eikös gravelit lähesty kokoajan muutenkin XC-pyöriä yli 2" renkaineen. Ehkä tanko ainoa seikka mikä erottaa, siis kärjistäen...

[Hääppönen]

Seuraavaksi sitten täällä pitää "asiantuntijoiden" päättää, mihin suuntaan saa ja pitää gravel-pyörää kehittää.

[MRe]

^tuplakruunukeula, nelituumaiset renkaat, bb-droppia >100 mm ja kutosella alkava keulakulma. Satulakulma ysillä. Ja sähköt.

[paaton]

Se mikä mielenkiintoista, niin tuon fm316 geo on kopioitu suoraan mondraker aridista. Keula on vaan 20mm lyhempi.

Geo muuttuu tosi paljon. Jännä nähdä miten tuo toimii ja ennenkaikkea toimisiko tuo muidenkin gravelleiden kanssa, joissa on näitä joustokorjattuja korkeita keuloja.

[velib]

Katselinkin että runko näyttää ihan Aridilta, mutta geo on hieman erilainen. Johtuisiko sitten lähinnä eri keulasta? FM316 M-koko näyttäisi vastaavan Aridin M/L kokoa.

[paaton]

Katselinkin että runko näyttää ihan Aridilta, mutta geo on hieman erilainen. Johtuisiko sitten lähinnä eri keulasta? FM316 M-koko näyttäisi vastaavan Aridin M/L kokoa.

Jep, juurikin siitä. Siellä on toinen malli, jossa on pidempi keula.

Oikeastaan aika jännä mihin kaikkeen keulan pituus vaikuttaa. bb-drop ja stack tietysti selviä, mutta myös reach kasvaa aika paljon ja kulmat muuttuvat. Tämä on hauskaa, koska hylkäsin jo aridin sen geometrian vuoksi. Matalammalla keulalla samasta geosta tulikin kiinnostava.

[markkut]

Miyatassa on todennäköisesti kyse retkipyörille tyypillisestä low trail geometriasta eli tilanne on vähän päinvastainen kuin moderneissa reilummalti loivakulmaisissa graveleissa, joiden mahdollinen ongelma on "kaatuva" ohjaus eli kun pyörää vähänkin kallistaa kaarteeseen, pyrkii ohjaustanko kääntymään enemmän kuin kaarre edellyttää ja tangosta pitää tavallaan painaa vastaan, jotta pyörä ei käänny enemmän kuin mikä on tarpeen. Yleensä ilmiö korostuu enemmän hitaammilla vauhdeilla. Low trail geossa puolestaan on nykymittapuun mukaan jyrkähkö keulakulma yhdistetty normaalia isompaan haarukan rakeen. Googlaamalla low trail geometry löytyy aiheesta asiaa paljonkin.

Tuota low trailia tuli googlailtua, mutta Miyatassa ei ilmeisesti mitenkään erityisen lyhyt trail kuitenkaan ole. No, ehkä rengasvalinta vaikuttaa ja tangon vaihtaminen dropista "suoraan" ottaa painoa pois eturenkaalta ja mitä lie muuttujia tässä vielä vaikuttaakaan. Hitaassa vauhdissa tuo tosiaan selvemmin tuntuu ja vauhti rauhoittaa.

[stenu]

Mikä runko se on? Äkkiseltään löysin vanhempia geotietoja vain jollekin Touring 1000LT-rungolle ja siinä näyttää olevan pienehkö 48 mm:n trail-mitta. Tämä tietenkin olettaen, että haarukka on edelleen alkuperäisissä mitoissa. Vanhemmissa teräshaarukoissa on aina mahdollista myös se, että haarukka on jossain vaiheessa taipunut ja sitä on oiottu takaisin mittoihin, jolloin mitoissa voi olla heittoja mihin suuntaan vaan. Tiepyörissä yleensä neutraalina pidetään n. 55-60 mm:n trailia. Tuolla esim. on tralin vaikutus vaikutus selitetty hyvin. Mutta tosiaan Panan gravelsliksit ainakin on tunnettuja siitä, että niillä saa helposti aikaiseksi "kaatuvan" ohjauksen, joten syy voi olla renkaissakin.

[nure]

Tuskin tuo paino eturenkaalle paljoa muutu ellet alaotteella paljon aja, itse en ainakaan ole huomannut kun sama fillari ollut sekä dropilla ja suoralla...

Voisit laittaa kuvaa pyörästä niin näkee hieman geometriaa.

[markkut]

Okei, juurikin tuota bikeinsightsia itsekin katsoin ja kun vertailukohtaa ei ollut niin tyydyin tuohon "mid/neutral"-ilmaisuun. Onhan siinä eroa, jos neutraali on tosiaan 55-60. Runko noin muuten on kyllä niin mintissä kunnossa, että en usko saaneen kipeää, mutta mistäpä tuon tietää.

Ohjaamo tuli kyllä lyhyemmäksi tangon vaihdoksella ja se oli tarkoituskin, että varmaan painojakauma jonkin verran muuttui. Ehkä vähän liiankin lyhyeksi muuttui, mutta se on toinen tarina se. Voisi kyllä kuvata kuvaketjuun joskus kunhan olen kotona sellaiseen aikaan, että on valoa kuvata. Eli ehkä ensi vuoden puolella? :-D Voisi koko teräslaivueen kuvata kerralla, kun on uusi tulokaskin: 90-luvun Mongoose-MTB.

[OJ]

Seuraavaksi sitten täällä pitää "asiantuntijoiden" päättää, mihin suuntaan saa ja pitää gravel-pyörää kehittää.

"Vastarannan kiiskenä" inttäisin, että fillari olisi parasta valkata yleisimmän ajoalustan mukaan. Joku Amerikanlaurin Kalliovuorille valitsema fillari ei välttis ole paras Härmäläiselle hiekkamotarille vaikka joka mediasta saattaa tuutata silmille.

[MRe]

^tämä. Sama koskee mm. kohkausta rengasleveyksistä. Mun grävelöinti on pääosin assua, ulkoilureittiä ja ylläpidettyä hiekkatietä, niin kalustokin on sen mukainen. En juuri näe järkeä omassa käytössä täysjoustolaitteesta yli kahden tuuman renkailla.

[paaton]

Ja mä justiinsa katsoin että olen väärinpyöräillyt kelvejä ja ulkoiluteitä kohta 10tkm täysjoustolla. Fatbikellakin jo useamman tonnin. Muutamaan vuoteen

En ihan heti keksi tuonne sepelöidylle kelville parempaa rengasta mitä 2.35" ralphi on.

[MRe]

Juu, ei kai siinä mitään. Jotenkin olen käsittänyt, että jokainen saa ajaa sellaisella kalustolla millä haluaa/mihin on mahdollisuus. Mä esimerkiksi en saa mitään kiksejä assun tai ulkoilureitin polkemisesta täpärillä/sähkötäpärillä. Täpärillä ajetaan paikoissa, missä jousitus lyö ainakin kerran lenkissä pohjille. Läskillä tullut ajettua >10 tkm assua, ulkoilureittiä, polkuja muutamaan vuoteen. Grävelillä jokunen tonni samoja. Jos joku kokee, että 2,35” rengas on omaan käyttöön optimi, niin mikä minä olen sitä kieltämään. Mutta ihan samalla tavalla on turha esittää totuutena, ettei kapeampirenkaisella tee mitään. Tai että joku low and slack on se ainoa oikea. Oman mielipiteen voi kyllä aina kertoa.

[Hääppönen]

Tämä uutisointi on hyvä kaivaa esiin aina, kun geometriaspesialistit kertovat, millaisella pyörällä ajetaan mitäkin. https://www.bikeradar.com/news/mount...n-his-hardtail

[Smo]

*Mutta tosiaan Panan gravelsliksit ainakin on tunnettuja siitä, että niillä saa helposti aikaiseksi "kaatuvan" ohjauksen, joten syy voi olla renkaissakin.

Aah nyt löytyi nimi tälle.. 50mm GK SK sai aikaan sen että pihasta lähtiessä olikin jännä ohjaus johon toki kyllä tottui. Tiedä sitten vaikuttaako myös vähän kiristystä kaipaava ohjauslaakeri,
vähän huono kun on klappia, on pitänyt kiristää "huomenna" jo aika kauan.

[kaakku]

Mä en oo huomannu mitää outoa 43 mm Gravelking SK:n ohjaustuntumassa. Kahdessa eri pyörässä ajanu niillä (Fairlight Secan & Salsa Vaya).

MRe:llä hyvä pointti foorumikeskustelukulttuurista. Samaa mieltä.

[JackOja]

GravelKing SK ei olekaan semisliksi vaan nappularengas. Eikä sen ohjauksessa ole mitään outoa. Sen sijaan semisliksi on aivan kauhea, ainakin se muutaman vuoden takainen malli. Yliohjaava, aliohjaava, vetelevä. Hyi!

[kaakku]

Edellisessä viestissä Smo puhui SK-versiosta, niin siksipä kommentoin. Mutta olet ehdottomasti oikeassa, eipä se tosiaan mikään semisliksi renkula ole.

SK:ta saa nykyään näemmä 29x2.1" eli 54 mm (vai 55mm?) leveänä. Voisiko BRR testata että voidaan verrata Thunder Burttiin?

[stenu]

^ Joo mä puhuin tosiaan nimenomaan niistä sliksi-GK:sta ja niistäkin vain kuulopuheiden perusteella, kun omaa kokemusta mulla ei niistä ole. Markkut:n tapauksessa pääsyyllisenä ohjauksen outoon käytökseen pidän sitä low(ish) trail -geometriaa.

Jotenkin olen käsittänyt, että jokainen saa ajaa sellaisella kalustolla millä haluaa/mihin on mahdollisuus.

IRL varmaan pääsääntöisesti näin, mutta foorumipyöräilyn säännöt kannattaa kuitenkin pitää mielessä. Esimerkiksi se, että sekä liian hienolla että liian epähienolla pyörällä harrastaminen katsotaan poikkeuksetta snobbailuksi - teräs- ja titaanipyöristä puhumattakaan. Vastaanväittäjät kieritellään mucoffissa ja höyhenissä ja sidotaan häpeäpaaluun julkisesti pilkattaviksi

[nure]

^Jokaiselle täytyy/täytynyt olla ainakin kerran elämässään titaani tai teräspyörä!

[MRe]

^Jokaiselle täytyy/täytynyt olla ainakin kerran elämässään titaani tai teräspyörä!

No onneksi 60-luvulla syntyneenä toinen ehto täyttyy helposti. Ensimmäinen ehtokin on jo täyttynyt, joten voin kuolla onnellisena. Hautakiveen sitten lista omistetuista pyöristä. Tai ehkä vain QR-koodi, jonka avulla selviää pyörät, niiden käyttöaika ja komponentit. Kilsat ja nousumetrit. Ja FTP.