Olisi mukana nähdä valokuvia kanadalaisesta metsästä.
Olisi mukana nähdä valokuvia kanadalaisesta metsästä.
Kyllä se on ihan ajettava polku...
Tässä on lähistollä vähän kaikenlaista metsää, havumetsääkin on eri sorttista.
Tää eka on mokin läheiseltä harjulta, kuivaa havumetsää. Käsittääkseni osa pohjoista boreaalivyohykettä, mutta vähän niinkuin raja-aluetta.
https://photos.google.com/share/AF1Q...FNVzVvR05XRVZ3
Tää on noin 300km länteen, "puistomaan" reunalta
https://photos.google.com/share/AF1Q...FNVzVvR05XRVZ3
![]()
6.7 WTF/kg
Suomalainen metsä, suomalainen luonto.
Kattelin tuossa ilmakuvaa metsästä ja vaihdoin karttakuvaan.
Tätä on koko stnan Suomi täynnä karttakuvien mukaan; ojitettua suota valuttamassa ravinteet vesistöihin.
![]()
poisto- tupla
^Suomi on risukkojen, aurattujen maiden, puupeltojen, ojitettujen soiden, heinittenyiden rantojen ja sameiden pienvesistöjen maa.
Mitä tulee mieleen Kainuusta; korpi- ja erämaat? Käytännössä Kainuu näyttää ylläolevan karttakuvan malliselta, poikkeuksena joku Hiidenportin kansallispuisto.
Stalinistit tulevat joukolla neukkukuutioistaan metsän laitaan huutamaan, että tää on mun. Vaikkei olekaan.
^ Ei, kyllä se on maanomistaja, joka omistaa ojitetut suot ja paskoo lähivedet.
Ylläolevat olivat vain havaintoja kartan ääressä, ehkä sä voit kiistää koko jutun. Kaikki on hyvin Suomen luonnossa, Stalinistinperkeleet vaan mölyää turhasta.
Mä tulkitsen Travelkickingia siten, että 1960-1970 -lukujen ankeista pääkaupunkiseudun lähiöistä on nyt lähtenyt nuorisolaiset arafat-huiveissaan, Doc Martenseissaan ja Länsi-Saksan lipullisissa nato-maihinnousutakeissaan Aalistunturille estämään hakkuita.
Niin, kyllä me siitä lähdetään, että nää on mun maita, ja tänne on turha minkään ...
Suomalaisia metsiä koskee Euroopassa varsin poikkeuksellinen yleiskäyttöoikeus. Saksassa voit nähdä metsikön reunassa kyltin: Irrallaan kulkevat kissat ja koirat ammutaan. Yleiskäyttö ei näytä kuitenkaan riittävän, vaan metsät pitäisi ilmeisesti vielä kansallistaa. Metsät ovat pääosin yksityisomaisuutta ja tärkeä toimeentulolähde. Sosialisteilla on varaa huudella uuden yhteiskuntajärjestyksen perään, kun ei ole eläessään ollut kovin paljoa mitään velvoitteita. Taloyhtiö ja Kela hoitaa. Mun naapurissa on yli-ikäinen kuusikko. Se on hengenvaarallinen. Jos olisi teetetty päätehakkuu ajallaan, niin siinä olisi jo 15-metrinen taimikko. Lahoava puu ei sido edes hiiltä.
Suomen puroista luonnontilaisia on n. 1-2%. Esim. 1970 -luvulla metsäojituksia tehtiin lammista/järvistä välittämättä. Tuosta on omakohtaisia kokemuksia tuolla Keski-Pohjanmaalla. Kotitaloni on paikassa, jonka ympärillä oli joka suuntaan asumatonta/tietöntä erämaata todella laajasti. Noita selkosia kuljettiin marjastaen ja ennenkaikkea metsästäen. Sitten lyhyessä ajassa lähes kaikki suot ojitettiin ja tulivat metsäautotiet, joita nykyisin tuolla on suunnaton määrä. Ojituksissa alueella olevat järvet suurelta osin pilattiin mukaan lukien kotitaloni vieressä oleva pieni järvi. Nyt kun tiet tuolla menevät joka paikkaan, on viimeisenä niittinä noille pienille järville rannoille rakennetut kesämökit. Oma Metso-hakemuksenikin hylättiin, kun ei ollut yksinään riittävän iso alue ja naapurina olevan alueen on tehometsätalous hoidellut, kuten lähes koko muunkin entisestä erämaasta.
^^Näinpä; suot ovat pääosin yksityisomaisuutta ja niiden ojittaminen on yksityisasia. Se, että tuolla toimenpiteellä pilataan pienvesistöt laajemminkin ei ole maanomistajan / ojittajan ongelma. Niin että haistakaa stalinistisosialistit pitkä pska.
Vai ymmärsinkö väärin?
Mitä hlvetin horinaa tuo Kela-juttu on?
Ah, sitä ihanaa aikaa kun yksityisomistuksessa olleet paperitehtaatkin saivat laskea paskavetensä suoraan vesistöihin. Sosialistit pilasivat senkin homman...
Ojilla pilataan naapurinkin vesistöt, eli siinä mielessä minusta vähän huono vertaus yksityisomaisuuden suojasta.
Puiden kohtalosta ei sosialistin sitten pitäisi päästä määräilemään, se on toinen juttu.
Pyöräily on kivaa!
Kaveri koetti kartalta etsiä 1 km * 1 km kokoista metsäplänttiä, mutta ei oikein löytänyt. Suomessa metsäautoteiden väli on keskimäärin n 800-1000 metriä. Sen sanelee harvesterin tehokas käyttöalue. Jotenkin tuli surullinen olo itselleni kun sen tajusi.
XT-vaihtajia vuodesta -95.
Katoin just telkkarista tuonne maastoon menijöitä, ei ollut kellään päällä arafat-huiveja, Doc Martenseja eikä Länsi-Saksan lipullisia nato-maihinnousutakkejakaan.
Kaikilla oli asialliset retkeilyvarusteet kuoritakkeineen/housuineen ja jalassa metsäsukset, selässä rinkat.
Älytön pettymys taas. Kela-rahoilla eläviltä pilvenpolttajakommunisteilta nuo ei näyttäneet ollenkaan. Mutta mistäs minä mitään tiedän![]()
Tuo Aalistuntunturi-juttu tuo mieleen Talaskankaasta käydyn väännön. Toivottavasti lopputulos on saman suuntainen.
Nyt täytyy entisenä paikallisena vähän älähtää. Talaskangashan meni niin, että suojeluun herättiin sen jälkeen kun tiet hakkuita varten oli tehty. Jos olisi suojeltu jo sitä ennen niin joku olisi säästänyt paljon tienrakennusrahaa. Metsäähän se Talaskangas on mutta ei mitään kovin ihmeellistä. Ihan tavallista metsää se on. Ja kovinkaan paljon siellä ei ihmisiä liiku, joten ei siitä luontoelämyksestä mitään matkailuvalttia tullut. Lakka kyllä sieltä poimittuna maistuu ihan hyvällä - pakastimesta löytyy.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Talaskankaan_mets%C3%A4sota
Olen Talaskankaalla käynyt - en ole kokenut siellä mitään sellaista luontoelämystä, jota en kokisi siinä isäni talousmetsässä kymmenen kilometrin päässä. Omallakin maalla joutsenet pesivät ja karhut syövät mustikkapaikat tyhjäksi vaikka aluetta taloudellisen metsänhoidon vinkkelistä operoidaankin. Suosittelen muita puistoja - Talaskangas ei ole mikään kovin merkittävä luontonähtävyys. Rautavaaralla on jo hienommat paikat.
^"Tehtyjen selvitysten perusteella Talaskankaan alueella tiedetään esiintyvän useita kymmeniä uhanalaisia ja vilä lukusampi joukko silmällä pidettäviä eliölajeja. Uhanalaisista lajeista merkittävä osa on vanhojen metsien tunnuslajeja. Alueen linnusto kuvastaa myös varttuneiden ja vanhojen metsien runsautta."
Onko isäsi talousmetsässäkin noin?
No ei - tai mistäs sen tietää kun ei ole tutkittu, mutta maallikon silmään aika tavallisia metsiä molemmat. Eli ihmissilmä ei kyllä Talaskangasta mitään erikoisen merkittävänä luonnonihmeenä voi pitää. Maisemallista tms. arvoa sillä ei ihmeemmin ole vaan ihan aika tavallista metsää. Suota on ihan hyvin ja lakkaa sieltä löytyy, mutta kyllä ne suurimmat luontoarvot pilattiin halkomalla alue teillä. Ihan samaan tapaan olin syksyllä Kevolla ja kyllä se mönkijän uraverkosto kansallispuiston kupeessa on aika karmea näky. Varsinkin kun siihen yhteen uraan ei tyydytä vaan ajellaan miten sattuu ja uria on alue täynnä. Hyvä niitä oli maastopyörällä ajaa, mutta ei se silmää hivele.
Ehkä se minun pointtini on se, että tuo suojeltu=hyvä, talousmetsä=paha asenteesta meidän pitäisi pyrkiä eroon. Talousmetsä Talaskankaan lähellä ei minun silmään juurikaan poikkea siitä suojellusta alueesta. Kummassakin on paljon erilaista luontoa, eläimistöä, kasvillisuutta ja luontoarvoja. Ei se siinä puiston vieressä ole pelkkää talouden alttarille uhrattua raiskiota. Ja vaikka hakattu olisikin, niin kymmenen vuotta hakkuusta eletään eteenpäin niin hakkuuaukiokin kuhisee taas kaikenlaista elämää. Se on vain osin erilaista kuin se ikimetsän elämä.
Tuota seutua paljon katselleena tuntuu todellakin kummalta se Suomen metsien kasvuromahdus. Tuolla seudulla ainakin on metsää joka kasvaa - sekä hoidettua, että hoitamatonta, eikä siinä silminähden näy isoa muutosta kun mennyttä aikaa (tai muistikuvia siitä) vertaa nykyhetkeen.
tikola muokkasi tätä : 25.01.2023 at 09.57
Minun kokemuksen mukaan suurin osa näistä etelän kansallispuistoistakin näyttää aika tavalliselta talousmetsältä, vielä. Eiköhän idea ole siinä että nyt kun ne metsät on rauhoitettu, niin jossain 50-100 vuoden kuluttua ne jo erottuvat ympärillä olevista talousmetsistä jotka ovat kokeneet yhden päätehakkuun sinä aikana.
XT-vaihtajia vuodesta -95.
No tuo on kyllä totta sekin - toisaalta siihen luonnon kulkuun kuulunee sen ikimetsän palaminen muutaman sadan vuoden välein ja sitten se on taas sama tilanne. Joskin nyt ihminen aika tehokkaasti estää ne luonnolliset palot, eli suuret metsäpalot ovat nykyään aika harvinaisia. Etelän osalta Sipoonkorpea katselleena sanoisin, että satojen vuosien päästä siinä ehkä edelleenkin on metsä - muu maa ympärillä on valjastettu maanviljelylle tai kerrostaloille ja sitäkautta suojelemalla metsää saadaan säästymään.
Ihminen vaikuttaa rajusti ympäristöönsä, jopa silloinkin kun tarkoitusperät ovat hyviä. Eli kyllä se naalin palauttamisesta Suomessa pesiväksi eläinlajiksi tehty dokumentti oli pysäyttävä. Se että naali saatiin pesimään tarvittiin trukkilavoille rakennettuja koirannappulautomaatteja ja kymmeniä kettuja menetti henkensä. Jäi todella ristiriitainen olo siitä millaisia asioita luonnon suojeleminen vaatii. Minusta siinä oli enemmän kyse ihmisen haluamasta luonnon muokkaamisesta kuin luonnon suojelemisesta. Tai ainakaan kettuja siinä ei paljoa suojeltu.
https://areena.yle.fi/1-50800021
Kirjanmerkit