Vaijeriohjurin valmistus keskiön alle.
Vaijeriohjurin valmistus keskiön alle.
Rakentelin veneen starttinapeista (ainoa vesitiivis painonappi minkä löysin) vaihdenapit TT-tankoihin. Katselin ensin di2 valmisratkaisuja mutta hinnat tuntuu olevan kohtuuttoman korkeita. Tälle projektille tuli hintaa n. 15€ kun di2 johtoja löytyi valmiiksi. Napit yhdistetty 8050 kahvojen sprinttiportteihin. Mukavat käyttää etusormilla.
Canyon Acros i-lock kiristimestä (on muuten surkeasti suunniteltu ylihintainen osa) korkkasi muovikierteet joten askartelin puukon ja viilan avulla mutterin tuonne sisälle.
Mutteri piti viilata neliön muotoiseksi ja puukolla tehdä hieman lisätilaa. Toimii hyvin ei pitäisi enää kierteet antaa periksi.
^ Mistä löysit mutterin noin harvalla kierteellä? Ainakin kuvassa mun silmään näyttää ton kokoiseksi tosi harvalta.
Ei liity pyöräilyyn, mutta koska kierrätys on nykysin kovasti tapetilla niin siihen liittyen pari askartelukohdetta tuli vastaan päivänä muutamana.
Säätämön nurkissa pyöri mitälie vanhan sängyn pääty säleikköja ja olin jo pistää ne päreiksi niin huonekalujeni vartija siihen -nuistahan tulis hyvä halakoteline. No prkle. Eikun tuumasta tomeen.
Kaksi kättä, muutama ruuvi, vanerin pala, riman pätkiä ja pari Ryobia niin homma hanskattu.
Samalla teemalla=kierrätys. Eräässä tämän foorumin topsussa puhuttiin suksien paalaamisesta. Ei, ei vanhoja suksia paalata vaan kierrätetään.
Itse kierrätän kesäisin vanhoja suksia tonttini ympäri pensasaitoja leikatessani. Myös eukkoani olen kierrättänyt. Nimittäin talon ympäri. Lavetti toimii ikkunoiden pesussa työtasona.
Kuvatekstit saattaa sisältää
https://photos.app.goo.gl/Jc5BaVzK8M4shK6P7
Tuollaiset protot kokeiluun työmatkalle kylmällä kelillä , kun kintaat vähän kankeat . Saahan noita valmiinakin mutta aikani kuluksi .
[IMG][/IMG]
[/IMG]
[IMG][/IMG]
Tein Terniin kuraläpän. Vesi- ja loskakelillä lensi vähän turhan paljon oravaa suoraan moottoriin.
Tarkkasilmäiset huomaa, että läppä on tehty Surly Budista. Ne piirtää, joilla on liitua*
*todellisuudessa tuo oli viallinen rengas. Olisi päätynyt roskiin, mutta saikin uuden elämän kuraläppinä. Taakse pitäisi laittaa myös, mutta en vielä saanut aikaiseksi.
Ajattelin jo että RIP Bud, mutta hyvä että sai toisen elämän!
Olenkin miettinyt, mistä saisi sopivaa matskua kuraläppään. Siinähän se sitten olis. Ei vain tule tuota maastopyöräilyä harrastettua, niin en tiedä löytyykö tarpeeksi leveää kumia tuohon tarkoitukseen.
Prototyyppi tarvikeboksille 3D-tulostimesta. BH Aerolightin rungossa oli paikka tarvikekotelolle mutta mistään ei moista löytynyt.
Lähetetty minun SM-S911B laitteesta Tapatalkilla
Käytettyjen kampien (Ultegra R8000) kiillotus käsin. Liotus lipeässä eloksoinnin poistamiseksi: sisäpuoli vaati vähän hiontaa hienolla paperilla ja uuden kylvetyksen. Välikiillotus ja hionta ja hionnan korjausta papereilla 240->400->600->800->1200->2000. Aluksi ajattelin hiovani pyörittävin liikkein, mutta jälkeä tarkastellessa päätin hioa muotojen suuntaisesti. Näin mahdollinen jäljelle jäävä hiontakuvio on luonnollisen näköinen.
Viimeistely alumiinin kiillotuksen tarkoitetulla aineella 2x. Pesu ja vahaus.
Saattavat päätyä maantiepyörän kammiksi kesäillan kruisailuihin. Voi toisin käydä niin, että jotakin muuta on kampien kaveriksi kiillotettava. Onneksi kaapissa on vanhoja osia.
Ei tuollaisilla voi ajella kuin sisäpyöräilyä hyvin siivotussa huoneessa.
SLAVA UKRAINI! Oikeat päätökset eivät tunnu valinnoilta.
^^Abralon Soft 4000 voi olla aika mainio myös kiilloitukseen, toimii vedellä sekä tahnalla. Hienoa työtä kuitenkin!
Hienommat kuin tehtaalta tulleina! Pitääkö nuo käsitellä jotenkin, ettei hapetu tms?
^Se usein alumiinin ongelma että kauanko pysyy niin kauniina. Lisäksi alumiinin suojalakka vaatinee erityisen primerin, tarttuvuus on hieman ongelmallista.
WowWou
Kolmisen vuotta sitten kiillotin omat maastopyörän kammet. Ei ole itsellä jälki kyllä näin viimisen päälle.
Jätin käsittelemättä ihan sillä logiikalla, että kun kuluvat joka tapauksessa niin voi olla vaikea korjata jos on joku lakkakerros tms. päällä.
Pari kertaa vuodessa vaan nopea kiillotus uusiksi niin pysyy ihan hyvänä.
^Ajattelin ihan aluksi pitää vahattuina ja jos tummuvat kovin nopeasti, niin jotakin autoharrastajien alumiinin suoja-aineita ehkä. Mitään lakkoja tai uudelleen kiillotusta estävää en ajatellut.
Mutta aika näyttää: kammet laitoin vähän vähemmällä ajolla olevaan maantiepyörään kiinni. Täytyy sanoa, että aika häijyn näköiset, mutta samalla silmä sanoi, että kuituinen satulatolppa täytyy jossakin vaiheessa vaihtaa kiillotettuun alumiiniseen, kuten myös stemmi. Tuossa maantiepyörässä on yksi eturatas, niin siitäkin pitäisi hammaskehä kiillottaa, mutta muuten saada jäädä vähän himmeksi ja mustaksi.
Maantiepyörä on kuitenkin viikottain ajossa niin sateessa, kuin paisteessa. Eiköhän kiillon kesto aika pian selviä.
Jostain oon kuullut että sinoli vähän auttaisi pintaa pysymään hyvänä.
Mä kiillotin joskus sukellusvalaisimen akkupaketin sinolilla ja hienolla teräsvillalla, ja ainakin se kesti hyvin välimeren ja punaisen suolat, eli kai siinä joku taika oli.
Tuon liotuksen kanssa kannattaa olla tarkkana, vahva liemi syö alumiinia vauhdilla.
Itse tärvelin yhden ohjainkannattimen. Pienet ja hienojakoiset kierteet syöpyi sen
verran, että ruuvit ei enää ottaneet kiinni.
Komiaa työtä kammet, kateellisena katselin kuvia.
Markku Lehikoinen
Ei kummonen diy van päällystin alin lasien sangat kutistesukalla mukavuutta tuomaan.
Lähetetty minun CPH2307 laitteesta Tapatalkilla
Kona kikapu deluxe 2004
Kyllä: "savu" nousee, jos on vahva liemi. Stemmin liotin siten, että suojasin sisäosat teipillä enkä varsinaisesti upottanut stemmiä lipeään, vaan hankaussienellä levitin lipeää stemin pintaan. Hankaus ja lipeä yhdessä on selvästi nopeampi, kuin pelkkä liotus.
Stemmistä ei ainakaaan vielä tullut kampien veroiset, mutta kesän ajokauden jälkeen palaan niihin uudelleen. Syy voi toki olla myös alumiinin laadussa ja hienoisessa kiireessä: hyvän kiillon saaminen ei oikein ole hätäisten touhua.
Nopea uudeleen vahaus on pitänyt kiillon hyvänä.
Kiillotetut kammet kaipasivat jotain muuta kuin mustan rattaan kaverikseen, joten kaapista ajettu eturatas ja hommiin. Mietin hetken mikä olisi paras suoja niille alueille, jotka eivät saisi luopua eloksoinnista. Kynsilakka on helposti asetonilla pois pyyhittävissä, joten purkki sellaista vaimon varastosta. Varoen pumpulitikulla lipeää ja vähän hankausta ja eloksointi poistui melko helposti. Kynsilakka oli kuitenkin hieman liian pehmeää eikä myöskään suojauksen täydellisyyttä ollut helppo todeta, joten joistakin paikoista eloksointi kärsi vähäisesti, eikä rajasta tullut niin hyvää, kuin halusin. Kevyen hionnan ja kiillotuksen ajaksi suojasin muun teipillä, mikä toimi hyvin. Ajetaan nyt tällä katsotaan, mitä tapahtuu.
Joku toinen tapa suojata kuin kynsilakka olisi oltava, jotta työhön kannattaisi ryhtyä uudella rattaalla -sellainen erittäin varma, mutta poistettavissa oleva.
Laitettuani rattaan paikalleen yllätyin miten kevysti ketju kulki eturattaalla -olisikohan tullut joku watti säästöä?
Kirjanmerkit