Valurautainen tai teräspintainen satula pakkaskelillä on hyvä. Kuvitelma siitä, että se olisi kylmän tuntuinen verrattuna johonkin muovi/nahka/solukomposiittiin on pelkkää kuvitelmaa. Kuten olet todistanut.
Sama pätee auton istuimeen, nahka- tai muovipenkki voi tuntua kylmältä ensialkuun -20 pakkasessa ohuissa farkuissa, mutta se on ihan samanlämpöinen kuin tekstiilipintainen istuin. It´s all in your mind.
Saattaisin tehdä talvikäyttöön satulan missä on 6mm neopreeni päälinen, kyseinen materiaali toimii kohtaisen hyvin eristävänä materiaalina.
Kylätason pyöräilijä
Huokaus. Eipä mennyt tuokaan ihan kohdilleen.
Lämmönsiirron nopeudella on merkitystä. Kuten jo aiemmin, teräs on erinomainen materiaali siirtämään lämpöä nopeasti. Sen takia jos laitat kielesi rautatolppaan pakkasella, kieli jäätyy siihen kiinni. Tolppa siirtää lämpöä pois kielen pinnalta nopeammin kuin kieli ehtii sitä väliin tuottamaan. Siksi tuloksena on väliin jääneen syljen jäätyminen ja kieli jää kiinni. Jos taas nuolaiset nahkasatulaa, kieli ei todennäköisesti siihen jäädy kiinni ellei ole tosi kylmä.
Samasta syystä jos teet ranskalaisia, ne paistetaan öljyssä, ei vedessä. Öljy siirtää lämpöä pois perunan pinnalta niin nopeasti, että siinä oleva rakenne kovettuu. Tulos on pinnaltaan rapea. Jos laitat perunat kiehuvaan veteen, tulos on löysä eli saat perunamuusia.
Ero ei siis ole vain kuvitelmaa. Älä silti kokeile eroa kotona. Älä laita sormia kuumaan öljyyn, älä nuole lampputolppaa talvella äläkä dippaa kikkeliä kiehuvaan veteen. Kuulostaa hölmöltä varoittaa noista, mutta kommenteista päätellen ja perustuen porukan halukkuuteen fillaroida pakkasella puolimunasillaan telttapatjanpalan päällä, jotenkin tuntuu olevan tarpeellinen.
Koeta erottaa toisistaan se miltä jokin tuntuu kun istut ja se mistä tulee kylmä kun ajat. Ne on kaksi eri asiaa. Ensimmäinen kirpaisee kerran. Jälkimmäisestä saa taudin ja löydät itsesi jonottamassa jalat ristissä terkkarille kun on heppi hellänä ja kusiputki tukossa.
Tuo ranskalaisten teko-ohje ei mene ihan noin. Lämpö siirtyy öljystä perunoihin ja koska öljyn lämpötila on yli 150°C, höyrystyy perunoissa oleva vesi ja niistä tulee kuivia ja rapeita.
Muutenhan tuo lämmönsiirron nopeus eli lämmönjohtavuus liittyy kääntäen eristävyyteen.
Siis onhan sillä nyt merkitystä, mikä on sen takapuolta vasten tulevan pinnan eristävyys on. Ei satulan päällinen mikään turha ole, sama vaikutus sillä on kuin makuu- tai istuinalustalla muussa käytössä.
Öljyn lämmönjohtavuus on huomattavasti heikompi kuin veden. Jos dippaa sormen 100’c vedessä se polttaa paljon enemmän kuin saman lämpöinen öljy, koska veden lämmönjohtavuus on kolmin-viisinkertainen. 160-180 asteinen öljy siis keittää veden perunan sisältä ja paistaa sen pinnan mutta se johtuu lämpötilasta. Kyllä sillä pinnan ja eristemateriaalin lämmönjohtavuudella on merkitystä pidemmälläkin lenkillä. Solumuovin päällä laavulla istuessa pylly ei kylmene yhtä paljon ajasta riippumatta, ja lämpöpohjallisilla jalat pysyy lämpimämpinä lumessa seistessä kuin ilman
mulle on riittänyt bibsit merinokalsarit ja kuorihousut -10 asti. Kieltämättä tollanen reiällinen satula tuntuu kylmemmältä kuin umpinainen talvella. Sitten voi vaihtaa kuorihousut toppahousuihin niin menee -15 ja silti on jaloilla kuuma. Siltä kantilta ymmärrän idean satulan eristämisestä.
ehkä se vanhan satulan eristäminen alapuolelta olis kokeilemisen arvoista, jos pukeutumisesta riippumatta pylly jäätyy.
Ei, tämä on väärinkäsitys. Rapeus ei tule suoraan lämpötilasta vaan lämmönsiirron nopeudesta. Voit koettaa valmistaa ranskalaisia myös 200 asteisessa uunissa, mutta vaikka lämpötila on korkeampi kuin uppopaistoöljyn, tulos ei ole rapea ilman öljyä.
Välimuoto on kiertoilmauuni tai airfryer. Niissä lämmön siirtoa nopeutetaan liikuttamalla (puhaltamalla) ilmaa, koska liikkuva ilma lisää lämmönvaihdon nopeutta lämpötilan pysyessä samana. Silti sama homma: jos teet ranskalaisia airfryerissä esim 200 asteessa, niistä tulee rapeampia, kun ne sivelee ensin öljyllä (huom, siis omia ranskalaisia, kaupan ranskalaisissa on jo valmiiksi öljypinta nimenomaan tätä varten).
Rapeus ja ruskistuminen perustuu kemiallisesti Maillard-reaktioon, jossa sokeri reagoi proteiinien aminoryhmien kanssa. Reaktio tuottaa paremman lopputuloksen ruokiin kuten ranskalaisiin mitä nopeammin se tapahtuu.
Joten sama viesti kuin ennenkin: se mikä saa pyöräilyn tuntumaan kylmältä on liikkuva ilma eli viima. Se on merkittävin lämmönhukan lähde. Pyöräillessä ei istuta eikä maata vaan ajetaan. Siksi vertailu istuma-alusiin tai makuualustoihin menee pieleen.
Entisellä vanhemmalla duunikaverilla oli tapana laittaa se satulan "lämpöpehmustus" mikroon lähtiessä ja kuulema toimi vajaan kympin matkalla.
Kun alkulämpö löytyy niin kyllä kokemuksen mukaan ruumiin liike kyllä lämmittää melkoisesti.
Hylkylistalla: Arvatkaa kuka...
Kyllä, tuo alkuosa täsmää. Ja vettä ei voi ilman paineistusta aina käyttää, koska kiehuminen rajoittaa käyttölämpötilaa. Mutta edelleen pinnan paistumiseen tarvitaan riittävä nopeus lämmön siirtoon ja se on riippuvainen sekä lämpötilasta että lämmön siirtimestä, ei vain lämpötilasta.
Nuo on edelleen haastavia vertailukohteita koska pyöräillessä ei tehdä kahta asiaa: istuta tai seistä paikoillaan. Joten jos lumessa seistessäsi tuulee kovaa ja huomaat että alkaa olemaan vilpoinen, kumman otat mieluummin lämmikkeeksi: paremman takin vai paksummat pohjalliset?
Täsmää. Ihmiskeho tuottaa levossa lämpöä n 100 W teholla jatkuvasti. Eli vaikka et tekisi mitään, lämmitys on kaksinkertainen verrattuna vaikkapa siihen auton istuimen lämmittimeen. Polkeminen lisää lämmöntuottoa vielä selvästi. Jalkojen tehosuhde polkiessa on n 25% joten jos poljet rivakkaa työmatkavauhtia 150W teholla, kroppa tuottaa lämpöä n 600W teholla. Siis melkein saman kuin leivänpaahdin tai vedenkeitin.Se miten saat pidettyä tuon lämmön tallessa määrää miten kylmä ajaessa tulee.
Lämmön siirtymisessä on usea tekijä:
1) Lämpösäteily
-tällä ei ole suurta merkitystä satulan tapauksessa
-alumiinikalvot ovat yleensä hyvin ohuita, jotta niiden pois johtama lämpö ei ylittäisi hyötyä takaisinheijastuksesta, pohjallisissakin yhdistetään huopaeristeeseen
2) Johtuminen
-tämä on lähinnä kiinteässä aineessa, eli satulan läpi tapahtuva lämpövuo
-huokoisessa aineessa on eristävyyttä, koska sen sisällä kaasu on vakaassa tilassa, eikä virtaa ja on hyvä eriste
-satulaan istuttaessa sen pinnan lämpiämisnopeus riippuu massasta, ominaislämpökapasiteetista ja lämmönjohtavuudesta
3) konvektio
-tämä on ilman ja nesteen virtauksesta johtuva lämmön pois siirtyminen
-tässä tapauksessa lämmönjohtavuus ei ole relevanttia jos tapahtuu virtausta (vrt. airfryer) tai kiehumista (vrt. öljy)
4) haihtuminen
-aineen olomuodon muutos jäähdyttää pintaa josta aine haihtuu
Satulan tapauksessa konvektio on ajoviiman takia merkittävin tekijä. Vain satulan alapinta on istuttaessa alttiina viimalle, joten sen viilentävän vaikutuksen eristäminen voidaan tehdä alapuolelta. Päälle laitettavat eristeet yleensä heikentävät satulan toimivuutta.
Arvelisin että pukeutuminen kannattaa laittaa ensin kuntoon, koska satulan pinta on suhteellisen pieni ja lämpö karkaa istuimen vierestä sen puristaessa vaatteiden eristyskerrosta ohuemmaksi.
jos vain jalat palelee niin pohjalliset. Jos laavulla vain pylly palelee niin istuinalustan. On tässä viisi vuotta luettu yliopistossa keittämistä ja polttamista, termodynamiikka ja lämmönsiirto on ns. hallussa. Korjasin vain kun puhuit veden (0,6W/mK) ja öljyn (0,17 W/mK) lämmönjohtavuudesta, seuraavaksi siirryitkin nesteestä kaasuun (ilma), joka tietysti ihan eri asia.
Nyt kai puhuttiin siitä jos talvisella pk-lenkillä perse jäätyy koska eristävät vaatekerrokset litistyvät penkkiä vasten, mutta muuten on hyvä olla, niin pieni täsmäeristys perberin alueelle on todennäköisesti mukavampi ja toimivampi kuin pukea untuvatakki.
Ei käsien, jalkojen ja pereenkin lämpimänä pysyminen ole joko-tai, vaan sekä-että: on huolehdittava paikallisesti riittävästä eristyksestä, mutta myös kokonaiseristyksen määrästä.
Termodynamiikan oppi on oikein hyvä oppi ja tarkennuksesi noista lämmönjohtavuuksista oli ihan aiheellinen ja asiantunteva.
Se mitä noilla ruuanlaittoesimerkeillä tuossa edellä on pääosin haettu on arkikokemuksia siitä miten jokin orgaaninen reagoi lämpötilan siirtoon, oli sitten kyseessä kasvis tai ihmisen iho. Lähinnä niiden tarkoitus on kuvainnollistaa sitä, että ei ole ihan yhdentekevää minkälaisen materiaalin kanssa on tekemisissä, oikeastaan riippumatta sen olomuodosta.
Mutta paluuna siihen ihan alkuperäiseen aiheeseen eli satulaan ja kysymykseen siitä miten paljon satulaa kannattaa eristää: kyllä lisäeriste takapuolen alla varmasti auttaa. Toisaalta koska kylmää viimaa vastaan pitää joka tapauksessa suojautua, siinä vaiheessa kun on riittävästi päällä ettei reidet ja jalkoväli edessä palele niin todennäköisesti siihen tarvittava vaatetus alkaa olemaan niin paksua, että se itsessään jo hoitaa myös takapuolen. Ja kääntäen: jos koettaa pärjätä sillä, että lämmittää vain takapuolen, lenkki jää aika lyhyeksi reisien ja etumuksen kylmettyessä.
Mikäli edelleen kaipaa lisälämpöä hanurin alle, pyöräilijät on siitä onnellisessa asemassa, että sitä varten on jo olemassa oiva apu eli pyöräilyhousut / bibsit, kuten useampikin kirjoittaja ketujussa on ehdottanut. Niiden pehmuste eristää, ei litisty, kerää jalkojen polkiessa tuottamaa lämpöä, eikä ole päälihousujen sisällä alttiina viimalle, jolloin lämmin ilma pysyy mukavasti pehmusteessa vaikka välillä polkisi putkelta ja välillä istuisi. Jos siis on valinta siitä laittaako lisäeristettä housuihin vai satulaan niin ääni täältä menee housuvaihtoehdolle.
Juuri noin. Mp puolelta joidenkin valmistajien housuissa on 4-6mm lämpöeriste takamuksen kohdalla joka on toimivaksi todettu kun ajaa mp:llä kylmillä keleillä.
Pakkasilla on aina paksulla pehmusteella olevat bibsit, 1-2 välihousut riippuen pakkasesta ja niiden päällä kalvolliset kuorihousut. Niillä on pärjännyt mainiosti, mutta en aja tuntitolkulla kovilla pakkasilla pelkkää klv lenkkiä. Viime talvena taisi olla -20 ja pari tuntia jonka jälkeen alkoi muuten keho jäähtymään muualta kun satulan kohdalta.
Kylätason pyöräilijä
Luultavasti työkaverillasi oli Wrump-merkkinen penkinpäällinen, joka sisälsi pieni jyviä. Mikrossa minuutin ajan lämmettyään jyvät vapauttavat lämpöä puolisen tuntia. Senkin jälkeen kestää toiset puoli tuntia, kunnes satula alkaa uudelleen hohkaamaan kylmää.
Kymmenisen vuotta sitten totesin, että pukeutumisen keinot ovat itselleni riittämättömiä -15 asteen kylmemmällä puolella. Hankin tuolloin muutaman Wrump-päällisen varastoon, jotta voin talvisin pyöräillä töihin eläkkeelle jäämiseen asti.
^Kuten sanottu, paleleminen hyvin yksilöllistä ja itse pääsin eläkkeelle kuituisella satulalla. Entinen, jo aikaisemmin eläköitynyt työkaveri käytti tuollaista lämmitettävää mutta matka oli reilu 5km ja pyöränä pappatunturi., siis koko paino satulassa.
Hylkylistalla: Arvatkaa kuka...
Kirjanmerkit