Kysy metsästä.

[Mika A]

Suomessa on tehty soiden ojituksia eniten koko maailmassa, ojittamatta on enää 40 % Suomen soista. Jostain luin, että silloin 60-70-luvun huumassa tehdyistä soiden avo-ojituksista noin 60-70 % oli turhia. Joten metsänkasvu parani vain 30-40 % ojitetusta pinta-alasta.

Kauhea työ ja kauhea jälki, mutta pieni hyöty.

Metsäkeskuksissa on viime vuosina patisteltu metsänomistajia suo-ojitusten kunnostustalkoisiin.

Propagandalinkki:
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/me...to/etusivu.htm

[Mika A]

Tuoltahan jotain infoa löytyy

http://www.mhy.fi/mhy/

"Virallista tietoa" löytyy myös
- Metsäkeskukset: http://www.metsakeskus.fi/web/fin
- Metsäntutkimuslaitos: http://www.metla.fi/

Ja koska tämäkin ketju sai ilmeisesti alkunsa aidosta suomalaisesta yhteiskunnallisesta keskustelusta (eli omien näkemysten esiin tuomisesta ilman vastapuolen kuuntelua), niin tässäkin asiassa on toinen puoli:

- Ekometsätalouden liitto: http://www.ekometsa.net/fi/index.html tai http://www.mehta.fi/fi/index.html

[Tank Driver]

Kuinkahan tämä metsän muokkaus oikein kehityy? Mikä näistä toimenpiteistä on turhaa oppirahojen makselua.

Paha mennä sanomaan. Hyvinkin paljon, ehkä kokonaan? Ei ollenkaan? Oppirahoja maksellaan alati niin muokkausmenetelmien, kuin -välineidenkin osalta. Näin jälkeenpäin olisi varmasti helppo sanoa, että ennenmuinoinen säätöauraus oli juuri tätä, mutta uusi metsä siellä aurausaloillakin kasvaa.

[Mika A]

Miksi Suomesta myydään ulos sellua, raakalankkua ja ooh..paperia.
Voisiko puuta kenties myydä ulos paremmalla jalostusasteella kuin raakamateriaalina. Jos ei nykyään voi niin miksei tulevaisuudessa tai miksei edes historiassa.

No kun Suomessa on vaivalla viimeksi kuluneen 61 vuoden aikana (vuonna 1948 Metsätaloudellisessa aikakausikirjassa julkaistusta harsintajulkilaumasta alkaen) jalostettu metsien puuntuotantoa vastaamaan sellu- ja paperiteollisuuden vaatimuksia, niin käännös mekaanisen puunjalostuksen vaatimuksiin vastaamiseksi ei suju nk. käden käänteessä.

Joskus muinoin tehtiin Suomessakin ikkunanpuitteet puusta, ja hyvin kestivät isältä pojalla (ja pojanpojalle...)

[lansive]

Tarkoituksena on rikkoa kunttakerros ja paljastaa kivennäismaa, joka toimii kasvualustana tulevalle puustolle. Muokkausjälkeen taimet saadaan joko luontaisesti, kylvämällä, istuttamalla tai näiden yhdistelmällä.

Visuaalisesti näky ei varmasti riemastuta ketään, sitä en puolustele.

Kyseinen alue (josta kmw siis kirjoitti) raivattiin alkukesästä (koivuntaimet yms. roskapuusto pois). Luontainen uudistuminen oli hyvällä alulla, ainakin uusia taimia oli tiuhassa. Hakkuu tuonne oli tehty jo joskus vuosia sitten.

Oliko tämä taas näitä virallisen totuuden mukaisia juttuja, jotka on pakko tehdä tai joutuu jokun metsäbyrokraatin hampaisiin puuston hävittämisestä?

[Ohiampuja]

Jonkin verran kun tulee liikuttua tuolla Lapin metsissä, niin niillä reissuilla olen luonut oman mielikuvani Suomen metsistä.

Tunnen monta kaveria, jotka kehuvat että "Juu lappi on tuttu paikka, olen hiihdellyt Levillä, Ylläksellä ja Pyhälläkin on tullut käytyä." Tällöin helposti se mielikuva niistä metsistä syntyy niitä valtateitä ajaessa, sen Audin Q7 ikkunan läpi tuijotellessa. Sama kaveri voi vielä todeta, että taloudellisestikin siellä menee hienosti, talot on komeita ja autot kiiltäviä.

Itse käyn kyllä kanssa hiihtelemässä, mutta sen lisäksi käyn siellä lokakuussa lintumetsällä valtion mailla, jotka ovat syrjässä näistä rahakkaista rinnealueista. Ja se Lappi ja metsä, joka siellä Tanhuan kyläkaupan nurkilla esittäytyy eroaa kyllä siitä Sirkan kylästä viikolla 8-11.

Ei se lohduton ole, erilainen vaan. Mutta sen metsän tilan huomaa, kun ajaa kilometrin verran sivuun niistä valtateistä. Se valtateiden viereen jätetty "suojavyöhyke" antaa väärän kuvan lapin metsistä. Metsähallitus on ollut julma isäntä...

[AimoS]

No kun Suomessa on vaivalla viimeksi kuluneen 61 vuoden aikana (vuonna 1948 Metsätaloudellisessa aikakausikirjassa julkaistusta harsintajulkilaumasta alkaen) jalostettu metsien puuntuotantoa vastaamaan sellu- ja paperiteollisuuden vaatimuksia, niin käännös mekaanisen puunjalostuksen vaatimuksiin vastaamiseksi ei suju nk. käden käänteessä.

Joskus muinoin tehtiin Suomessakin ikkunanpuitteet puusta, ja hyvin kestivät isältä pojalla (ja pojanpojalle...)

Taidat olla joku pesialisti? Onko niin että samasta syystä suomesta on hakattu koivut pois ja metsät ovat enimmäkseen havupuuta. Koivu oli joskus ihan kauheaa tavaraa metsäteollisuudelle. Talousmetsät jalostettu siis metsäteollisuuden tarpeisiin havupuuksi.Luontaisesti olisi enemmän seka/koivumetsää. Nyt koivua tuodaan venäjältä kun suomessa ei ole tarpeeksi...
Mutulla mennään, mutta näin muistan lukeneeni joskus.
Jos jollain on tietoa niin odotan kiinnostuneena!

[Tank Driver]

Onko niin että samasta syystä suomesta on hakattu koivut pois ja metsät ovat enimmäkseen havupuuta.

Ei ole.

[dILETANTTI]

Täällähän on mielenkiintoinen ketju. Nuorempana joutui metsätöihin ja nykyään sinne pääsee. Wikipediasta löytyi hyvää tekstiä, josta olen jossain määrin samaa mieltä. Mikään ei ole niin v-mäistä, kuin hakkuuaukean muuttaminen kasvavaksi metsäksi. Kyllähän luonto sen tekee itsekseen, mutta ne helvatut metsähyypiöt lähettelee kirjeitä, joissa udellaan metsänuudistuksen etenemisestä. Kun täällä tuntuu olevan asiasta jotain tietäviä, niin onko totta, että päätehakkuu on ainut lainmukainen tapa uudistaa metsää ja ao. jatkuva metsänkasvatus on lainsuojatonta toimintaa? Jostain olin joskus lukevinani itäsuomalaisesta miehestä, joka tästä asiasta oli päässyt käräjöimään.

Wikipediasta:
Jatkuvan eli erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmässä korjataan kypsään ikään ehtineet puut yksitellen tai pieniä aukkoja tehden. Myös heikkolaatuiset pienemmät puut poistetaan. Korjuuta voi verrata harvennushakkuuseen, mutta on vaativampaa, koska tavoitteena on mahdollisimman pitkälle säästää elinvoimaiset pienemmät puuyksilöt vahingoittumattomina. Jatkuva kasvatus vaatii tarkempaa suunnittelua kuin avohakkuisiin perustuva metsätalous, mutta on oikein tehtynä taloudellisesti kannattavaa [1]. Menetelmän etuna on avohakkuiden ja puhtaan taimikkovaiheen välttäminen, jolloin metsämaisema säilyy retkeiltävänä ja esimerkiksi kanalinturiista sekä muu metsäluonnon monimuotoisuus säilyy paremmin. Norjasta on myös näyttöä, että hirvituhot vähenevät [2]. Haasteita ovat mm. luontaisen taimettumisen varmistaminen, sekä maannousemasienen torjunta. Erityisesti valoa vaativat puulajit, kuten rauduskoivu ja mänty uudistuvat perinteisiä menetelmiä heikommin jatkuvasti peitteisessä metsässä.

[Tank Driver]

Kyseinen alue (josta kmw siis kirjoitti) raivattiin alkukesästä (koivuntaimet yms. roskapuusto pois). Luontainen uudistuminen oli hyvällä alulla, ainakin uusia taimia oli tiuhassa. Hakkuu tuonne oli tehty jo joskus vuosia sitten.

Oliko tämä taas näitä virallisen totuuden mukaisia juttuja, jotka on pakko tehdä tai joutuu jokun metsäbyrokraatin hampaisiin puuston hävittämisestä?

Paikanpäällä käymättä ja tilannetta tuntematta kuulostaa vähintäänkin typerältä menettelyltä.

Metsälaki velvoittaa metsänomistajaa uudistamaan päätehakkuualan viiden vuoden kuluessa hakkuun päättymisestä. Luontaisen uudistamisen käyttäminen on aivan tavallista, jopa suositeltavaa kun olosuhteet niin sallivat. Mikäli alue ei taimetu luontaisesti, tullaan metsänomistajaa lähestymään Metsäkeskuksen taholta ja kehottamaan muunlaisiin uudistamistoimenpiteisiin.

[Tank Driver]

Täällähän on mielenkiintoinen ketju. Nuorempana joutui metsätöihin ja nykyään sinne pääsee. Wikipediasta löytyi hyvää tekstiä, josta olen jossain määrin samaa mieltä. Mikään ei ole niin v-mäistä, kuin hakkuuaukean muuttaminen kasvavaksi metsäksi. Kyllähän luonto sen tekee itsekseen, mutta ne helvatut metsähyypiöt lähettelee kirjeitä, joissa udellaan metsänuudistuksen etenemisestä. Kun täällä tuntuu olevan asiasta jotain tietäviä, niin onko totta, että päätehakkuu on ainut lainmukainen tapa uudistaa metsää ja ao. jatkuva metsänkasvatus on lainsuojatonta toimintaa? Jostain olin joskus lukevinani itäsuomalaisesta miehestä, joka tästä asiasta oli päässyt käräjöimään.

Wikipediasta:
Jatkuvan eli erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmässä korjataan kypsään ikään ehtineet puut yksitellen tai pieniä aukkoja tehden. Myös heikkolaatuiset pienemmät puut poistetaan. Korjuuta voi verrata harvennushakkuuseen, mutta on vaativampaa, koska tavoitteena on mahdollisimman pitkälle säästää elinvoimaiset pienemmät puuyksilöt vahingoittumattomina. Jatkuva kasvatus vaatii tarkempaa suunnittelua kuin avohakkuisiin perustuva metsätalous, mutta on oikein tehtynä taloudellisesti kannattavaa [1]. Menetelmän etuna on avohakkuiden ja puhtaan taimikkovaiheen välttäminen, jolloin metsämaisema säilyy retkeiltävänä ja esimerkiksi kanalinturiista sekä muu metsäluonnon monimuotoisuus säilyy paremmin. Norjasta on myös näyttöä, että hirvituhot vähenevät [2]. Haasteita ovat mm. luontaisen taimettumisen varmistaminen, sekä maannousemasienen torjunta. Erityisesti valoa vaativat puulajit, kuten rauduskoivu ja mänty uudistuvat perinteisiä menetelmiä heikommin jatkuvasti peitteisessä metsässä.

Päätehakkuu EI OLE ainoa tapa. Tutustu vaikkapa www.innofor.fi

Tämä EI OLE mainos.

[dILETANTTI]

No jopas, että asialla kannattaa tehdä bisnestä. Itse tykkään tuosta ajattelusta, että metsä säilytetään metsänä ja hoidetaan maltillisesti. Metsällä on itselleni myös muita arvoja kuin raha. Kevättalvella tuli otettua sahapuita metsästä ja kun niitä otti sieltä metsähoidollisesti, ei metsästä huomaa, että sieltä on kaadettu puita. Metsä näyttää metsältä.

[veke]

Päätehakkuu EI OLE ainoa tapa. Tutustu vaikkapa www.innofor.fi

Tämä EI OLE mainos.

Tietyinpaikoin käytännössä on. Mm. kuusikoissa ja etenkin vanhemmissa kuusikoissa, ei kannata lähteä enää harventamaan. Vanhemmat kuusikot ovat tiensä päässä, puuta kuivuu pystyy ja lahoaa enemmän kuin uutta voluumia kasvaa. Samaten kuuset ovat arkoja kuoren tai juurten vahingoittumisille, joilla harvennuksella vioitetaan pystyyn jääviä puita saamaan lahovaurioita.

Uudistamisessa maan muokkaus ei pelkästään tuo kivennäismaata esille, vaan antaa taimelle "puhtaan" alan päästä kasvun alkuun ennen kuin heinä ja vatukko pääsevät kasvuun. Nykyisellään suositetaan enenevässä määrin laikkumätästystä ja laikutusta.

Mutta jokainen metsänomistaja tekee omat ratkaisunsa.

[Hupilisti]

Onko kantojen nosto todellakin toimiva keino juurikäävän torjuntaan? Kauanko kantojen nosto on "ollut muotia"?

[H. Moilanen]

Muistelisin, että joskus vuosituhannen taitteen tällä puolella kantoja ja muuta hakkuujätetä on ruvettu keräämään suuremmissa määrin. En tiedä onko kyse juurikäävän torjumisesta vai mistä, mutta ilmeisesti homma kannattaa taloudellisesti.

[Hupilisti]

Juu,se talousosasto on mulle selvä. Saattaa tuo juurikääpä olla vielä selvittämätön juttu.

[blondi]

Siis mikään spesialisti en ole metsäasioissa, mutta allergia-asioista uskon tietäväni keskimääräistä enemmän. Suomessa ei ole koskaan ennen ollut niin paljon koivuja kuin nykyään. Tämä selviää uudesta allergiaohjelmasta, jonka lähteisiin kyllä uskon koivun lisääntymisen osalta ainakin.
Mutta miksi toiset metsät pursuavat ihania sieniä ja toisissa niitä ei ole juuri lainkaan?
Mihin vuodenaikaan Kuusamon metsät ovat parhaimmillaan?

[kmw]

Mihin vuodenaikaan Kuusamon metsät ovat parhaimmillaan?

Kaikki vuodenajat käy (ainakin mulle)

[H. Moilanen]

Mihin vuodenaikaan Kuusamon metsät ovat parhaimmillaan?

Lopputalvesta. Kaadettu puu ei sinisty, sahuun jälkeen ei pihkaa ja taapeloituna kuivuu ilman päälle vedettyä pressua.

[--+MM+--]

Miksi Suomesta myydään ulos sellua, raakalankkua ja ooh..paperia.
Voisiko puuta kenties myydä ulos paremmalla jalostusasteella kuin raakamateriaalina. Jos ei nykyään voi niin miksei tulevaisuudessa tai miksei edes historiassa. Onko aina ollut pakko heittää honka sellukattilaan?
Sahojen toimittama puutavara on niin huonoa että se sopii valumuotteihin tms.
Kainuustahan louhitaan kiveä isoina kuutioina ja laivataan ja myydään NewYorkissa keittiötasoina n.1000kertaiseen hintaan. Kainuulaiset räjäyttää kallion ja ajaa kiven rekalla laivaan. Kenties työpaikka Kainuuseen?
Helppoa se on täällä jeesustella. Kiitos, helpotti vähän.

Kyllä Kainuussa yritettiin jalostaa puu paperiksi yks 100v. muttei kelvannu. Kiviä ei paljon mene. Aika pikkuinen paja Kuhmossa mikä niitä hommia tekee. Ohan täällä ny kaivos. Ei sinnekkään kaikki mahdu ja suurelle osalle ei palkka riitä.

jees.

µ

[blondi]

Talvella ei huvita mennä Kuusamoon, kun siellä Rukan seutuvilla on jotenkin täyden oloista. Lisäksi mukana pyörii 1 reipas eskarilainen ja yksi kitisevä leikki-ikäinen sekä yksi kitisevä 'aikuinen'. Eli suhteellisen helpolla haluaisin päästä. Mökki on Rukalla, eli sinne voi tarvittaessa mennä yöksi, mutta onhan autiotuvissa tmv. nukkumisessa ihan oma tunnelmansa. Mutta matkojen pitäisi olla suhteellisen lyhyitä, että noi kitisijätkin jaksais. Onko vinkkejä?

[Tank Driver]

Onko kantojen nosto todellakin toimiva keino juurikäävän torjuntaan? Kauanko kantojen nosto on "ollut muotia"?

Ei sekään aukoton tapa ole, osa hienojuurista jää maahan ja maannousemasieni leviää mm. juurikosketuksella. On se kuitenkin askel parempaan.

[kmw]

Metsät voivat alkaa kiihdyttää ilmastonmuutosta

http://www.yle.fi/uutiset/luonto_ja_...ta_684293.html

[Yuggas]

Täällähän on mielenkiintoinen ketju. Nuorempana joutui metsätöihin ja nykyään sinne pääsee. Wikipediasta löytyi hyvää tekstiä, josta olen jossain määrin samaa mieltä. Mikään ei ole niin v-mäistä, kuin hakkuuaukean muuttaminen kasvavaksi metsäksi. Kyllähän luonto sen tekee itsekseen, mutta ne helvatut metsähyypiöt lähettelee kirjeitä, joissa udellaan metsänuudistuksen etenemisestä. Kun täällä tuntuu olevan asiasta jotain tietäviä, niin onko totta, että päätehakkuu on ainut lainmukainen tapa uudistaa metsää ja ao. jatkuva metsänkasvatus on lainsuojatonta toimintaa? Jostain olin joskus lukevinani itäsuomalaisesta miehestä, joka tästä asiasta oli päässyt käräjöimään.

Wikipediasta:
Jatkuvan eli erirakenteisen metsänkasvatuksen menetelmässä korjataan kypsään ikään ehtineet puut yksitellen tai pieniä aukkoja tehden. Myös heikkolaatuiset pienemmät puut poistetaan. Korjuuta voi verrata harvennushakkuuseen, mutta on vaativampaa, koska tavoitteena on mahdollisimman pitkälle säästää elinvoimaiset pienemmät puuyksilöt vahingoittumattomina. Jatkuva kasvatus vaatii tarkempaa suunnittelua kuin avohakkuisiin perustuva metsätalous, mutta on oikein tehtynä taloudellisesti kannattavaa [1]. Menetelmän etuna on avohakkuiden ja puhtaan taimikkovaiheen välttäminen, jolloin metsämaisema säilyy retkeiltävänä ja esimerkiksi kanalinturiista sekä muu metsäluonnon monimuotoisuus säilyy paremmin. Norjasta on myös näyttöä, että hirvituhot vähenevät [2]. Haasteita ovat mm. luontaisen taimettumisen varmistaminen, sekä maannousemasienen torjunta. Erityisesti valoa vaativat puulajit, kuten rauduskoivu ja mänty uudistuvat perinteisiä menetelmiä heikommin jatkuvasti peitteisessä metsässä.

Ei päätehakkuu ole ainut tapa uudistaa metsää tai jatkuva kasvatus lainsuojatonta toimintaa.

Aina jostain löytyy poikkeus, mutta käytännön tasolla päätehakkuu on ainut järkevä tapa uudistaa metsää, JOS sillä metsän kasvattamisella on yhtään taloudellista merkitystä.

[Yuggas]

Metsäkeskuksissa on viime vuosina patisteltu metsänomistajia suo-ojitusten kunnostustalkoisiin.

Propagandalinkki:
http://www.metsakeskus.fi/web/fin/me...to/etusivu.htm

Tähän vois todeta, että jos se suo nyt kerran on ojitettu, niin on järjetöntä jättää se oman onnensa nojaan. Kannattaahan se nyt pitää sellaisessa kunnossa, että puulla on edellytykset kasvaa. Niissä tapauksissa, ettei ojitusalueilla nähdä puuntuottamista kannattavana tai ettei sitä ojituksellakaan saada kannattamaan olisi järkevää ennallistaa suo luonnontilaiseksi - sen verran kuin se nyt on mahdollista, mutta ainakin se nopeuttaa prosessia verrattuna siihen, että antaa ojien kasvaa umpeen.

[Yuggas]

Mitä mahtoi metsänhoitaja tarkoittaa sillä kun sanoi: nuo yli-ikäiset koivut pitää kaataa? Kyseessä ei ole talouspuutavara vaan pihakoivut. Vajaa parisenkymmentä kappaletta. Ei kai niitä tarvitse kaataa?

Tilanne oli sellainen, että metsänhoitaja kävi arvioimassa mökillä pienehkön metsämaaläntin kuntoa ja metsästä poistuessaan kommentoi nuo pihakoivutkin. Ja kuulemma motolla tullaan sitten ja viedään ne

Itse en ollut paikalla, mutta emo kertoi. Jälkeenpäin olen miettinyt josko kyseessä on:
a) jonkinlainen turvallisuusriski, puut kaatuu vielä päälle vanhuuttaan
b) metsänhoitaja vain ajatteli mekaanisesti putkiaivokohtauksen saaneena kaiken näkemänsä puutavaran arvoa
c) metsänhoitaja viljeli huumoria

Ymmärsikö tämä insinöörin ketale, että ne on teidän pihapuita? Jos ei, niin se näki niissä firmalle sopivia vanerikoivuja. Vaikea hahmottaa äkkiseltään pihaa ja miten puut voisivat olla suhteessa rakennuksiin tai kulkuväyliin, mutta jos ne nyt selvästi on teille rakkaita pihapuita ja metsäfirman mieskin sen ymmärsi, niin siinä tapauksessa hän on pitänyt niitä turvallisuusriskinä.

[Yuggas]

Kyseinen alue (josta kmw siis kirjoitti) raivattiin alkukesästä (koivuntaimet yms. roskapuusto pois). Luontainen uudistuminen oli hyvällä alulla, ainakin uusia taimia oli tiuhassa. Hakkuu tuonne oli tehty jo joskus vuosia sitten.

Oliko tämä taas näitä virallisen totuuden mukaisia juttuja, jotka on pakko tehdä tai joutuu jokun metsäbyrokraatin hampaisiin puuston hävittämisestä?

Laikutus ja luontainen uudistaminen on oikein hyvä kombo siellä missä se voi toimia. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, että mennään tekemään maanmuokkausta kun luontainen uudistuminen on jo lähtenyt hyvin käyntiin. Paljonko niitä taimia sitten oikeasti oli hehtaarilla?

Tulee kaksi vaihtoehto mieleen.

1) Taimia ei ole ollut metsänhoitosuositusten vähimmäismäärää eikä ole nähty, että niitä luontaisesti voisi enää syntyäkään ilman muokkausta

tai todennäköisempänä

2) Puulaji on ollut väärä ko. kasvupaikkatyypille ja on haluttu vaihtaa lajia

[Tank Driver]

Laikutus ja luontainen uudistaminen on oikein hyvä kombo siellä missä se voi toimia. Kuulostaa kyllä mielenkiintoiselta, että mennään tekemään maanmuokkausta kun luontainen uudistuminen on jo lähtenyt hyvin käyntiin. Paljonko niitä taimia sitten oikeasti oli hehtaarilla?

Tulee kaksi vaihtoehto mieleen.

1) Taimia ei ole ollut metsänhoitosuositusten vähimmäismäärää eikä ole nähty, että niitä luontaisesti voisi enää syntyäkään ilman muokkausta

tai todennäköisempänä

2) Puulaji on ollut väärä ko. kasvupaikkatyypille ja on haluttu vaihtaa lajia

Jos maallikko on nähnyt taimia viljanaan, uskallan väittää niitä olleen ainakin se 2000/ha.

Ei puulajin "vääryys" ole mikään syy aloittaa uusia uudistamistoimenpiteitä.

Mitä taimia alueella muuten kasvoi ennen muokkausta?

[Pekka L]

Ainut tapa miten laudanpätkästä saa rahaa, on kiinnittää siihen palanen poronnahkaa ja/tai -sarvea ja myydä se ulkomaan naiiveille joulupukinuskovaisille.

Parhaat muokkauslisät puulle taitaa tulla kun siitä lankusta koneistetaan "kuksa" ja samalla se muuttuu aidoksi pahkaksi.

Tuolla puuvajassa olis rantapallon kokoinen pahka. Mitähän siitä joskus viittisi väkertää. Sitten on vielä toinen pienempi, jalkapallon kokoinen.

[Iglumies]

Laadi siitä isommasta pahkasta lippalakki.