Kevätaurinko, sopivasti lämmintä, toistä kotiin 15 km 5 m/s myötätuuleen. Perjantai.
Nyt voin kuolla.
Jäsen
Kevätaurinko, sopivasti lämmintä, toistä kotiin 15 km 5 m/s myötätuuleen. Perjantai.
Nyt voin kuolla
Palstajyrä
Ota ny olut ja käy saunassa ensin.Alkujaan tämän lähetti mpesu
Nyt voin kuolla
Polku se on paikallaan polkeva polkukin... Aurora
Aktiivijäsen
Eilen kauppamatkalla ohitin mummopyörällä jonkun kypärättömän hybridistin. Se lähti heti peesiin, mutta putosi sadan metrin jälkeen ylämäessä. Onneksi asun mäen päällä, että kykenin ajamaan pihaan ja autotalliin läähättämään ja rauhoittelemaan pumppua. Heikotti vielä puoli tuntia jälkeenpäinkin. Se ohitus oli ihana hetki.
Pyörätien väkeä.
Aktiivijäsen
Viime viikonloppuna rullailin maantiesinkulalla ristiin rastiin stadia. Loistava ajokeli, ei loskaa. Kevät! Melkein leijuin ilmassa.
Ankka riitelee - Asiat eivät
Aktiivijäsen
Aloittajan kanssa tuli tänään ihan lenkillä ollessani ihan samanlaiset fiilikset.Pyörä kulki erittäin kovaa (maasturi) ja sää oli kaikkein parhain. Ei liian kylmä eikä kuuma. Sitä tajusi taas miksi fillarointiin jäikään koukkuun. Fantastic!
Aktiivijäsen
Eilen kaveri veti ja mä peesasin. Se näki sellaisen apumoottoripolkupyörän edessä ja sai siitä hirveen takaa-ajokiiman. Mä vedin kieli vyön alla peesissä. Se oli semmonen ihme fillarin ja mopon sekasotku jossa on nyrkin kokoinen SACHS moottori kiinnitettynä takahaarukkaan. Oltiin siis menossa Hannoverissa rautatieasemalle. Ohi tietenkin ajettiin, mutta samalla ajettiin harhaan ja saatiin haeskella reitille kauan. Mutta oli se sen väärtti. Eksyttiin ruokakaupan eteen josta ostettiin pieni pullo kuohuviiniä ja mansikoita.
hevosella on viisi hevosvoimaa
Vakiovieras
Muistui mieleen viime kesältä.
Poljin lenkin Lauttasaaren kautta. Sillalla tuuli ihan perkeleesti. Edessä painoi ihan pron oloinen kuski maantiekilpurilla. Ajattelin etten ikinä pääse mäkeä ylös tässä tuulessa kaatumatta, tai olematta aivan tukehtumispisteessä.
Mutta mutta, tiedä mikä tuli, mutta päätin ottaa kunnon vauhdin mäkeen ja mennä sen kilpurin ohi täpärillä
Vakiovieras
Oma kokemus on vähän samanlainen kuin Kebnellä. Olin pysähdyksissä liikennevaloissa, lähtiessäni siitä sitten ajamaan minut ohitti mies citymaastopyörällään. Kaverilla oli kyllä satula aivan liian korkealla, siihen malliin keinui puolelta toiseelle. Oli ihan pakko lähteä ajamaan kovempaa ja katsoa, että onko vielä kantapää polkimella polkijoita. Kun aloin olla rinnalla, huomasin miten äijä lisäsi kierroksia. Ajattelin, että aha, kisaamaanko tässä ruvetaan. Eipä muuta kuin kierroksia koneeseen vaan ja sinnehän se äijä jäi. Oli ihan pakko lähteä revittelemään, mitäs härnäsi.
Jäsen
Kebne on kyllä ainutlaatuinen nainen kun osaa itsensä kisaan yllyttämisen jalon taidon. Yleensä kaikki tuntemani naiset lähinnä hymistelevät ja pitävät lapsellisena kun kehuskellaan vaikkas työmatkoilla sattuneista suurista etappivoitoista.Muistui mieleen viime kesältä.
Poljin lenkin Lauttasaaren kautta. Sillalla tuuli ihan perkeleesti. Edessä painoi ihan pron oloinen kuski maantiekilpurilla. Ajattelin etten ikinä pääse mäkeä ylös tässä tuulessa kaatumatta, tai olematta aivan tukehtumispisteessä.
Mutta mutta, tiedä mikä tuli, mutta päätin ottaa kunnon vauhdin mäkeen ja mennä sen kilpurin ohi täpärillä
Jäsen
Aah...mikään ei voita jopolla ajelua. Maantiepyöräilijää joskus peesailin, yritti pudottaa, ei onnistunut. Jonkin ajan kuluttua huusin: "mä voin tulla välillä vetään?!"
Emmä nyt ainakaan sinne lähe
Vakiovieras
Ihanalta tuntui viime kesänä, kun sain työpäivän jälkeen ohittaa maantiefillaristin 15-kiloisella hybridilläni reppu selässä ylämäessä. Toki minulla on nuoren ikäni takia etua moniin harrastajiin verrattuna, eikä vauhtiakaan kovin paljon ollut, mutta perverssin mielihyvän sain silti.
Vähemmän ihanalta on tuntunut jälkeenpäin tajuta, kuinka paljon on tullut sikailtua muita kohtaan juuri samoilla pätkillä. Hurmos ei saisi voittaa turvallisuutta.
Yöhöpisijä
Aika hyvän efektin saa aikaan, kun ohittaa hybridikuskin ja itsellä on lastenistuin lapsineen lisäkuormana. Ei siinä nyt mitään erityisen ihanaa ole, mutta kun keskustelu kerran lähti tälle linjalle.
A Gentleman will walk but never run
Vakiovieras
Tilanne tänään Espoossa:
Olin lenkillä cc:llä ja tulin "ojan pohjalta" kevyen liikenteen väylälle, jossa ohi suhahti Jopo-kuski mäestä hankitulla vauhdillaan. Taisipa kuskilla olla jopa olutpullo kourassaan. Ohittelin sitten kyseistä Jopoa hetken kuluttua ilman sen suurempia runttaamisia. Keskustelu:
Jopo: "Kisa? Kisa?"
Minä (hymy korvissa): "Ihan koska vaan."
Jopo: "Joo, mä isken tällä Jopolla täältä kohta"
En (harmikseni) nähnyt kuskia ohituksen jälkeen, mutta kyllä tuo toi hymyn huulille. Oli jotenkin niin hauska keskustelunavaus
Vakiovieras
Äläs nyt, kai sitä joskus saa yrittää olla ylpeä itsestään, vaikka aiheetta. Kun ne hetket ovat niin vähissä muuten.
Vakiovieras
Tänä aamuna töihin ajaessa oli oikein nätti auringonpaiste ja nojapyörässäni lopultakin niskatuki asennettuna. Mahtavaa oli päästellä koko yläruho rentona 35km/h mutkaista pyörätietä pitkin. Täytyy myöntää, että pisti hymyilemään kovastikin.
Always be yourself. (Unless you suck)
Jäsen
Heh, itse en ihan tuota ole tehnyt, kun penskan kanssa tulee ajeltua aika varovasti, mutta normi työmatkat ajaa saman asian. Kummasti kohoaa "pro"-fillaristin vauhti, kun ohitan likaisella, lähes 20-kiloisella 3-vaihteisella Piiltema-pyörällä. Ja ilme olisi näkemisen arvoinen, kun se piiltema-pyörä mummosatulalla vaan loittonee ja loittonee... Priceless, ellen sanoisi
Näitä tapauksia on erityisen runsaasti juuri keväisin, kun talven löhöilykauden jälkeen ei ymmärretä, että se vauhti on aika paljon kuitenkin "moottorista" kiinni eikä pyörän hinnasta.
Vakiovieras
Sunnuntaiaamuna oli kiva katsella pyöritellessä joutsenten ylilentoa kun P-pyöräkuskit painaa ohi kuuttakymppiä ainaski.
Satunnainen piilopyöräilijä
Veteraani
Kyllä minulla on ollut periaate, ettei lihasvoimalla liikkuvia ole syytä kiusata. Mistä sitä tietää onko joku hitaasti etenevä maantiepyöräilijä lähtenyt aamulla ajamaan Porista Espoon kautta Lahteen. Mopoilijoita kyllä pitää aina tilaisuuden tullen hiukan muistuttaa, että lihasvoimallakin pystyy saamaan vauhtia.
Eilisen maastolenkin paluuosuudella oli mukava todeta, että polkupyöriä suorastaan vilisi väylillä. Kyllä se auringonpaiste tekee ihmeitä kun saa suomalaisetki ajamaan polkupyörällä.
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Yöhöpisijä
En minä sanonut, että tuohon temppuun piti ajaa kovaa tai varomattomasti (jotka eivät ole sama asia), vaan se ohitettava ajoi vielä hitaammin kuin minä.
Tämän aamuinen kiertolenkki oli aika lähellä hyvää hetkeä: kaunis ilma, ei mitään häslinkitilanteita ja ympärillä kaunis keväinen luonto.
A Gentleman will walk but never run
Ajelin rauhallisesti lievässä myötätuulessa kuraisessa maastoajoasussa kotiinpäin. Aurinko lämmitti mukavasti ja kuivasi kuratkin. Joku meni ohi oikealta ja toinen vasemmalta. Mulla ei ollut kiirettä mihinkään.
Ihmiset oli hyväntuulisen oloisia, koirat oli sidottu ja autot antoivat tilaa. Näin meillä täällä vantaalla
Ei mikään tavis
Vietän ihania hetkiä ihan jossain muualla kuin kevyen liikenteen väylällä.
Jäsen
Samaa mieltä. Jos olen juuri palaamassa kotiin pidemmältä maantielenkiltä (ei kuitenkaan ehkä ihan noin pitkältä mitä lansive ehdotti
Jäsen
Vectran ratin takana?Vietän ihania hetkiä ihan jossain muualla kuin kevyen liikenteen väylällä.
Ei mikään tavis
No ei siellä. Siellä lähinnä itkettää kun katsoo sitä >40l/100km ajotietokoneen kertomaa hetkellistä kulutusta... Onneksi suomessa bensa on niin halpaa kuitenkin.Vectran ratin takana?Toisaalta, jos kulutus tuon 40 litraa, niin yleensä siinävaiheessa tulee kyllä silti hymy huuleen kun kattoo peilistä viereisen kaistan bemaria/audia/tms joka jäi sinne kauaksi farmarin taakse...
Onneksi Audi S4 Avanttia ei ole vielä valoihin vierelle sattunut....
Vakiovieras
Tämä 20 -kiloisella piilteema pyörällä "pro" -fillaristin ohittelu on joHeh, itse en ihan tuota ole tehnyt, kun penskan kanssa tulee ajeltua aika varovasti, mutta normi työmatkat ajaa saman asian. Kummasti kohoaa "pro"-fillaristin vauhti, kun ohitan likaisella, lähes 20-kiloisella 3-vaihteisella Piiltema-pyörällä. Ja ilme olisi näkemisen arvoinen, kun se piiltema-pyörä mummosatulalla vaan loittonee ja loittonee... Priceless, ellen sanoisi
Näitä tapauksia on erityisen runsaasti juuri keväisin, kun talven löhöilykauden jälkeen ei ymmärretä, että se vauhti on aika paljon kuitenkin "moottorista" kiinni eikä pyörän hinnasta.
urbaani legenda, joka aina näin keväisin pulpahtaa tänne keskusteluun. Nyt vaan näköjään lisätään painoa joko lapsella tai repulla.
Ollaan niin kovakuntoisia se pari sataa metriä pyörätietä. Toisaalta kertaakaan ei vaan ole moista kiitäjää kohdalle sattunut.
Aktiivijäsen
Hyvä ilmaisu: Takaa-ajokiima.
Kisailu ei ole jokapäiväistä mulle, yleensä otan rauhallisesti. Ihmisillähän on eri pituisia lenkkejä, enkä viitsi pilata pitkää lenkkiäni millään välineellä lähtemällä ensimmäisen ohiajajan perään. Joskus joku onnistuu kuitenkin provosoimaan. Helpoiten onnistuu, kun yrittää jäädä maasturilla tai jollain muulla hitaammaksi tarkoitetulla peesiin maantielenkillä. Se ei vaan jotenkin sovi, joku roti se olla pitää! On vain pakko pudottaa ihan yleisen järjestyksen säilyttämiseksi (ja maantiehimmeliin uhrattujen eurojen perustelemiseksi). Toistaiseksi on onnistuttu, mutta välillä on vetänyt hapoille. Viimeistään tasaselle tai mieluiten lievään alamäkeen sekä täydelle 53-12 välitykselle päästessä tuppaa hännystelijöiltä välitykset viidessäkympissä loppumaan.
Olipa muuten viikonloppuna mukava ajella. Pöly hieman haittaa sekä sopivasti yleensä mutkiin jätetyt hiekanjämät.
Aktiivijäsen
Taitaa olla nuo hitaat maantiepöräilijät yleensä tekemässä alku tai loppulämmittelyä tai tekemässä kevyttä lenkkiä. Pro-kuskithan tekee sellaista. Silloin onkin yleensä ainoa hetki, jolloin taviksella on hybridinsä kanssa mahkut ajaa ohi tuollaisesta. Uskon, että moni kaupunkiseutujen maantiepyöräilijä toppuuttelee vauhtia siellä alku ja loppupäässä olevilla pyöräteillä jo ihan turvallisuussyistäkin, mutta kun pääsevät taajaman ulkopuolelle, alkaa nopeudet nousta pois siitä tavisluokasta, jota itsekin taidan edustaa. Toisaalta on helppoa ohittaa joku hetkellisesti ja kaartaa sitten tien sivuun läähättämään. Myös pitkä lenkki hidastaa vauhtia.
Pyörätien väkeä.
Yöhöpisijä
Tästä suunnattomasta nopeudestani tai pikemminkin hitaudestani saa paremman käsityksen kun kerron, että cc:lla lapsi kyydissä sopiva marssivauhti oli 22 km/h. 24 vaatii jo ponnisteluja ja vaimo jätti minut mennen tullen kyydistä sporttihybridillään, jos halusi. Maantiepyörää vastaan ei olisi mitään mahkuja, kyllä ne on enempi mummopyöräsarjaa, joita tuolla n. 25 kiloisella yhdistelmällä (ilman kuljettajan painoa) haastetaan. Siitä painosta yli puolet on lapsen ja istuimen painoa.
Minä olen ajat sitten päättänyt, että ajan aina omaa vauhtiani (johon vaikuttaa tilannenopeus) ja että maantiepyörällä ei voi ajaa ns. isoa kovaa ennen kuin taajama on takana.
A Gentleman will walk but never run
Palstajyrä
Yleensä se ihana hetki on kun bongaa ihanan metsäpolun pään ja poistuu kevyen liikenteen väylältä pöpelikköön maasturilla.
Kyllä minäkin Wilson Kirvan ohitan hölkäten jos hän kävelee.
Ei viitsi lähteä kiusaamaan hiki päässä ohi vääntäjiä.
Kai ohittelu tuo heille virtuaalihaasteita ja voi kehittää täten kuntoakin.
Aktiivijäsen
Joskus peesasin paria mopoa Mankkaan K-supermarketilta Otaniemen vesitornin mäkeen asti (eli, öö, useampi kilometri). Mäkeen tietty huonokuntoisena hyydyin. Voi olla että olisi mäessäkin voinut pysyä kyydissä, jos siinä edeltävissä valoissa ei olisi tullut uhottua molemminpuolisesti, kun jouduttiin odottamaan vihreää. Sen jälkeen oli tietty turha odottaa yhtään armoa.
Tämähän nyt ei tietenkään oikeastaan vaadi tehoa juuri lainkaan, mutta mopoilijoille tuli selvästi yllätyksenä.
---
Tänään olin kevyenliikenteenväylällä jo ohittamassa edelläkulkevaa syklokrossaristia, mutta tämäpä keksi sen ainoan laillisen tempun jolla siinä vaiheessa voi estää ohituksen.
Tervehti.
Riding straight ahead in a forward fashion.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit