^ Olen pistänyt saman merkille.
Aktiivijäsen
^ Olen pistänyt saman merkille.
Palstajyrä
Kuvakulma saattaa vaikuttaa siihen miten isolta "reach" näyttää, samoin ajoasento.Alkujaan tämän lähetti Hower
Sekin voi tuonaikaisten (ja vähän myöhempienkin) fillareiden geometriaa tarkasteltaessa olla syytä pitää mielessä että silloin taisi olla nimenomaisena tarkoituksena ajaa tasaisella ja niin sanotusti normaalivauhdissakin alaotteelta.
Muuten: meille kaikille on yhteistä että näemme helpoiten sen mitä haluamme nähdä tai mitä odotamme näkevämme. Kieltämättä se minunkin itsetuntoani jollain lailla hyväilee joka kerta kun vastaantulee joku stemminsä slämmännyt mutta jäykillä suorilla käsillä kahvoilta ajava. Mutta eivät heistä kaikki koko ajan niin aja ja jotkut ovat niinkin ajaessaan tai ainakin suorat kädet dropeilla ollessaan yhtä matalassa ja "makaavassa" asennossa kuin minä taivutettuine käsivarsineni.
PS Kuvan taleban on Francesco Camusso, vuoden 1931 Giron voittaja.
Aktiivijäsen
Tiedä sitten, ajoasennoista puhuminen johtaa näemmä siihen, että sekoitetaan hupi/kuntoilugrävelöinti ja kilpapyöräily...
Palstajyrä
Tai siihen että joku ei yksinkertaisesti ymmärrä että varsin monille kuntoilugrävelöinti ei oikealta ja hyvältä tuntuvan ajoasennon suhteen eroa mitenkään kilpapyöräilyyn kuuluvasta tai siihen liitetystä ajoasennosta. Ja että se "kuntoilu", liittyipä siihen sitten jonkin tason kilpapyöräilyä tai ei, on ihan yhtä suuressa määrin "hupia" kuin jonkun toisen hupigrävelöinniksi kutsuma fillarointi.
PS "Hupi" tarkoittaa tässä yhteydessä ja minun käyttämänäni muutakin sitä tyydytystä jonka saa kun ottaa itsestään irti juuri niin paljon kun harjoitusohjelma käskee tai kun tietää treenanneensa. Kaikksi se mistä "hupigrävelöijät" kokevat lenkeillään nauttiessaan mahtuu myös "kilpakuntopyöräilijän" kokemaan. Ei "pitkä geometria" tai "makaava ajoasento" sitä estä tai tippaakaan vähennä.
Aktiivijäsen
^ "Ei "pitkä geometria" tai "makaava ajoasento" sitä estä tai tippaakaan vähennä."
Täysin samaa mieltä. Mutta näkemäni perusteella se ei tunnu ihan kaikille sopivan. Joten tuo aiemmissa kommenteissa esitetty "makaava/pitkä/matala on paras" on subjektiivinen omaan kokemukseen perustuva juttu. Eikä siinä mitään, niin saa olla ja on varmaan totta sanojalleen. Ylesipäteväksi ohjeeksi kyseenalainen.
Palstajyrä
Semmoinen pikkujuttu vielä ettei ehkä pidä myöskään tulla lausumaan yleispätevänä totuutena ettei makaava ajoasento ole taviksille sopiva tai pitää geometriaa sporttisena vain siksi että se on pidempi kuin mihin omassa pyörässä on tottunut tai mikä omiin mittoihin tai preferensseihin sopii.
Toisin sanoen: se ei ollut paaton, joka aloitti yleispätevien ohjeiden - joiksi sinä hänen kommenttejaan nimität - antamisenSubjektiivinen oma kokemus ei ole piikkilanka-aidan kummallakaan puolella sen suurempi totuus.
Jostain syystä vain on käynyt niin että on muodostunut hyväksyttäväksi pitää pystympää tai korkeampaa ajoasentoa "grävelimpänä" ja jopa itsestään selvänä että se sopii lähes kaikille paitsi kilpapyöräilyyn vahvasti orientoituneille. Siis vain hieman kärjistäen - eli samaan tapaan kuin tässäkin keskustelussa on silloin tällöin haluttu asia esittää, joskin rintamalinjan toiselta puolelta nähtynä
Ikään kuin aivan normaalin ajoasennon eduista tällöin muistuttavat olisivat lähtökohtaisesti hakoteillä jo siinä etteivät kykene ymmärtämään miten "tavikset" - mitä he nyt ikinä ovatkaan - eivät mitenkään voi mukavasti taipua semmoisiin ajoasentoihin tai totutella niihin täysin kohtuullisessa ajassa.
Aktiivijäsen
Ei oo ihan ansaittu pilkkanimi, ellei sitten yleisyytensä vuoksi, Roven geometria on ollut ainakin vuodesta 2016 asti tosi keskimääräinen. Selvästi isompaa stack to reach ratiota on esim. Spessun Divergellä, Trek Crossripillä, Felt Broamilla ja näköjään myös Niner RLT on jonkin verran pystympi. ( Täältä katoin, enkä ota vastuuta virheistä: https://bikeinsights.com/)
Mitä tohon tulee, että ajoasennon tulisi olla sama maantiellä ja soralla, niin henkilökohtaisesti oon eri mieltä, koska ajaminenkin on ihan eriluonteista. Oma soralla ajo on semmosta aktiivista kuoppien väistelyä ja polkeminen katkonaisempaa, maantiellä ajo taas staattisempaa jurnuttamista, jolloin on helpompi pitää paketti kasassa. Mut tilanne on ehkä eri, kun ajetaan oikeasti kovaa.
Ja siis varmasti on hyvä pyörä toi Canyon, mut jos ajaa tyytyväisenä vaikka maantietä Enduracella (joka on pystympi kuin Rove), niin sitten kannattaa ehkä tutkia geometrialaskureita ennen tilaamista.
Palstajyrä
Joo mulla on Rove 2014 eikä siinä kyllä mitenkään erityisen korkea ajoasento ole. Jos vaikka vertaan aero-Roseeni jossa on hyvin matala ajoasento. Rove on melko korkea pyörä mutta se ei ole sama asia kuin korkea ajoasento.
Voi laittaa vaikka aerotikut graveliin ja kokeilla kuinka paljon pystyy omilla lenkeillä tikuilta ajamaan. Maantielenkillähän yksin pystyy yleensä ajamaan kaiken taajaman ulkopuolella. Mutta ainakaan mun sorateillä ei tikuilla pysty ajamaan. Joten ihan yhtä makaavaa ajoasentoa ei kannata yrittää graveli touhuihin hakea.
Minä vähän vierastan ajatusta, että kaikissa käyrätankoisissa pitäisi olla sama ajoasento. Ei maastossakaan XC-pyörässä ja enskassa ole. No otan vain takkini.
Vakiovieras
Itselläni makaava ajoasento tuntuu sitä mukavammalta, mitä enemmän tehoa jaloista kampiin kullakin ajan hetkellä laitan. Gravel-lenkeillä ajotapani poikkeaa maantielenkeistä samaan tapaan kuin Puskis omalta kohdaltaan aiemmin kuvaili ja tehon tuotto jää tämän takia vähäisemmäksi. Nämä havainnot tehtyäni olen ainakin itse kuvitellut löytäneeni syyn siihen, miksi gravel-pyörässä maantiepyörää pystympi ajoasento toimii mielestäni paremmin.
Palstajyrä
Oletko muuten kokeillut clip-oneja gravelissasi?
Kuvan fillaristi on päälajiltaan tempokuski, mikä varmasti vaikuttanee siihen mikä hänestä on mukavaa, tehokasta ja toimivaa. Ja ainahan voi nähdä ettei hänkään ajaisi noin pohjoissuomalaisilla sorateillä. Eikä asento nytkään erityisen makaava taida olla.
Mutta jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan: https://bikeboard.at/Board/Profile-D...lbike-th260816
Palstajyrä
Älä turhaan!
Mutta en ole varma esittikö kukaan että maantiefillarissa ja gravelpyörässä pitäisi olla tismalleen sama ajoasento. Kyse oli mielestäni siitä että eron ei tarvitse kenelläkään olla lähtökohtaisesti niin suuri että pitäisi puhua pystystä ja makaavasta tai edes merkittävästi pystymmästä ja huomattavasti makaavammasta ajoasennosta. Tai niin suuri ettei makaavampi ja aerompi asento pyörän geometrian jä sätöjen takia edes onnistu eikä toimi silloin kun tien kunto ja laatu sen sallisi ja olsi kiva ajaa välillä niinkin.
Aktiivijäsen
^ Tuo kuvassa oleva pyörä on juurikin pystykeulainen, erittäin korkealla emäputkella varustettu laite, jollaisesta paaton on varoitellut.
Uusi Cänjöni on sitten ihan eri lajia oleva fillari.
Palstajyrä
Ihanko totta?
Meinasitko että esitin sen näyttääkseni miten muualla taviksetkin ajavat nimenomaan sporttisella geometrialla ja makaavassa ajoasennossa?
Tähän emoji: " A yellow face with a big grin and scrunched, X-shaped eyes, tilted on its side as if rolling on the floor laughing"
Aktiivijäsen
Tutkin geometriataulukoita stackin ja reachin osalta, ja niiden perusteella Grizl on Enduranceen verrattuna öbaut yhtä korkea ja stemmin pituus huomioituna yhtä pitkä. Ei mitenkään erityisen matala tai pitkä, koska on suunniteltu ajettavaksi 10-20mm lyhyemällä stemmillä. Ja ei sitä stemmiä ole pakko slämmätä, jos tykkaa rennommasta ajoasennosta.
Aktiivijäsen
En meinannut.
meinasin esittää huomioni fillarista ja se geosta kun semmoisesta on ollut puhe parin sivun verran. Tuohan on aivan järkyttävän pysty. Laitettu Jopoon aerotikut...
-tähänsitten jokuhymiö-
edit: Jopoon aerotikut... ei itseasiassa ollenkaan hullumpi ajatus: omaan 70-lukulaiseen mummofillariin voisi hyvinkin laittaa, olisi kiva ajaa matalana vastatuulessa. Offtopic, anteeksi.
Miten noilla toimitaan yllättävän ja ison kuopan tai kuoppasarjan osuessa eteen -ajetaan ilmeisesti päin hidastamatta?
Palstajyrä
Ilmeisesti samoin kuin pitkiä brevettejä tai ultrapitkiä matkoja omia lisätankojaan käyttävät fillaristit, jotka hekin saattavat joskus joutua huonokuntoiselle teille tai tulla ison kuopana yllättämäksi.
Kirjoittaja itse toteaa että pyörän ohjaaminen onnistuu noiltakin ("lenken tut sich das trotzdem noch sehr gut", "man ist in einer guten Mischung aus agil und laufruhig unterwegs") ja otteen siirto normaaliksi käy nopeasti. Pyörästä ei siis tule ajo-ominaisuuksiltaan triathlonpyörän kaltaista eikä ajoasennosta samalla lailla pitkää tai pikemminkin etupainoista.
PS En tietenkään halunnut enkä pyrkinyt myymään ideaa kenellekään. Ja pidin selvänä että ne joita sen toteuttaminen käytännössä saattaisi ruveta kiinnostamaan lukevat jutun joko koulussa päntätyn saksan tai kääntäjän avulla. Näissä jutuissahan yksityiskohdat ovat usein kaikki kaikessa...
PPS Mitä tulee kuoppiin tai kuoppasarjoihin joita ei ehdi tai voi väistää, mulla on sellainen käsitys että hidastaminen siinä vaiheessa ei paranna tilannetta yhtään. Mutta mä en olekaan gravelkingi enkä aivan varmasti aja yhtä kovaa enkä edes yhtä pahoja kuoppaisia teitä kuin monet tässäkin ketjussa.
Veteraani
Juuri näin. Gravel-pyörän on tarkoitus toimia geometrialtaan ja muilta ominaisuuksiltaan juuri niin, että jokaisen kuopan tai nimismiehenkiharan edessä ei tarvitse jarrutella ja esimerkiksi siihen matalammasta ja pidemmästä ajoasennosta on apua. Lyhyet ja korkeat pyörät on otb-herkkiä.
(OT-varoitus: Tota aerotikkukuvaa kun katsoo, niin näkee, mikä yleisimmin on se ongelma, miksi matala ajoasento koetaan epämukavaksi. Se on niskan asento. Siihen liittyen sellainen urheilulaseihin syvällisemmin perehtyneen optikon huomio, että ajaessa käytössä olevat lasit ja se, että onko niissä vahvuuksia vai ei ja jos on, niin millaiset ja miten ne on tehty, vaikuttaa yllättävän paljon.
Pyöräillessä katselinja linssin läpi kulkee sitä enemmän linssin yläreunan kautta, mitä matalampi on ajoasento. Kun katselinja poikkeaa linssin optisesta keskipisteestä, syntyy prismaattista vaikutusta. Miinuslinsseissä tuo prisma kääntää kuvaa niin, että kuva laskee alemmas, jolloin niskaa ei tarvitse taivuttaa yhtä voimakkaasti ylöspäin. Pluslinssit toimivat päin vastoin.
Moniteholinsseissä käytetään yleensä ns. kevennysprismaa kosmeettisista syistä. Sillä saadaan linssin alareuna ohuemmaksi. Se myös helpottaa lukemista varsinkin pluslinsseissä, koska se siirtää kuvaa ylemmän - eli pyöräilyä ajatellen juuri väärään suuntaan.
Vaikkapa -5.0 yksiteholaseissa ja +2.0 moniteholaseissa ajavien kuskien pään asennoissa on iso ero, vaikka ajoasennot muuten olisi tismalleen samanlaiset. Ei ole ollenkaan ennenkuulumatonta, että kun koko ikänsä vahvemmilla miinuslaiseilla ajamaan totuttunut henkilö leikkauttaa miinuksensa pois, niin siitä seuraa niskaongelmia.
Ei toivottuja prismavaikutuksia voi tarvittaessa kompensoida tekemällä linssiin prismavahvuutta vastakkaiseen suuntaan ja prismaa voi tehdä sinne myös ihan vaan ajoasennon helpottamiseksi. Piilolaseilla ei prismavaikutuksia synny ja se on yksi syy siihen, miksi miinushenkilöt monasti kokee vahvuudelliset ajolasit käytännössä miellyttävämmiksi kuin piilarit. Ja ne prismavaikutuksen yksi syy myös siihen, miksi plussavahvuusajolasit on yleisesti ottaen hankalampia sekä tehdä että käyttää, mutta siihen on myös muita syitä.)
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
^Olipa kiinnostava OT! Ite en käytä vahvuuksia, mut ton eteenpäin näkemisen ja matalan asennon kanssa on vähän eri ongelmat. Jos on lippa alhaalla, niin pitää taivuttaa niskaa enemmän. Lippa ylhäällä omien kulmakarvojen tuijottaminen pitkiä aikoja yhtäjaksoisesti ottaa myös koville ja aiheuttaa päänsäryn. Onkohan tuo tottumiskysymys vai yksilöllinen ongelma? Ja toisaalta pelottaa ajaa niin, että vain muutaman sekunnin välein vilkaisee, josko kauemmas eteen on ilmestynyt jotain vaaroja.
Näköjään Enduracet on vuodesta ja runkomateriaalista riippuen melko erilaisia, mut nää kun omaan pyörään suht samankokoista yritin verrata, niin:
https://bikeinsights.com/compare?geo...d42d001716d82e,
https://bikeinsights.com/compare?geo...49b90017e637aa,
Grizlit on tuolta kadonneet syystä tai toisesta.
Mut tän vuoden Grizl M vs Endurace CF M valmistajan omilla sivuilla: (+1mm stack, +20mm reach) tai (-11mm stack plus, +3mm reach plus) Ehkä tän vuoden Enduracet on matalampia ja pidempiä kuin ennen, mut nyt riittää omalta osalta tää.
Kuten jo aiemmin sanottiin Grizlin tyylisen uuden ajan geon pyörien kanssa pelkän stackin ja reachin tuijottaminen johtaa harhaan verratessa maantiepyöriin ja moneen muuhunkin, koska nuo on suunniteltu ajettavaksi lyhemmällä stemmillä ja lyhyemmällä reachilla olevalla tangolla.
Tuosta linkkaamastasi artikkelista en oikein osannut arvioida, oliko kyse tuote-esittelystä, vai jostakin muusta. Joistain kovista ja voitontahtoisista kisakuskeista löytyy kyllä tarinaa lisätankojen käytöstä, esimerkiksi Mat Stephens on yksi.
Mitä tulee jarrujen käyttöön, niin itse pidän tuntemattomalla soratiellä paria sormea jarrukahvoilla ajaessani kahvoilta ja olen pitänyt vauhdin hillitsemistä järkevämpänä, kuin väistämisen yrittämistä -ajo-alusta voikin olla liukas.
Jäsen
Hmmm. Vuosien mukana kun täysjousto-maasturiini on tullut lisää joustomilleja, geometriat liikkuneet long & slack suuntaan ja ajomaastot enemmän röllipoluille niin ajoasento on siirtynyt hitusen pystymmäksi. Gravelissani (BMC URS) taas ajoasento ei kovin kaukana ole maantiefillarini asennosta: Näin röykyt eivät tule suoraan selkärankaan lävitse, pyörä ohjautuu niiden monttujen ohitse paremmin kun painoa on sopivasti edessä eikä vain taka-akselilla ja niillä poluilla missä gravel on nyt ylipäätään järkevästi ajettavissa pyörä tuntuu pysyvän tuolla setupilla parhaiten hyppysissä. Niinä hetkinä kun gravelilla rullaillaan hitaasti niin sitä varten tangossa on yläote. Ja jos ajo on pelkkää rauhallista rullailua niin alla on gravelin sijaan joku suoratankoinen fillari.
Jäsen
Viikonlopun lenkkien jäljiltä pohdintoja uuden ajan gravel geon fiksuudesta omaan käyttöön. Fillari BMC URS M-koossa, jossa "referenssiin" Canyon Grizlin M-kokoon verrattuna reach +13mm (stemmit BMC 70mm vs. Canyon 80mm eli efektiivinen pituus about sama) ja stack -10mm. Tällä saa alaotteelle ja hoodeillekin sellaisen asennon että vähilläkin jalkojen wateilla pääsee nopeilla alustoilla jotenkin mielekkäästi eteenpäin. Toisaalta pitkä reach, lyhyt stemmi ja loiva keulakulma 70ast (vs. Canyon 72,25ast) tekee BMC:stä erittäin luottamusta herättävän tiputella poluilla pahempiinkin kivikko juurakko alamäkiränneihin. Lyhyt stemmi vaatii pitkän reachin, enkä keksi miten esim. johonkin Roveen (54 koossa 27mm lyhyempi reach ja 19mm korkeampi stack!) saisin itselleni tolkullisen ajoasennon joka toimisi yhtä hyvin sekä vauhdissa että vaativissa teknisissä tilanteissa.
Lenkillä tulee ajettua kaikilla kolmella yleisimmällä otteella suht runsaasti. Alaote on fiksu kun vaihtoi muodinmukaisen kevyesti levitetyn orkkis-tangon 3T:n perustankoon joka +2cm leveämpi maantietankooni. URS on jo muuten niin rauhallinen laskuissa että kapeammallakin tangolla pysyy aisoissa ilman mitään leveää vaatehenkaria jolla painia pyörän kanssa. Yläotteella asento on lähes mummopyörämäisen pysty ja Sram eTap remote-nappuloiden ansiosta käyttökelpoinen yleisajoon, näin yläotteelta tulee ajettua kaikki helpommat ja hitaammat pätkät ja setämiehen selkä jaksaa sitten vähän painua matalammaksi niinä hetkinä kun siitä on hyötyä.
Suurtietäjä
Tässä runko johon on saatu aika hyvin noita kierrereikiä. Minusta tämä ja muut vastaavat näyttävät kuvissa aika "rumilta". Mutta mites livenä, onko nuo ruuvirivistöt yhtä rumia kuin valokuvissa?
https://www.genesisbikes.co.uk/genes...set-vargn21510
Veteraani
^ Monasti funtkionaalisuus on kaunista, utta ei ehkä tässä tapauksessa...
^^ Mä taas koen niin päin, että pitkä, matala runko ja lyhyt stemmi yhdistelmä tuottaa riittävän turvallisen fiiliksen alamäkiin ja silloin loivaa leulaa ei tarvita, jolloin ajofiiliksessä yhdistyy vakaus ja herkkyys. Jäykkäkeulaisessa pyörässä loiva keula ei ole minulle mikään itseisarvo, vaan se lähinnä joko sössii ohjaustuntuman, jos myös rakea ei ole kasvatettu tai jos loivaan keulaan on yhdistetty myös ”normaalia” isompi rake, karkaa eturengas pidon kannalta turhan kauas ja pyörään tulee liikkaa chopper-fiilistä. Ton uuden Canyonin geo olis kyllä harvinaisen paljon mun maun mukainen.
.....
Kokeilin Gravaan taas tota kuitukeulaa ja kyllä kontrasti on vaan hämmästyttävän iso joustavista renkaista ja tangosta. Ero ajettavuudessa teräskeulaan verrattuna on niin iso, että mieluummin kuskaan sen nelisen sataa grammaa extrapainoa mukana. Kaikkein selvimmin eron huomaa röykkyisissä alamäissä, joissa ton kuituhaarukan kanssa joutuu jarruttelemaan enemmän. Ritsi-Tomppa on sataprosenttisen oikeassa siinä, että etuhaarukka on eniten ajo-ominaisuuksiin vaikuttava yksittäinen komponentti.
Sen verran huonoa alkaa kyllä olla laadukkaampien vannejarruvanteiden saatavuus, että levaripyörien dominointi tulee tappamaan vannejarrupyörät sukupuuttoon, mikä on todella harmi. Belgium Plussat on ihan kiven alla. Oon odottanut 28-reikäistä vannetta kohta puoli vuotta. Ajan ton rungon loppuun varmasti, mutta ainakaan tämänhetkisen saatavuustilanteen perusteella en uskaltaisi alkaa speksaamaan enää uutta vannejarrurunkoa itselleni. Jostain syystä nykypyöräilijät on täysin vieraantuneita siitä, että miten hyvä tommonen ihan tavallinen vanhanaikainen polkupyörä voi olla. IMO
Ehkä sitä pitäisi vaan laittaa Canyoni tilaukseen biitteriksi ja säilyttää Grava pidempien lenkkien nautiskelupyöränä.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Jäsen
^ Voi olla että oma maasturi (Scott Spark) loivine keulakulmineen on mennyt pilaamaan makuni. Kun 2017 vaihdoin old skool Spessun Epicin Scottiin niin alussa oli kyllä hyvä tovi totuttelua ja ärräpäitäkin kun ei uusi fillari syheröisillä poluilla kääntynyt mihinkään, mutta enää ei ole vaihtamista takaisin. Herkkyys on ihan kiva hitaan vauhdin kiven kierrossa mutta muuten en taida osata sitä enää arvostaa kun ajotekniikka on adaptoitunut erilaiseen geometriaan.
Moottoriturpa
^En ehkä ihan samaa mieltä keuloista mutta jarruasia suht faktaa. Nyky pyöräilijät kuvittelee että ainoa oikea jarrutyyppi on levyjarru ja mahdollisimman isolla levyllä. Vaikkakin levyt itselläkin muuta muistaa kun siirtyi noista "mitkä lie"jarruista perineteissin sivuvetoisiin niin jo elämä hymyili paitsi rengas kului kun lukkojarrutus oli poikaa. Niistä vuosista menty aikaa ja ainakin kapeilla kyllä vanneversioiden tehot riittää ja saa vanneversiosta hieman kevyemmänkin rakennettua...
Veteraani
Juuh..keula-asia ei ollut mielipide vaan kokemukseen perustuvaa vertailua noista kahdesta (custom-teräs Columbus SL:stä vs Whisky No 7) keulasta. Pienen otoksen vuoksi tuskin ihan täysin yleistettävissä.
Jos olisin Ajomies enkä Setämies ja polkisin gravelilenkit 30+ km/h keskareilla, saattaisi mielipiteeni jarruasiaan ehkä mahdollisesti olla toisenlainenkin. Mulla ei ole kompetenssia sanoa, että millaisissa vauhdeissa jarrujen teho alkaa olemaan ratkaiseva ominaisuus vauhdin ylläpitämisen kannalta, mutta ehkä niin käy, kun ajaa tarpeeksi kovaa. Mun vauhdeissa mukavampi pyörä on nopeampi kuin maksimaalisen tehokkaasti hidastuva. Krossikisoja saattaisin ehkä kuvitella kykeneväni ajamaan marginaalisesti kovempaa levyjarrujen kanssa, mutta varmuudella en osaa sanoa sitäkään ja joka tapauksessa ero olisi niin pieni, että ei sillä sijoituksia paranneltaisi, kun ei sekään oikeastaan vaikuta sijoituksiini, että ajanko vaihteilla vai ilman.(Jarrulevyn kokoasiaan sellainen sivuhuomio, että vannejarruissa se ”levy” on maksimaalisen kokoinen.)
^^ Hyvä osoitus siitä, että geometria-asiat ovat mielipide- ja tottumiskysymyksiä eikä niissä ole ”hyvää” tai ”huonoa” sen kummemmin kuin ”oikeaa” tai ”väärää”, kunhan perusasiat ovat kunnossa. On vain pyöriä, joissa on preferenssinä erilaisia ominaisuuksia. Hyvä, että edes geometrioiltaan erilaisia pyöriä on tarjolla, kun muuten tarjontaa alkaa olla harmittavan geneeristä. Toi uusi Kanjoni osuu geometrialtaan sellaiseen rakoon, joita ei ihan hirveästi ole ollut tarjolla.
“Riding a good steel bike, I tell you, is the closest thing to flying without leaving the planet.”
Aktiivijäsen
Vannejarruissa myös se levyn uusiminen on vähän kalliimpi ja hankalampi toimenpide.
Sehän varmaan isoin syy miksi levyjarrut on yleistynyt maantien ulkopuolella missä jarruja myöskin tarvii käyttää paljon useammin=osatkin kuluu nopeammin.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit