Maassa missä vielä reilu sata vuotta sitten pääasiallinen tapa viljellä maata oli kaskeaminen ei helposti löydy täysin koskematonta metsää. Voi tosin olla että edellisista hakkuista on pari kolme vuosisataa.
Aktiivijäsen
Maassa missä vielä reilu sata vuotta sitten pääasiallinen tapa viljellä maata oli kaskeaminen ei helposti löydy täysin koskematonta metsää. Voi tosin olla että edellisista hakkuista on pari kolme vuosisataa.
Aktiivijäsen
Minä en sinänsä osaa sanoa edes mielipidettä, mikä olisi oikea määrä "hoitamatonta" metsää ja paljonko pitäisi suojella tms.
Lähinnä mua ihmetyttää se, että luontotyypit tuosta vaan muutetaan ihan toisenlaiseksi suo - ojitus - metsä (tai joku kitumetsä). Tämän toimenpiteen seurauksia on tarkkailtu lähinnä puun kuutiomäärissä, vesistöille tai eliöstöille aihutuvat tuhot eivät maanomistajia tai laskentainsinöörejä kiinnosta.
Onhan tuo todellisuus ihan kauhea, kun karttapaikassa aikansa armasta Suomea zoomailee.
https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Veteraani
Luonnon kannalta metsäpalo eroaa aika paljon päätehakkuusta. Siinä vanhat kilpikaarna männyt voi hyvinkin selvitä aika vähillä vaurioilla, ja muutenkin siltä tuhkan alta lunto nousee ja uudistuu ihan reri tavalla. Yksityiskohtia en nyt muista, mutta jostain kirjasta luin aikoinaan pitkät selvitykset aiheesta. Ainakin se kaikki mätästys ja äestys jää väliin, joka on aika voimakas käsittely sille maaperälle.Alkujaan tämän lähetti tikola
XT-vaihtajia vuodesta -95.
Forumilordi
Joo, tämä oli kyllä aika pysäyttävä dokumentti. Ihminen päätti, että Naali on tärkeämpi kuin kettu tuossa kohden. Jossain muussa paikassa sitten taas tapetaan jotain muuta, että saadaan lisää kettuja. Jos naalikanta on Suomen rajojen ulkopuolella riittävä, niin vähän kummalliselta tuo kuulosti.
Veteraani
En muista prosentteja, mutta iso osa ojituksista tehtiin ihan turhaan liian kovalla innokkuudella. Metsän kasvu ei parantunut juuri lainkaan, mutta vesistöihin saatiin tehtyä aika rumat vaikutukset.
XT-vaihtajia vuodesta -95.
Moottoriturpa
Se on nyt maahan kaatunutta maitoa, suot on ojitettu. Turha murehtia asioita, joille ei voi mitään. Olen kyyninen nihilisti, sori siitä.
Älkää harmitelko mennyttä vaan miettikää tulevaisuutta. Voisiko suot ennallistaa? Voiko itse tehdä jotain konkreettista vai pitääkö ottaa yhteyttä omaan kansanedustajaan?
Jäsen
Tämän allekirjoitan - isäkin on 80 luvulla ojittanut. Se oli sitä aikaa - nykyään suo jätetään karpaloiden keräilyä varten, kun ei siinä entisellä suolla kumminkaan puu kasva. Se kannattaisiko ojat mättää tukkoon on sitten oma tieteenhaaransa. Kyllä ne sinällään vuosikymmenissä tukkeutuvat, jos niille ei mitään tehdä. Äestys taitaa olla 80 luvun asioita sekin, eli eiköhän nykyään se maanmuokkaus ole lähinnä mätästystä, jossa otetaan kaivinkoneella kottikärryllinen maata ja käännetään se ylösalaisin ja siihen kasan päälle laitetaan sitten taimi. En nyt ole ihan ajan tasalla kaikista koneellisen metsänhoidon menetelmistä, kun se oma osuus on lähinnä lumituhojen perkausta kasoihin, josta niitä traktoripelillä kelkotaan polttopuuksi. Sitä hommaa yksistään riittää jo aika paljon yhden ihmisen tarpeisiin.
Jäsen
Minä väitän, että suot ennallistuvat omia aikojaan, jos mitään ei tehdä. Muutama vuosikymmen kyllä vie ojituksesta tehot pois - ja sadat vuodet sitten lopullisesti. Eli ei se oja siellä loputtomiin vedä, jos mitään sille ei tehdä.
Jäsen
Muutaman kilsan päässä meiltä on tommonen suojeltu metsä, joka ei tosiaan kovin hirveästi eroa vanhasta talousmetsästä. Mutta sen lähellä on jonkinmoinen metsäalue, joka vaikuttaa siltä että siellä ei ole käyty sahan ja kirveen kanssa kymmeniin vuosiin - ainakaan kantoja ei näy missään, edes sammaleen alla. Ja siinä metsässä on kyllä aivan omanlaisensa tunnelma. Omistan itse kymmenisen hehtaaria talousmetsää parin kilsan päässä tuosta ja ero talousmetsän ja metsän välillä on melkoinen.
Veteraani
Jotkut pilkkaa jälkiviisautta, mutta minusta on ihan järkevää käydä menneet virheet läpi ja ottaa niistä opiksi. Vielä hölmömpää on toistaa samoja virheitä.
XT-vaihtajia vuodesta -95.
Jäsen
Ei sitä ojitusta voi ajatella mustavalkoisesti, että se olisi aina pahasta. Jos pohjavesi on korkealla niin se niin se heikentää puuston kasvua merkittävästi. Toisaalta liian syvät ojat ja syvällä oleva pohjavesi taas vastaavasti voi kuormittaa vesistöjä ja lisätä turpeen hajoamista. Alueet on erilaiset.
Moottoriturpa
En sanonut mitään sellaista, ettenkö olisi tuota mieltä. Olen opiskellut kohtuu määrän ympäristötieteitä ja Erkki Lähteeni lukenut. Mut 50-60 -luku meni, keskitytään tähän päivään. Ei tehdä samoja juttuja kuin silloin.
Tarkoitin tilannetta, jossa maallikko ahdistuu asioista, joille hän voi mitään. Aina voi taivastella asioita, mutta siitä ei ole hyötyä.
Aktiivijäsen
Jälkiviisaudella on kyllä hyvä osoittaa, että tämänkin päivän viisaudet ovat tulevaisuudessa mahdollisesti ihan prseestä revittyjä valintoja. Sikäli terveellistä toimintaa.
Ovatko tulevat jälkiviisaat mahdollisesti samaa mieltä tämän päivän aktivistien (ne ei-omistavat-stalinisti-sosialisti-kela-neukkukuutio-porukat) kanssa?
Moottoriturpa
Nimenomaan näin. Esimerkkinä vaikka tuo sähköautoilu. Mitähän siitä ajatellaan 2060-luvulla? Oho, kaivettiin pallo reikiä täyteen vahingossa.
Varsin todennäköisesti näin tulee olemaan asianlaita.Ovatko tulevat jälkiviisaat mahdollisesti samaa mieltä tämän päivän aktivistien (ne ei-omistavat-stalinisti-sosialisti-kela-neukkukuutio-porukat) kanssa?
Toisaalta sitku ne nykyiset aktivistit ovat laiskanpulskeita keskiluokkaisia keski-ikäisiä he voivat katsellä etäältä toimintaansa ja vierastaa sitä
Mutta silloin onkin jo uusi sukupolvi ja uudet aktiviteetit.
Veteraani
Tästä olen samaa mieltä!
Vaikkakin poliittinen historia ja sen tutkiskelu taitaa olla aika suosittu ikämies harrastus. Ainakin kirjoja ja muita muistelmia julkaistaan aika taajaan.
XT-vaihtajia vuodesta -95.
Palstajyrä
Hieno palvelu!! Tästä linkistä myonnän sinulle virtuaalisen Suomalaisen diasporan kansainvälisen jellonavaakunamitalin.
En ole päässyt shoppailemaan sitä metsäpalstaa edelleenkään, mutta viikonloppuna painan sinne pusikkoon kun ei ole mitään muuta ohjelmaa. Jos kiinnostaa, niin palstan koilliskulman sijainti on suunnilleen 49°50'53.1"N 96°16'27.9"W ja se on "varttisektorin" kokoinen, eli puoli mailia per kantti nelio. Sen pitäisi olla matala harjun tapainen ja molemmilla puolilla harjua on isot suot/kosteikot. Vanhaa järven pohjaahan tämä alue on, mutta toi on osa pohjois-etelä suuntaista harjua, mikä tosin etelässä on todella matala.
6.7 WTF/kg
Jäsen
Itse katselen karttani nykyään täältä:
https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Samat jutut kuin karttapaikalla, mutta lisäksi paljon enemmän. Vaikkapa ne luonnonsuojelualueet.
Viestin säännöt
Lainaa viestiä vastauksessa
Kirjanmerkit