Pitihän sitä viime vuosituhannella hifipyörä rakentaa:
- Cannondale CAAD3 (1993) runko 20" 1600 g
- Hügi -navat (1997) edessä ja takana, jotka maksoivat noin 2000 mk.
- dt-puolat
- Edessä Mavic 517 -vanne, keltainen eloksointi oli must!
- Takana epäsymmetrinen Ritchey WCR -vanne, jotta pystyi käyttämään saman mittaisia puolia.
- Suntour XcPro-peukkuvivut (1993?), jotta muista olisi erottunut
- Vaihteita aluksi 3x7, sittemmin 3x8.
- XT-sarjan (1998) takavaihtaja, kammet, rattaat, takapakka ja ehdottomasti ikuisesti kestävä xt-nelikanttikeskiö
- Kore-tolppa, olihan se kevyt ja hienon niminen
- Pullotelineet Olmo-maasturista vuodelta 1990, jonka näkee väristäkin
- Hieno punainen DH-keula xc-pyörässä takasi ajonautinnon. Marsu DH3 (1994?), joustomatkaa siihen aikaan huimat 77 mm
! Molemmissa jaloissa erillissäädöt jouston herkkyyteen. Keula oli alunperin öljy/ilmakeula, mutta R-Tech tuunasi näitä öljy/jousi keuloiksi. Sellainen piti siis saada. Kona Kilauea 1993 toimi vaihdon välineenä, kun rahat olivat tiukilla.
- Tankona Titec HellBent
- Kannatin oli I-beam. Taatusti notkumaton 15 cm ihme Ransun kaupasta. Silloin kaiken kivan sai Tampereelta.
- Kumit Nokian Boazobeanat. Pitävät ja rullaavat.
- 1990-luvun alkupuolella MountainBikeAction -lehden kuvissa alkoi näkyä nousukahvoja. Aikaa seuraavana tietenkin ostin sellaiset ameriikan ihmeet, Control Stix II. Kevyet hifi-tuotteet.
- Tässäkin vaiheessa Rock Ring oli tarpeellinen. Nimeen oli ilmestynyt lisäksi teksti "Girwin". Väri on pop!
- Aidot ameriikkalaiset Cannondale juomapullot ostin 1998 Maltalta paikalliselta maahantuojalta.
- Polkimina Tioga clipman vuodelta 1994, joten lukkopolkimilla on tullut rymyttyä maastossa 15 vuotta. Huhhuh! Nämä polkimet kestivät 10 vuotta, kunnes murtuivat vuosia jatkuneen kiviin paukuttamisen edessä.
Kirjanmerkit