Heitäs esimerkki.
#1 Joulun Suuri Runorace 2009-voittaja
There can be only one.
rumaa jälkee metsäkone tehnyt Ylisen kalliolla....
Tai muutama vuosikymmen sitten kun mäntytukki oli selväsi arvokkaampaa kuin kuusi, niin männyntaimikoita perustettiin rehevillä, kuusille paremmin sopiville maille. Eihän tuollaisessa maaperässä tule kunnon tukkimäntyjä, vaan "turilaita".
Kummastakin esimerkistä löytyy kuitenkin ihan kelvollisiksi kasvaneita tapauksia. Eivät nuo vieläkään riitä syyksi luontaisesti syntyneen taimikon uudistamiseen.
Tarinahan ei kerro puulajista mitään. Ymmärtäisin helposti esim. hieskoivikon tai pihlaja-, leppä- ym. ns. roskapuustotaimikon mylläämisen. Vai olisiko kyseessä voinut olla myyrätuhon korjaaminen?
#1 Joulun Suuri Runorace 2009-voittaja
There can be only one.
Mäntykangasta oli ja männyntaimia kasvoi. Ilmeisesti sitten liian vähän Metsäkeskuksen mielestä kun kerran äestykseen oli ryhdytty.
Kyllä siellä jo viikonloppuna pystyi ajamaan, kun sen verran oli jo polkua kerinnyt tuonnekin muodostumaan.
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Tankkikuski hei, keväällä raivasin pientä metsäpalstaa, hyvin kasvanutta taimikkoa. Pois kaikki roskapuu, lepät, haavat pajut ja jätin vain havupuut ja koivut... nyt tulikin mieleen, että olisiko jotain pitänyt jättää HIRVILLE ruuaksi? Syökö ne nyt ne männyt?
Kunka korkeita mäntyjä?
#1 Joulun Suuri Runorace 2009-voittaja
There can be only one.
Luontaisesti lähtenyt taimikko... vaihtelua on sellaistet 3-5 metriä. Kolmemetriset varmaan maistuu? Männikköä se on, koivut jätettiin "muuten vaan"...
Melko varmasti niitä pienempiä syödään. Laskitko jäävän puuston runkoluvun?
#1 Joulun Suuri Runorace 2009-voittaja
There can be only one.
Jäävän puuston tiheyttä koitin kartoittaa, ts. onko sillä väliä, jos joku taimi syötäisiinkin. Normaalisti metsänomistajan itsensä tekemä taimikonhoito tuppaa olemaan tiheänpuoleinen, joskus ei hyvällä tahdollakaan erota "tehtyä" isäntälinjan taimikonhoitoa tehdystä. Jos olet harventanut taimikon 2000 runkoon hehtaarilla tai alle, hirvituho tullee tapahtuessaan olemaan merkittävän tasoinen.
#1 Joulun Suuri Runorace 2009-voittaja
There can be only one.
Jaahans, no minäpä lasken ne ensi kerralla.
Sitäpaitsi, pitäähän hirvienkin elää. Syökööt minkä haluaa.
Ota neljän metrin ongenvapa mukaan ja pyörähdä itsekeskeinen ympyrä, laske taimet, joihin vapa osuu. Pidä vavan tyvi paikoillaan, ts.älä kurkottele. Kerro taimien lukumäärä kahdella sataa. Tulos on muotoa runkoa/hehtaarilla.
#1 Joulun Suuri Runorace 2009-voittaja
There can be only one.
Tuo voi olla minulle se vaikein kohta. En ole itsekeskeinen vaan pikemminkin empaattinen. Yritän kuitenkin.
Jollain kurssilla oli joskus sellainen sauva käytössä... pyörittiin ympyrä ja laskettiin rungot, jotka olivat isompia kuin se haarukka... olikohan se relaskooppi?... silläkö ei tee mitään? Ja tosiaan puun latvoja tähtäiltiin kans... jotain aziaan liittyvää on joskus tullut kokeiltua kun tarkemmin muistelee...
Relaskooppi ei vörki taimikossa, sillä ei mitata runkolukua vaan puuston pohjapinta-alaa. Latvoja varmaan tähtäilit hypsometrilla.
Hupinsa kullakin!
Kuinka monta hehtaaria kuitupuuta, mäntyä, pitää olla kaadettavana, että moton tilaamisesta jää muutakin kuin lasku käteen? Kyseessä noin 30 v. harventamaton männikkö.
Mitä merkitystä on mestsäsertifikaatilla kun metsänomistajat eivät noudata sitä, ainakin moninaiskäyttön suosimisvaatimus unohdetaan aina. Polut aurataan aina avohakkuiden aikana ja harvennuksessa rungot kaadetaan poluille.
hannupulkkinen muokkasi tätä : 02.09.2009 at 20.52
Jos et aja et voi ottaa!
Holokki auki ku H. Moilane.
Palkkaat jonkun paikallisen isännän pistämään ne ensiharvennuspuut klapeiksi, niin kuutiohinta kuusinkertaistuu. Mäntykuidusta taitaa saada jotakin 15 euroa per kiintokuutio, kun klapeista saa helposti 40 euroa irtokuutiolta (kerroin kiintokuutioon 2,5). Tuskin sitä mäntykuitua tällä hetkellä kovinkaan hyvin kaupaksi edes saa. Toisaalta niiden klapien varastoinnissakin on omat ongelmansa.
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Miten metsästä saisi hävitettyä:
a) paarmat,
b) hyttyset,
c) hirvikärpäset ja
d) luonnonsuojelijat ja muut viherterroristit?
In a world without fences and walls, who needs Gates and Windows?
Jonkun legendan mukaan Karpaattien Neroksi, Ajatusten Tonavaksi ja Metsästäjien Metsästäjäksi itse itseään tituleerannut Nicolae Ceausescu antoi kylvää metsään DDT:a ennen jahtiin lähtöä. Vietnamissa käytettiin mm. napalmia, mutta siinä meni sitten metsä samalla.
A Gentleman will walk but never run
Kansallispuistot voisi hakata alas, kun yksityismetsien omistajat pantaavat hyvää raaka-ainetta.
Luontoa ei suojella siten että siihen ei kosketa.
Eihän sitä vanhoja rakennuksiakaan säästetä, miksi sitten metsää? Tulevaisuuden ihmiset kuitenkin tuhoavat ne lopulta.. nyt ois hyvä aika nostaa suomi kurjudesta, hakkaamalla kaikki kansallispuistot alas.
Jos metsään tahtoo niin menee sitten siperiaan.
![]()
skeptinen realisti
Kirjanmerkit