Pyöräharrastuksen pitäminen yksinkertaisena...

[El-Carpaso]

Mä jossain vaiheessa ajattelin puhtaan maantiepyörän hankkimista mutta en kyllä enää keksi miten puhdasrotuinen maantiekonkeli tarjoaisi jotain enemmän kuin kyklokrosseri. Ei mahdu renkaat eikä lokarit ja jos haluaa randotarakat niin ei onnistu nekään.

Kyklossa on kuitenkin se, että siitä saa kaiken ylimääräisen pois ja sliksirenkaat, mutta maantiepyörään ei saa mitään lisättyä.

Ohjattavuudesta sen verran, että kyklon rauhallisempi ohjattavuus on jotain mitä nykyajalla ei arvosteta läheskään riittävästi. Se kuinka tiukasti mä pystyn vetää mutkat on mulla kuitenkin kiinni pidosta, ei geometriasta

[oem]

Ainut pyöräni on 29er jäykkäperä. Sopii hyvin ympärivuotiseen ajoon ja vaihteleville alustoille. Vähän hidas
kestopäällysteellä enkä kovin pitkiä stinttejä jaksa sillä ajaa. Harkinnassa hybridi tai cyclo sille kaveriksi kesäajoihin.

[El-Carpaso]

Hommaa cyclo. Mul on hybridi ja cyclo ja kyl cyclo vie voiton 100/0 huvittelussa. Hyrbiidi on sit tosi näppärä hyötyajossa (etu ja takatarakat ja edessä leveä kori)

[sledgehammer]

Aihe: Pyöräharrastuksen pitäminen yksinkertaisena...


Ei onnistu multa sitten millään. Hifistely, huolto, puuhastelu yms. fillareihin liittyvä on mulle oleellinen osa harrastusta. Itse kasataan huolletaan ja korjataan. Se on jotenkin mukavaa, kun saa nautiskella (ja joskus tuskailla) omin pikku nakkisormin tehdystä lopputuloksesta. Moni kyselee fillarista, että mistä ostit ja paljon makso. Siihen on hauska vastata, että en oikein muista, kun oon haalinut osat pitkin maailmaa ja tehnyt kaikesta, mitä sopivasti on käsiin saanut.

Kolmella fillarilla mennään nyt ja en mä niistä yhtään haluaisi myydä pois. On spessun Langster 50mm hiilarikiekoilla (vaimo ajelee sillä joskus duuniin ja poika taitaa saada siitä ratapyörän, itsekin satunnaisia kauppareissuja), tri-konkeli ja maantiepyörä, jota ajetaan ekana keväällä, vikana syksyllä sekä röret runtissa, jos sinne paikka heltiää. Vois kyllä ens kesänä käydä vätternillä, jos saa piletin. Maastopyörää ei oo ollu moneen vuoteen, mutta kai semmonenkin vois olla. Cyclon myin pois, kun ei paikat kestä talvella ajoa ja kesällä sillä ei ollut juuri mitään käyttöä. Tri-pyörä tuli oikeastaan sen tilalle.

[TomiKoo]

Minä lähtisin lähestymään tätä toista kautta; elämän pitäminen yksinkertaisena. Minulla tuli vastaan tilanne, että oli tehtävä valintoja. Reilun puolivuotta on ollut ohjelmassa kuntoprojekti ja liikunnallisen elämän etsintä. Ja etsintää se on ollut. Minulla moniin elämänvaiheisiin liittyy jokin "slogan", nyt se on ollut "ei voi odottaa uutta lopputulosta, jos jatkaa vanhaa toimintaa". Sen seurauksena tein valintoja, jostain oli luovuttava. Moottoripyöräily loppui kaikissa muodoissaan ja päätin panostaa fillarihommiin. Puoltavia syitä oli lukuisia ja vastustavia lähinnä vain vanhassa pitäytymisen turva ja yhteisöllinen paine. Nyt on mopohommat pitkälti siivoiltu elämästä ja fillarihommia harrastetaan oikein isosti. Sivullisen mielestä hommassa ei ole ollut mitään järkeä, mutta minulla on kivaa ja se riittää.

Niinpä nyt on kolme fillaria:
Vanhasta 26" jäykkäperästä kauppakassi
26+/27,5" jäykkäperä rymistelyyn
Fätti retkeilyyn ja leppoisaan polkuajoon

Neljänneksi haaveilen vielä cycloa maantiepyöräksi. Varmaan lähinnä koska sellaista ei ole ollut.

Nuo nykyiset täytttävät tarpeen liikkumiseen kannustamisesta. Ne antavat myös saman vauhdin tunteen ja sykkeen nousun, kuin mp-endurolla ajaminen. Lisäksi saan tyydytyksen rakentelun nälkään murto-osalla siitä hinnasta, joka meni mp rakenteluun. Vaimo ja perhe kiittää, kun en katoa enää tallille vaan rassaan olkkarissa. Poika hehkuu ilosta, kun ajellaan yhdessä lähimetsissä. On löytynyt uudenlaista sosiaalisuutta ajokavereiden muodossa. Fillaroidessa liikun luonnossa ja nautin luonnon läheisyydestä, joskus jopa maadoitan itseäni konkreettisesti. Tykkään tästä kaikesta aivan homona.

Ajatus pyörätelineestä olohuoneessa kiinnostaa. Olenko tuhoon tuomittu?

Omakohtaisen kokemuksen pohjalta sanoisin, että olet varmasti. Voi kait sitä omaa poltetta tukahduttaa, mutta ei se kellekään hyvää tee. Polkupyörän ympärille liittyvät ajan kulutuksen muodot ovat minusta kaikki varsin kannustettavia ja järkeviä vaihtoehtoja. Mahdollisen vaimon vastustuksen kohdatessa on aina syytä nostaa keskusteluun myös ne kaikki muut ajan käytön muodot, joita voisi sen sijaan harrastaa. Ehkä fillari olohuoneessa on kuitenkin aika pieni paha.

[Ohiampuja]

Tässä kävi taas syksyllä perinteisesti, eli kipinä pyöräilyyn lässähti kun kelit kylmeni. Muutenkin alkoi hiertämään, kun lenkille lähtö meni aivan liian hankalaksi. Tuntui ettei tunti riittänyt kun nurkista haeskeli kaikki Camelit, polvarit ja muut mahdolliset maastolenkkivarusteet. Niin siihen nähden tuntui helpottavalta, kun jalkalenkkiin riitti kun veti vaatteet päälle ja Salomonit jalkaan. Ja ehkä Exelit käteen.

Niin nyt sitten innostuin hiukan speksaamaan Norcon työmatkakulkimesta eräänlaisen köyhän miehen Gravel Grinderin. Ja se tuntuikin kovin virkistävältä.
Avopolkimilla varustettu pyörä seisoo ulkona sateessa, joten lenkille lähteminen on mahdollisimman yksinkertaista. Eli tavalliset ulkoiluvaatteet päälle, kypärä päähän ja ne samat Salomonit jalkaan. Nyt siis tuntuu siltä kuin jonkinlainen "pyöräilyn ilo" olisi löytynyt uudestaan. Tämä vähäinen vapaa-aika ei mene mihinkään sähläämiseen, vaan sen voi käyttää leppoisaan ajeluun pitkin paikallisia latupohjia. Oikein virkistävää.

[brilleaux]

Avopolkimilla varustettu pyörä seisoo ulkona sateessa, joten lenkille lähteminen on mahdollisimman yksinkertaista. Eli tavalliset ulkoiluvaatteet päälle, kypärä päähän ja ne samat Salomonit jalkaan. Nyt siis tuntuu siltä kuin jonkinlainen "pyöräilyn ilo" olisi löytynyt uudestaan. Tämä vähäinen vapaa-aika ei mene mihinkään sähläämiseen, vaan sen voi käyttää leppoisaan ajeluun pitkin paikallisia latupohjia. Oikein virkistävää.

Kuulostaa äkkiseltään hyvin pitkälti paksupyöräilyltä.

[Sambolo]

Itsellä 2.5 pyörää. Mummomankeli joka lähinnä puolison käytössä nykyää, 26 jäykkäperä ja toinen 26 jäykkäperäprojekti. Noi 26 ois tarkotus yhistää ja lopusta roinasta ehkä eroon. Sinänsä tyhmä ja ressaava projekti kun tällä ei saavuta oikee mitään järkevää. Syy oli se että en nykysen jäykköperän rungon grafiikoista tykänny ja että haluan taakse leveämmän renkaan Pakko jotenkin vähä muuttaa tulevaa kokonaisuutta että saa itselle perusteltua tän niin siitä tulee nykysen 3x9 sijaa 1x jotain. Tän lisäks haaveilen kokoajan uudesta plussa koon jäykkäperästä ja täpäristä ja jos uuden ostan niin nykyset jää turhiksi ja niihin sijoitetut rahat menee hukkaan... Tän takia yritän tätä projektia edistää mahollisimman pienellä budjetilla. Toisaalta jos siitä tulee valmistuessaan sellainen kuin haluan niin luulen että se pitää mut tyytyväisenä vähän pidempään

[Ohiampuja]

Eilen tuli purettua maantiepyörä osiksi ja sitten osat myyntiin. Siihen päättyi meikeläisen maantiepyörien "omistussuhde" joka on alkanut vuonna 1998. Jotenkin tuli helpottava tunne kun pitkään mielessä pyörinyt homma tuli viimein tehtyä.
Nykyään maantiepyörässä on ollut vain säilyttämisen riesa, kun viimeiset viisi vuotta kesässä on tullut vain 0-1 lenkkiä ajettua. Ja samalla luovuin kaikesta maantiepyöriin liittyvästä kamasta. Eli nurkissa pyörineistä sisärenkaista, jarrupaloista, ketjuista yms varaosista. Nyt jäljelle jäi ainoastaan 29" maasturin varaosat ja tarvikkeet.

Jotenkin terapeuttinen tunne kun pääsee turhaksi muuttuneesta tavarasta eroon. Tai lähinnä uskaltaa päästää siitä irti...

[JackOja]

Jotenkin terapeuttinen tunne kun pääsee turhaksi muuttuneesta tavarasta eroon. Tai lähinnä uskaltaa päästää siitä irti...

Kon Mari!

[Pekka Sirkiä]

...vinkkinä, että tyttöystävä/avo-/vaimo auttaa tavarapaljouden -- fillarienkin osalta -- hallinnassa!!! Säännöllinen ulkopuolinen muistutus, että "mihin sinä noita romuja luulet tarvitsevasi?" on hyvä motivaattori ...no, ainakin laadulliseen (?!?) uudistamiseen & karsimiseen...

Jk. Okei, vielä on noin (--sensuroitu--) fillaria... ehkä pitäisi perustaa Tarpeettomien-Mutta-Ah-Niin-Nostalgisten-Fillariromujen (lue. -raatojen)-Museo

Jjk. Pikagallup: mikä on noloin fillariroina, joka sinulla on yhä säilössä? Oma vastaus: pätkä (enää puoliksi)oranssia tankonauhaa, jolla ajoin kisaurani (ja joka, hapertunut tekstiilitilkku siis, on mitalien seurana palkintolaatikossani).

[zipo]

Hmmm , eiku myyntiin sitten .

[Pekka Sirkiä]

...hyvä idea!!! Kiitos, Zipo!!! ...itse asiassa ko. em. hapertunutta tankonauhaa näyttää olevan enemmänkin tallella, joten kiinnostuneet voivat tehdä tarjouksia, esim. senttihinnalla. Korkein tarjous voittaa jne.

Jk. Hmmm... tarkemmin ajatellen: wanhan roinan arvo saattaa nousta, joten odottelen ehkä 25-50 v., ja vasta sitten myyn E-Bäyssä tai mikä silloin lieneekään sopiva "saitti"...

[zipo]

Heh ,Mä funtsailin tossa omalta kohdalta fillarisaldoja kun tämän kesän oikeat maastoajot tyssäsi pari viikkoa sitten haveriin.
Päätin luopua kaahottelu fillarista tämän topiikin perusteella koska ko tsygellä on käyttöä meikälle tod.näk vasta ensi vuoden puolella.
Jää mulle kuitenkin 2 kpl fillareita rauhalliseen rullailluun.

[Ohiampuja]

Yksi syy tähän karsintaan on pienehköt säilytystilat ja kelvottoman huono muisti.

Todella ärsyttävä etsiä jotain kengän suojia tai varasisureita kun tietää että sellaiset on jossain, mutta ei muista missä. Se etsiminen on paljon kivuttomampaa kun koettaa pitää romun määrän minimissä.

[oppes]

Tavara rauhoittaa Ite oon huomannut, että tulee hyvä olo ajatuksesta, että "kaikkea" löytyy varalta hyllystä. Jarrupaloja, vaijereita vaihteisiin ja jarruihin. Sisärenkaita + paikkausvälineet (henkselit ja vyö) ja renkaitakin luonnollisesti. Luonnollisesti ei sitten voi hävittää vaimon hävitetystä kauppakassista purettuja Acera:n vaihtajia ja jarrukahvat (kun niitähän voi hätätilanteessa tarvita ). Kait tää sairaus on tullut siitä kun on autotalli, jossa on vain kolme polkuratasta ja moottoripyörä(, jonka tuonkin varmaan kohta hävitän kun ei sillä tule ajettua). Auto seisoo pihalla... Päätyö, joka pyörii jatkuvuuden ja käytettävyyden turvaamisen ympärillä on varmaan tehnyt oman haavansa sieluun...

[kuovipolku]

Halvat pinottavat muovilaatikot tai -korit ja etikettitarrat niiden kyljessä helpottavat järjestyksen pitämistä ja kulloinkin tarvittavan löytymistä - eivätkä vie hirveästi tilaakaan. Sen vaivan minkä näkee kun kirjoittaa tarkan listan sisällöstä voittaa moninkertaisena kun hakee jotain!

Mulla se yksinkertaisuus rajoittuu kuskin ominaisuuksiin ja siihen etten sotkeennut maastovaihteisiin enkä jousituksiin enkä niiden käyttöön tai huoltoon. Ja kun ei kilpaile cyclocrossillansa ei siihenkään tarvitse kuin kahdet kulloiseenkin vuodenaikaan sopivasti valitut renkaat ja renkaille kiekot. Maantiepyöriä on yksinkertaisinta suurempi määrä eli kaksi, mutta sekin lisää tavallaan yksinkertaisuutta kun kaksi pyörää pesee ja huoltaa kätevämmin ja nopeammin kerralla kuin yhden pyörän kaksi kertaa...

[Ohiampuja]

En tiedä aukeaako tuo linkki, mutta tuossa oli jotain minua kiehtovaa.

Vielä kun mastopyöräilyn pystyisi tiivistämään noin kristallin kirkkaaksi. Vain se välttämättömin tavara, mutta hyvälaatuista.

Ps. Siis ideana, en kuitenkaan halua kuraista maasturia olohuoneen seinälle.

https://www.instagram.com/p/BSt2aGxlkMX/

[JackOja]

Vielä kun mastopyöräilyn pystyisi tiivistämään noin kristallin kirkkaaksi. Vain se välttämättömin tavara, mutta hyvälaatuista.

Sinkula täysjäykkä teräsrunkoinen maasturi? Ei kai se niin tavatonta olisi?

Polkimet laittaisin lisäksi.

[ibeatyouanytime]

Kaksi pyörää on ajossa. Ostin ekaan cycloon paremmat kiekot, mutta laiskuus voitti enkä viitsinyt vaihdella kiekkoja tarpeen mukaan. Joten ostin toisen cyclon pelkästään maantielle ja siihen ne ykkösosat eli paremmat kiekot, paremmat polkimet, isompi eturatas jne. Näillä mennään. Toisella cyclolla rytyytän talvella, kurakeleillä ja kauppareissut.

[velib]

Sinkula täysjäykkä teräsrunkoinen maasturi? Ei kai se niin tavatonta olisi?

Polkimet laittaisin lisäksi.

JackOjalle varmaan tuttu vekotin, mutta itselle tuli heti mieleen tämä: https://www.instagram.com/p/9Uy6g-nuBI/

Onhan tuossa muutakin kuin terästä, mutta...

[kuovipolku]

Kaksi pyörää on ajossa. Ostin ekaan cycloon paremmat kiekot, mutta laiskuus voitti enkä viitsinyt vaihdella kiekkoja tarpeen mukaan. Joten ostin toisen cyclon pelkästään maantielle ja siihen ne ykkösosat eli paremmat kiekot, paremmat polkimet, isompi eturatas jne. Näillä mennään. Toisella cyclolla rytyytän talvella, kurakeleillä ja kauppareissut.

Ihan hyvä ja yksinkertainen taktiikka ja lähestyminen omaan pyöräharrastukseen.

PS Jos jollakulla vielä oli epäilyksiä siitä kuka ibeatyouanytimen taakse "kätkeytyy", niin nyt viimeistään luulisi asian olevan heillekin päivänselvä ja sataprosenttisen epäilyksetön.

[stenu]

Vielä kun mastopyöräilyn pystyisi tiivistämään noin kristallin kirkkaaksi. Vain se välttämättömin tavara, mutta hyvälaatuista.

Mä koin kirkastumisen vuosia sitten tällä ja sillä tiellä olen edelleen. Uudempi kuva on toukokuulta 2013 - sen jälkeen on stemmi vaihtunut 0-asteiseksi, mutta mitään muuta ei olekaan tehty ketjujen, jarrupalojen ja renkaiden uusimisien lisäksi

[Ohiampuja]

Olipa nättejä pelejä. Nämä Suomen säät vaan tuppaa väkisin kasvattamaan kaikenlaista krääsää nurkkiin.

Vaikka joku aika sitten lopetin myyntimiesten puheisiin uskomisen. Eli että joka lajiin tarvisi välttämättä omat spesifit lajivaatteet. Samalla Haglöfsin Windstopper takilla on nyt hiihdetty, luisteltu ja myös syksyisin pyöräilty.

[Ohiampuja]

Maastopyöriä kerätty ja roplattu yli 20 vuotta. Nyt voi puristaa sen kokemuksen ja tietämyksen yhteen helmeen.

[Greycap]

[...] mun filosofiaan kävisi laadukas etujousitettu maastopyörä rullaavilla renkailla ihan kaikkeen ajoon [...]

Toimii. Oma vielä modifioitu tiepainotteisemmaksi maantiepakalla, toki maastokäytettävyys vähän kärsi mutta helppojen paikkojen pyörä se oli alunperinkin joten isoa vahinkoa ei aiheutunut. Voisin aivan hyvin ajaa tuolla kaiken mitä ajan.

Toki täällä asuu myös vanha 26" täysjousto jolla ajetaan varmaan alle kymmenen kertaa vuodessa mutta se on ihan viimeisen päälle kunnossa, tunnearvo on mittaamaton eikä se tuossa ruokaa pyydä joten ei sitä kannata myydä. Onpahan tuollainenkin käytettävissä kun joskus on kuitenkin tarvetta. Sitten on cyclocrossari joka oli vähän heräteostos mutta se menee samaan sarjaan että siitähän se nyt löytyy sitten kun käyttöä on, ei tarvitse erikseen lähteä ostamaan. Molemmat voisi ihan hyvin nostaa koristeiksi seinälle.

[Ohiampuja]

Ihan osuva kirjoitus.

"Harrastuksen ei sitäpaitsi tarvitse olla ohjattua, kallista tai trendikästä. Sen tarkoitus on tuottaa sisältöä ja mielihyvää elämään.
Harrastusvalinta on onnistunut, kun se torjuu pahaa mieltä, epäonnistumisen tunteita – ja tylsistymistä."

http://www.hs.fi/hyvinvointi/art-200...edium=toimitus

[H. Moilanen]

Siinä tapauksessa kolopallo on paska harrastus; se lähinnä tuottaa pahaa mieltä ja epäonnistumisen tunnetta. Ja siitä pitää vielä maksaa. Jostain syystä tuli kuitenkin aina lähdettyä uudelle rundille.

[kuovipolku]

Eikö joukkuelajeissa itse peli ole toissijainen juttu eli vain alibi sille että pääsee säännöllisesti viettämään aikaa samojen kavereiden kanssa? Muistan miten joku ruotsalainen ammattijalkapalloilija lopetti uransa ja totesi parin vuoden jälkeen ettei hän pelaamista kaipaa tippaakaan mutta pukuhuonemeininkiä kylläkin. Sanoi jopa salaa toivoneensa että pääsisi vielä palomieheksi tai vastaavaksi (mutta myönsi ymmärtävänsä että todellisuus voisi olla toisenlainen).


PS Mulla oli hyvin pitkään se filosofia että pyöräharrastus oli mulle juuri sopivan yksinkertaista silloin kun mulla oli se yksi pyörä jolla ajoin kaikki ajot ja silloin kun sillä ei voinut ajaa tai olisi ollut todella tyhmää ajaa, en yksinkertaisesti ajanut.

Nyt kun mulla on neljä pyörää joiden käyttöalojen ei voi mitenkään kieltää menevän reilusti lomittain, osin jopa täysin päällekkäin, olen yhtä vahvasti sitä mieltä että pyöräharrastuksen yksinkertaisuus toteutuu kohdallani parhaiten juuri siten että kullakin on melko täsmälleen rajattu käyttö johon se on sopivampi kuin muut eli minun ei tarvitse olosuhteiden tai lenkin luonteen vaihtuessa tehdä mitään pieniä mutta edestakaisia muutoksia tai semmoisia pieniä mutta ärsyttäviä kompromisseja.

[Ohiampuja]

Mulla oli hyvin pitkään se filosofia että pyöräharrastus oli mulle juuri sopivan yksinkertaista silloin kun mulla oli se yksi pyörä jolla ajoin kaikki ajot ja silloin kun sillä ei voinut ajaa tai olisi ollut todella tyhmää ajaa, en yksinkertaisesti ajanut.

Nyt olen melkein tuossa tilanteessa ja tykkään siitä kovasti.